Suomi tarvitsee lisäkäsiä maailmalta – maahanmuutto on investointi tulevaisuuteen

Teknologia-ala on iso työllistäjä: alan yrityksissä työskentelee Suomessa 330 000 ihmistä. Osaajia kuitenkin siirtyy eläkkeelle noin 8 000 ihmisen vuositahtia. Alalla ollaan kiinnostuneita ja huolissaan siitä, miten korvaavia tekijöitä löytyy.

– Vaikka juuri nyt eletään matalamman suhdanteen aikaa, katsomme tarpeita pidemmällä aikavälillä. Olemme juuri aloittamassa selvitystä osaajatarpeesta, mutta kolmen vuoden takainen vastaava raportti kertoo, että seuraavan kymmenen vuoden aikana tarvitsemme noin 130 000 uutta osaajaa, sanoo Eero Manninen.

Manninen on johtava asiantuntija Teknologiateollisuudessa ja vastaa osaamisesta sekä työhön johtavasta maahanmuutosta.

Osaajatarpeesta 60 prosenttia on korkeakoulutettuja ihmisiä ja 40 prosenttia ammatillisen koulutuksen saaneita. Jatkossa korkeamman koulutuksen suunnittelu- ja tuotekehitystyötä tarvitaan yhä enemmän, mutta valmistavan työn tekijöidenkään ei tarvitse olla huolissaan.

– Missään tapauksessa valmistava työ ei meiltä lopu tai vähene radikaalisti tulevina vuosina. Ammatillista osaamista ja koulutusta tarvitaan aivan varmasti, sanoo Manninen.

Kasvavia teknologiasektoreita ovat esimerkiksi puolijohdeala, ICT-ala sekä elektroniikka- ja sähköteollisuus. Esimerkiksi puolijohdetoimiala kaipaisi vuoteen 2035 mennessä yli 1 700 uutta tohtoria. Myös vihreä siirtymä tuottaa jatkuvasti uusia osaajatarpeita.

NUORIA HOUKUTELLAAN ALALLE

Teknologiateollisuus tekee paljon vetovoimatyötä, jolla yritetään houkutella nuoria alan opintojen pariin. Työ tuottaa tulosta, vaikkakin hitaasti.

Yhteishaussa hakumäärät teknologia-aloille ovat pysyneet suhteellisen vakaina.

– Jotta osaaminen ei häviä Suomesta, on hirveän tärkeää huolehtia ammatillisesta koulutuksesta. On myös varmistettava, että sieltä on hyvät väylät niille, jotka haluavat jatkaa korkeakouluopintoihin.

Valmistava työ ei meiltä lopu tai vähene radikaalisti tulevina vuosina.

Teknologiateollisuuden mytech.fi-sivustolla jaetaan nuorille tietoa ja houkutellaan heitä alalle videoiden sekä somekampanjoiden avulla. Opettajat ja oppilaanohjaajat voivat hyödyntää samaa materiaalia yläkoulu- ja lukioikäisten parissa.

Manninen kaipaa teknologia-aloille myös lisää naisia. Alle kymmenen prosenttia tytöistä voisi harkita työskentelevänsä alalla, kertoo Nuorten yrittäjyys ja talous NYT:n Nuorten tulevaisuusraportti.

– Ala on edelleen hyvin sukupuolittunut. Osaajatarve on valtava, ja naisia alalle tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän.

SUOMALAISIA OSAAJIA EI TARPEEKSI

Ammattilaisia tarvitaan, mutta työvoimapulaa on muillakin aloilla. Kilpailu tekijöistä on kovaa. Mannisen mukaan on selvää, että tarvittavaa määrää työntekijöitä ei löydy pelkästään Suomesta. Siksi Teknologiateollisuus on puhunut jo pitkään työperäisen maahanmuuton puolesta.

– Meillä pitää olla sellainen yhteiskunta ja prosessit, että tänne pääsee sujuvasti aloittamaan työt, yrittämisen tai opiskelun ja integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Teknologiateollisuus on laskenut, että jos huoltosuhteen heikkenemistä halutaan torjua, nettomaahanmuutto pitäisi olla vuositasolla noin 50 000 ihmistä. Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi määrän lähes samaksi, 44 000.

Maahanmuutto pitää ehdottomasti nähdä investointina Suomelle.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 nettomaahanmuutto oli ennätyksellinen, noin 58 000 henkilöä.

– Se on ilahduttava asia, vaikka iso osa liittyikin Ukrainan sotaan. Maahanmuutto pitää ehdottomasti nähdä investointina Suomelle.

Kuitenkin tällä hetkellä hallitus, erityisesti perussuomalaisten vaatimuksesta, vaikeuttaa hakeutumista töihin Suomeen. Lakiluonnoksessa esimerkiksi halutaan lyhentää kolmeen kuukauteen aikaa, jonka Suomessa voi käyttää työnhakuun.

– Olemme huolissamme siitä, millaisia vaikutuksia tällä on Suomen veto- ja pitovoimaan. Tällaisten toimenpiteiden vaikutukset pitäisi arvioida hyvin tarkkaan etukäteen ja jättää tekemättä sellaiset toimet, joilla voi olla negatiivisia vaikutuksia Suomen houkuttelevuuteen.

OSAAJILLA RIITTÄÄ KYSYNTÄÄ

Osaavia ihmisiä löytyy maailman eri kolkilta, ja suomalaisyritykset rekrytoivat sieltä, missä osaajia on. Mannisen mukaan prosessit työhön liittyvässä maahanmuutossa ovat meillä kohtuullisen sujuvia, ja ne pitäisi sellaisina myös pitää.

– Huippuosaajat pystyvät myös kilpailuttamaan maita, joihin lähtemistä harkitsevat. Siksi heitä varten pitää olla hyvä kotoutumisen tuki ja palvelut koko perheelle, hän sanoo.

Myös Teknologiateollisuuden jäsenyrityksissä on oltu huolissaan, mitä tapahtuu, jos esimerkiksi kolmen kuukauden sääntö menee sellaisenaan läpi.

– Toivottavasti lainsäädäntöprosessin aikana voidaan vielä pysähtyä arvioiden äärelle. Suomi on kuitenkin aika pieni maa Euroopan laidalla, ja tällaiset maineasiat kiirivät osaajien verkostoissa nopeasti ja kauas, Eero Manninen sanoo.

– Jos haluamme säilyttää edes suunnilleen tämän tasoisen hyvinvointiyhteiskunnan, Suomen kaltaisella vanhenevalla yhteiskunnalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin monimuotoistua.

TÖITÄ SUOMEEN TULIJOILLE

• Teknologiayritykset työllistävät Suomessa suoraan noin 330 000 ja välillisesti 720 000 henkilöä.
• Kansainvälisen henkilöstön osuus on kasvanut viime vuosina erityisesti elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä tietotekniikka-alalla.
• Suomessa jätettiin vuonna 2023 työperusteisia oleskelulupahakemusia 16 999. Määrä väheni edellisvuodesta 19 prosenttia.
• Tammi–helmikuussa 2024 työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin 2 733. Koko vuonna hakemusmäärän arvioidaan olevan 19 000. Vuoden 2025 määräksi arvioidaan 20 500 hakemusta.
Lähteet: Teknologiateollisuus ja Maahanmuuttovirasto Migri

Lue juttu englanniksi!