Irakilaiset Mahdi (vas.) ja Haider sekä nigerialainen Emmanuel opiskelivat Vantaan Varian maahanmuuttajien hitsauskurssilla vuonna 2018.

Suomi tarvit­see lisä­kä­siä maail­malta – maahan­muutto on inves­tointi tulevaisuuteen

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVA PEKKA ELOMAA

Tekno­lo­giao­saa­jat eläköi­ty­vät, ja jotta ala pärjää, uusia on saatava kiireesti lisää. Suomen omat ihmi­set eivät riitä, vaan teki­jöitä on löydet­tävä muualta maailmasta.

Tekno­lo­gia-ala on iso työl­lis­täjä: alan yrityk­sissä työs­ken­te­lee Suomessa 330 000 ihmistä. Osaa­jia kuiten­kin siir­tyy eläk­keelle noin 8 000 ihmi­sen vuosi­tah­tia. Alalla ollaan kiin­nos­tu­neita ja huolis­saan siitä, miten korvaa­via teki­jöitä löytyy.

– Vaikka juuri nyt eletään mata­lam­man suhdan­teen aikaa, katsomme tarpeita pidem­mällä aika­vä­lillä. Olemme juuri aloit­ta­massa selvi­tystä osaa­ja­tar­peesta, mutta kolmen vuoden takai­nen vastaava raportti kertoo, että seuraa­van kymme­nen vuoden aikana tarvit­semme noin 130 000 uutta osaa­jaa, sanoo Eero Manni­nen.

Eero Manni­nen

Manni­nen on johtava asian­tun­tija Tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa ja vastaa osaa­mi­sesta sekä työhön johta­vasta maahanmuutosta.

Osaa­ja­tar­peesta 60 prosent­tia on korkea­kou­lu­tet­tuja ihmi­siä ja 40 prosent­tia amma­til­li­sen koulu­tuk­sen saaneita. Jatkossa korkeam­man koulu­tuk­sen suun­nit­telu- ja tuote­ke­hi­tys­työtä tarvi­taan yhä enem­män, mutta valmis­ta­van työn teki­jöi­den­kään ei tarvitse olla huolissaan.

– Missään tapauk­sessa valmis­tava työ ei meiltä lopu tai vähene radi­kaa­listi tule­vina vuosina. Amma­til­lista osaa­mista ja koulu­tusta tarvi­taan aivan varmasti, sanoo Manninen.

Kasva­via tekno­lo­gia­sek­to­reita ovat esimer­kiksi puoli­joh­deala, ICT-ala sekä elekt­ro­niikka- ja sähkö­teol­li­suus. Esimer­kiksi puoli­joh­de­toi­miala kaipaisi vuoteen 2035 mennessä yli 1 700 uutta tohto­ria. Myös vihreä siir­tymä tuot­taa jatku­vasti uusia osaajatarpeita.

NUORIA HOUKUTELLAAN ALALLE

Tekno­lo­gia­teol­li­suus tekee paljon veto­voi­ma­työtä, jolla yrite­tään houku­tella nuoria alan opin­to­jen pariin. Työ tuot­taa tulosta, vaik­ka­kin hitaasti.

Yhteis­haussa haku­mää­rät tekno­lo­gia-aloille ovat pysy­neet suhteel­li­sen vakaina.

– Jotta osaa­mi­nen ei häviä Suomesta, on hirveän tärkeää huoleh­tia amma­til­li­sesta koulu­tuk­sesta. On myös varmis­tet­tava, että sieltä on hyvät väylät niille, jotka halua­vat jatkaa korkeakouluopintoihin.

Valmis­tava työ ei meiltä lopu tai vähene radi­kaa­listi tule­vina vuosina.

Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den mytech.fi-sivus­tolla jaetaan nuorille tietoa ja houku­tel­laan heitä alalle videoi­den sekä some­kam­pan­joi­den avulla. Opet­ta­jat ja oppi­laa­noh­jaa­jat voivat hyödyn­tää samaa mate­ri­aa­lia yläkoulu- ja lukioi­käis­ten parissa.

Manni­nen kaipaa tekno­lo­gia-aloille myös lisää naisia. Alle kymme­nen prosent­tia tytöistä voisi harkita työs­ken­te­le­vänsä alalla, kertoo Nuor­ten yrit­tä­jyys ja talous NYT:n Nuor­ten tule­vai­suus­ra­portti.

– Ala on edel­leen hyvin suku­puo­lit­tu­nut. Osaa­ja­tarve on valtava, ja naisia alalle tarvit­tai­siin paljon nykyistä enemmän.

SUOMALAISIA OSAAJIA EI TARPEEKSI

Ammat­ti­lai­sia tarvi­taan, mutta työvoi­ma­pu­laa on muil­la­kin aloilla. Kilpailu teki­jöistä on kovaa. Manni­sen mukaan on selvää, että tarvit­ta­vaa määrää työn­te­ki­jöitä ei löydy pelkäs­tään Suomesta. Siksi Tekno­lo­gia­teol­li­suus on puhu­nut jo pitkään työpe­räi­sen maahan­muu­ton puolesta.

– Meillä pitää olla sellai­nen yhteis­kunta ja proses­sit, että tänne pääsee suju­vasti aloit­ta­maan työt, yrit­tä­mi­sen tai opis­ke­lun ja integroi­tu­maan suoma­lai­seen yhteiskuntaan.

Tekno­lo­gia­teol­li­suus on laske­nut, että jos huol­to­suh­teen heik­ke­ne­mistä halu­taan torjua, netto­maa­han­muutto pitäisi olla vuosi­ta­solla noin 50 000 ihmistä. Myös Elin­kei­noe­lä­män tutki­mus­lai­tos Etla arvioi määrän lähes samaksi, 44 000.

Maahan­muutto pitää ehdot­to­masti nähdä inves­toin­tina Suomelle.

Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan vuonna 2023 netto­maa­han­muutto oli ennä­tyk­sel­li­nen, noin 58 000 henkilöä.

– Se on ilah­dut­tava asia, vaikka iso osa liit­tyi­kin Ukrai­nan sotaan. Maahan­muutto pitää ehdot­to­masti nähdä inves­toin­tina Suomelle.

Kuiten­kin tällä hetkellä halli­tus, erityi­sesti perus­suo­ma­lais­ten vaati­muk­sesta, vaikeut­taa hakeu­tu­mista töihin Suomeen. Laki­luon­nok­sessa esimer­kiksi halu­taan lyhen­tää kolmeen kuukau­teen aikaa, jonka Suomessa voi käyt­tää työnhakuun.

– Olemme huolis­samme siitä, millai­sia vaiku­tuk­sia tällä on Suomen veto- ja pito­voi­maan. Tällais­ten toimen­pi­tei­den vaiku­tuk­set pitäisi arvioida hyvin tark­kaan etukä­teen ja jättää teke­mättä sellai­set toimet, joilla voi olla nega­tii­vi­sia vaiku­tuk­sia Suomen houkuttelevuuteen.

OSAAJILLA RIITTÄÄ KYSYNTÄÄ

Osaa­via ihmi­siä löytyy maail­man eri kolkilta, ja suoma­lais­yri­tyk­set rekry­toi­vat sieltä, missä osaa­jia on. Manni­sen mukaan proses­sit työhön liit­ty­vässä maahan­muu­tossa ovat meillä kohtuul­li­sen suju­via, ja ne pitäisi sellai­sina myös pitää.

– Huip­puo­saa­jat pysty­vät myös kilpai­lut­ta­maan maita, joihin lähte­mistä harkit­se­vat. Siksi heitä varten pitää olla hyvä kotou­tu­mi­sen tuki ja palve­lut koko perheelle, hän sanoo.

Myös Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den jäse­ny­ri­tyk­sissä on oltu huolis­saan, mitä tapah­tuu, jos esimer­kiksi kolmen kuukau­den sääntö menee sellai­se­naan läpi.

– Toivot­ta­vasti lain­sää­dän­tö­pro­ses­sin aikana voidaan vielä pysäh­tyä arvioi­den äärelle. Suomi on kuiten­kin aika pieni maa Euroo­pan laidalla, ja tällai­set maine­asiat kiiri­vät osaa­jien verkos­toissa nopeasti ja kauas, Eero Manni­nen sanoo.

– Jos haluamme säilyt­tää edes suun­nil­leen tämän tasoi­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan, Suomen kaltai­sella vanhe­ne­valla yhteis­kun­nalla ei ole muuta vaih­toeh­toa kuin monimuotoistua.

TÖITÄ SUOMEEN TULIJOILLE

• Tekno­lo­giay­ri­tyk­set työl­lis­tä­vät Suomessa suoraan noin 330 000 ja välil­li­sesti 720 000 henkilöä.
• Kansain­vä­li­sen henki­lös­tön osuus on kasva­nut viime vuosina erityi­sesti elekt­ro­niikka- ja sähkö­teol­li­suu­dessa sekä tietotekniikka-alalla.
• Suomessa jätet­tiin vuonna 2023 työpe­rus­tei­sia oles­ke­lu­lu­pa­ha­ke­musia 16 999. Määrä väheni edel­lis­vuo­desta 19 prosenttia.
• Tammi–helmikuussa 2024 työpe­rus­tei­sia oles­ke­lu­lu­pa­ha­ke­muk­sia jätet­tiin 2 733. Koko vuonna hake­mus­mää­rän arvioi­daan olevan 19 000. Vuoden 2025 määräksi arvioi­daan 20 500 hakemusta.
Lähteet: Tekno­lo­gia­teol­li­suus ja Maahan­muut­to­vi­rasto Migri

 

Lue juttu englanniksi!