Liitossa
Riikka Vasama: ”Tehtävänämme on lisätä ymmärrystä ja osaamista siitä, miltä työelämä näyttää ulkomaalaistaustaisen työntekijän näkökulmasta”
Teollisuusliiton ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikön päällikkö Riikka Vasama pitää uuden yksikön painopisteenä Teollisuusliiton organisaation kehittämistä työelämän monimuotoisuuteen liittyvissä asioissa.
Vastatakseen työelämän muutokseen Teollisuusliitto päätti perustaa ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikön. Sen tarkoituksena on kehittää liiton valmiuksia vastaanottaa muun kielisiä jäseniä ja huomioida heitä sekä saada heitä mukaan liiton toimintaan. Yksikön päällikkönä toimii Riikka Vasama.
– Olen todella ylpeä Teollisuusliitosta, että tällainen yksikkö on perustettu ja että tähän asiaan satsataan. Näin olemme mukana työelämän muutoksessa, Vasama sanoo innoissaan.
– Tematiikka nousi esille myös liittokokouksen puheenvuoroissa. Tämä on esimerkki, että jäsenten tekemillä aloitteilla voidaan saada aikaan näkyviä muutoksia.
Yksikön tehtävänä on paitsi kehittää liiton toimintaa myös suomalaista yhteiskuntaa, jotta kaikkien olisi hyvä työskennellä Suomessa.
PAINOPISTE HERMEKSESSÄ JA KOULUTUKSESSA
Yksikkö aloitti toimintansa elokuun alusta. Toiminnan aloittamisen alkumetreillä yksikön painopiste on Teollisuusliiton Hermes ‑sovelluksen kehittämisessä ja ylläpidossa. Sovellus tarjoaa tietoa muun muassa suomalaisen työelämän pelisäännöistä yhdeksällä eri kielellä.
– Hermes on yksi konkreettinen esimerkki työstä, jota yksikkömme tekee. Se on juuri laajentunut teknologiateollisuuden toimialalle, mutta myös muut sopimusalamme ovat tulossa sovelluksen piiriin, Vasama selittää.
– Sovellus on tarkoitettu työkaluksi luottamushenkilöillemme, jäsenillemme ja liiton henkilökunnalle. Työmarkkinoiden pelisääntöjen lisäksi sovelluksesta löytyy tietoa myös liitosta ja sen toiminnasta usealla kielellä. Sovelluksen kehittämistyön yhteydessä liitto madalsi myös kielimuuria liittymisen suhteen ja julkaisi liittymislomakkeet usealla eri kielellä.
Sovelluksen lisäksi yksikkö kouluttaa sekä liiton henkilöstöä että luottamushenkilöitä.
– Tehtävänämme on lisätä ymmärrystä ja osaamista siitä, miltä työelämä näyttää ulkomaalaistaustaisen työntekijän näkökulmasta. Tähän liittyy paljon erityispiirteitä ja ‑osaamista, kuten vaikkapa työlupamenettelyitä ja tuntemusta ulkomaalaislain vaatimuksista.
Hermes on yksi konkreettinen esimerkki työstä, jota yksikkömme tekee.
Lisäksi yksikkö tukee liiton edunvalvonnallista neuvontaa. Vasama muistuttaa, että ulkomaalaistaustaisten henkilöiden edunvalvontaan liittyy erilaista herkkyyttä kuin vaikkapa kantasuomalaisten työntekijöiden edunvalvontaan. Jos henkilö tulee EU:n ulkopuolelta, hän oleskelee maassa työluvan turvin. Se saattaa heikentää henkilön halukkuutta toimia liiton kanssa ja ottaa vastaa apua työnantajan kanssa syntyviin ristiriitatilanteisiin.
– Kun autamme, neuvomme tai hoidamme ristiriitatilanteita, on osattava toimia ja tiedostaa riski, että henkilölle voi koitua hankaluuksia omien oikeuksiensa puolustamisesta. Me näemme tälläkin hetkellä työsuhteen päättämisiä erimielisyysasioiden käsittelyn jälkeen, Vasama sanoo.
– Vaikka työluvat eivät olekaan työantajakohtaisia, suomea osaamaton ja vähäisiä verkostoja omaavan henkilön on hyvin vaikea löytää uutta työtä ainakaan nopeasti. Tilanne uhkaa kiristyä entisestään, mikäli Suomen hallituksen kaavailut työntekijän velvollisuudesta maasta poistumiseen kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päätyttyä toteutuvat.
Vasaman mukaan yksikkö haluaa kehittää liittoa siihen suuntaa, että kaikki mahtuvat saman sateenvarjon alle.
– Toki myös edistämme sitä, että muunkielisten edustus niin luottamustoimissa kuin liiton päättävissä elimissä kasvaisi.
UUSIA JÄSENIÄ IHMISTEN KAUTTA
Suomen työmarkkinat ovat kansainvälistyneet huomattavasti viime vuosina. Työmarkkinoilla muiden kuin syntyperäisten suomalaisten määrä on kasvanut. Samalla kuitenkaan ammattiliittojen ulkomaalaisten jäsenten määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa.
– Usein tämä lähtee jo siitä, että muualta tulevilla ei ole tietoa meidän työmarkkinoistamme eikä esimerkiksi ammattiliittojen toiminnasta. Päinvastoin usein heillä saattaa olla suuriakin ennakkoluuloja riippuen siitä, mistä maasta ihminen tulee.
Vasaman mielestä on ensiarvioisen tärkeää, että tietoa niin työmarkkinoistamme kuin ammattiliitoista saadaan levitettyä mahdollisimman paljon ja laajalle. Tässä Hermes-sovelluksella on merkittävä rooli.
– Minulla on isoja toiveita Hermeksen suhteen. Kun se tästä laajenee edelleen, se tulee varmasti paremmin tunnetuksi ja sitä kautta myös tietoa saadaan levitettyä enemmän. Sehän on juuri sovelluksen oleellisin toiminto, että nappia painamalla voi vaihtaa kieltä ja näin tietoa on tarjolla monella kielellä.
Vasama uskoo myös, että tieto leviää hyvin myös ihmisten kautta.
– Uskon vahvasti puskaradioon. Kokemukseni kautta olen huomannut, että tyytyväinen jäsen saa levitettyä sanaa ja näin hankittua uusia jäseniä, Vasama kertoo kokemuksistaan.
– Toki arvokasta on myös viranomaisyhteistyö. Vaikka viranomaiset eivät suoranaista kehotusta liittyä liittoon annakaan, he ovat jakaneet tietoa sovelluksesta. Lämpimät kiitokset ansaitsevat myös ne työnantajat, jotka reilun pelin hengessä viestivät sovelluksesta ja alan työehdoista työntekijöilleen.
