Riikka Vasama: ”Tehtä­vä­nämme on lisätä ymmär­rystä ja osaa­mista siitä, miltä työelämä näyt­tää ulko­maa­lais­taus­tai­sen työn­tekijän näkökulmasta”

Vasta­tak­seen työelä­män muutok­seen Teol­li­suus­liitto päätti perus­taa ulko­maa­lais­taus­tai­sen työvoi­man yksi­kön. Sen tarkoi­tuk­sena on kehit­tää liiton valmiuk­sia vastaa­not­taa muun kieli­siä jäse­niä ja huomioida heitä sekä saada heitä mukaan liiton toimin­taan. Yksi­kön pääl­lik­könä toimii Riikka Vasama.

– Olen todella ylpeä Teol­li­suus­lii­tosta, että tällai­nen yksikkö on perus­tettu ja että tähän asiaan satsa­taan. Näin olemme mukana työelä­män muutok­sessa, Vasama sanoo innoissaan.

– Tema­tiikka nousi esille myös liit­to­ko­kouk­sen puheen­vuo­roissa. Tämä on esimerkki, että jäsen­ten teke­millä aloit­teilla voidaan saada aikaan näky­viä muutoksia.

Yksi­kön tehtä­vänä on paitsi kehit­tää liiton toimin­taa myös suoma­laista yhteis­kun­taa, jotta kaik­kien olisi hyvä työs­ken­nellä Suomessa.

PAINOPISTE HERMEKSESSÄ JA KOULUTUKSESSA

Yksikkö aloitti toimin­tansa elokuun alusta. Toimin­nan aloit­ta­mi­sen alku­met­reillä yksi­kön pain­opiste on Teol­li­suus­lii­ton Hermes ‑sovel­luk­sen kehit­tä­mi­sessä ja yllä­pi­dossa. Sovel­lus tarjoaa tietoa muun muassa suoma­lai­sen työelä­män peli­sään­nöistä yhdek­sällä eri kielellä.

– Hermes on yksi konkreet­ti­nen esimerkki työstä, jota yksik­kömme tekee. Se on juuri laajen­tu­nut tekno­lo­gia­teol­li­suu­den toimia­lalle, mutta myös muut sopi­musa­lamme ovat tulossa sovel­luk­sen piiriin, Vasama selittää.

– Sovel­lus on tarkoi­tettu työka­luksi luot­ta­mus­hen­ki­löil­lemme, jäse­nil­lemme ja liiton henki­lö­kun­nalle. Työmark­ki­noi­den peli­sään­tö­jen lisäksi sovel­luk­sesta löytyy tietoa myös liitosta ja sen toimin­nasta usealla kielellä. Sovel­luk­sen kehit­tä­mis­työn yhtey­dessä liitto madalsi myös kieli­muu­ria liit­ty­mi­sen suhteen ja julkaisi liit­ty­mis­lo­mak­keet usealla eri kielellä.

Sovel­luk­sen lisäksi yksikkö koulut­taa sekä liiton henki­lös­töä että luottamushenkilöitä.

– Tehtä­vä­nämme on lisätä ymmär­rystä ja osaa­mista siitä, miltä työelämä näyt­tää ulko­maa­lais­taus­tai­sen työn­tekijän näkö­kul­masta. Tähän liit­tyy paljon erityis­piir­teitä ja ‑osaa­mista, kuten vaik­kapa työlu­pa­me­net­te­lyitä ja tunte­musta ulko­maa­lais­lain vaatimuksista.

Hermes on yksi konkreet­ti­nen esimerkki työstä, jota yksik­kömme tekee.

Lisäksi yksikkö tukee liiton edun­val­von­nal­lista neuvon­taa. Vasama muis­tut­taa, että ulko­maa­lais­taus­tais­ten henki­löi­den edun­val­von­taan liit­tyy erilaista herk­kyyttä kuin vaik­kapa kanta­suo­ma­lais­ten työn­te­ki­jöi­den edun­val­von­taan. Jos henkilö tulee EU:n ulko­puo­lelta, hän oles­ke­lee maassa työlu­van turvin. Se saat­taa heiken­tää henki­lön haluk­kuutta toimia liiton kanssa ja ottaa vastaa apua työnan­ta­jan kanssa synty­viin ristiriitatilanteisiin.

– Kun autamme, neuvomme tai hoidamme risti­rii­ta­ti­lan­teita, on osat­tava toimia ja tiedos­taa riski, että henki­lölle voi koitua hanka­luuk­sia omien oikeuk­siensa puolus­ta­mi­sesta. Me näemme tällä­kin hetkellä työsuh­teen päät­tä­mi­siä erimie­li­syy­s­asioi­den käsit­te­lyn jälkeen, Vasama sanoo.

– Vaikka työlu­vat eivät olekaan työan­ta­ja­koh­tai­sia, suomea osaa­ma­ton ja vähäi­siä verkos­toja omaa­van henki­lön on hyvin vaikea löytää uutta työtä aina­kaan nopeasti. Tilanne uhkaa kiris­tyä enti­ses­tään, mikäli Suomen halli­tuk­sen kaavai­lut työn­tekijän velvol­li­suu­desta maasta pois­tu­mi­seen kolmen kuukau­den kuluessa työsuh­teen päätyt­tyä toteutuvat.

Vasa­man mukaan yksikkö haluaa kehit­tää liit­toa siihen suun­taa, että kaikki mahtu­vat saman sateen­var­jon alle.

– Toki myös edis­tämme sitä, että muun­kie­lis­ten edus­tus niin luot­ta­mus­toi­missa kuin liiton päät­tä­vissä elimissä kasvaisi.

UUSIA JÄSENIÄ IHMISTEN KAUTTA

Suomen työmark­ki­nat ovat kansain­vä­lis­ty­neet huomat­ta­vasti viime vuosina. Työmark­ki­noilla muiden kuin synty­pe­räis­ten suoma­lais­ten määrä on kasva­nut. Samalla kuiten­kaan ammat­ti­liit­to­jen ulko­maa­lais­ten jäsen­ten määrä ei ole kasva­nut samassa suhteessa.

– Usein tämä lähtee jo siitä, että muualta tule­villa ei ole tietoa meidän työmark­ki­nois­tamme eikä esimer­kiksi ammat­ti­liit­to­jen toimin­nasta. Päin­vas­toin usein heillä saat­taa olla suuria­kin ennak­ko­luu­loja riip­puen siitä, mistä maasta ihmi­nen tulee.

Vasa­man mielestä on ensiar­vioi­sen tärkeää, että tietoa niin työmark­ki­nois­tamme kuin ammat­ti­lii­toista saadaan levi­tet­tyä mahdol­li­sim­man paljon ja laajalle. Tässä Hermes-sovel­luk­sella on merkit­tävä rooli.

– Minulla on isoja toiveita Hermek­sen suhteen. Kun se tästä laaje­nee edel­leen, se tulee varmasti parem­min tunne­tuksi ja sitä kautta myös tietoa saadaan levi­tet­tyä enem­män. Sehän on juuri sovel­luk­sen oleel­li­sin toiminto, että nappia paina­malla voi vaih­taa kieltä ja näin tietoa on tarjolla monella kielellä.

Vasama uskoo myös, että tieto leviää hyvin myös ihmis­ten kautta.

– Uskon vahvasti puska­ra­dioon. Koke­muk­seni kautta olen huoman­nut, että tyyty­väi­nen jäsen saa levi­tet­tyä sanaa ja näin hankit­tua uusia jäse­niä, Vasama kertoo kokemuksistaan.

– Toki arvo­kasta on myös viran­omai­syh­teis­työ. Vaikka viran­omai­set eivät suora­naista keho­tusta liit­tyä liit­toon anna­kaan, he ovat jaka­neet tietoa sovel­luk­sesta. Lämpi­mät kiitok­set ansait­se­vat myös ne työnan­ta­jat, jotka reilun pelin hengessä vies­ti­vät sovel­luk­sesta ja alan työeh­doista työntekijöilleen.

Juttu löytyy yhdek­sällä kielellä Teki­jän verkkolehdestä!