Ammattiyhdistysliike luo toimeentuloa ja turvaa sekä tarjoaa väylän vaikuttaa

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu maailmansotien jälkeen yhdessä sopimalla. Työntekijät, työnantajat ja valtiovalta ovat neuvottelemalla linjanneet valtakunnan tulevaisuutta.

Keskeiset yhteiskunnan turvaverkot, kuten sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmät, ovat rakennettu kolmikantaisesti neuvotellen.

– Ammattiyhdistysliike on ollut vahvasti mukana, kun on tarvinnut sopia ja päästä ratkaisuihin vaikeina aikoina, sanoo Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen.

Ay-liikkeen perustehtävä ei ole merkittävästi muuttunut työväenliikkeen historian aikana. Tänäkin päivänä ammattiyhdistysliike puolustaa työntekijöitä ja heikompia.

– Työn ja pääoman ristiriita ei ole kadonnut mihinkään. Ay-liike pyrkii tasapainottamaan tilannetta, Virtanen sanoo.

TYÖEHTOSOPIMUS TUO TURVAA

Työehtosopimus on työkalu, joilla luodaan kohtuullisia työoloja ja minimipalkkoja. Useimmilla aloilla työehtosopimukset ovat yleissitovia, eli niitä pitää noudattaa kaikilla alan työpaikoilla.

– Työehtosopimukset ovat liiton ydintehtävä ja tärkein jäsenetu, Virtanen sanoo.

Jotta ammattiliitto pystyy neuvottelemaan kohtuullisia työehtosopimuksia, täytyy sillä olla joukkovoimaa eli paljon jäseniä.

– Ammattiyhdistysliike ei ole rakennus Helsingin Hakaniemessä, vaan ay-liike ovat jäsenet, jotka uskovat liikkeeseen, Virtanen sanoo.

KAIKKIEN YHTEISKUNTA

Perinteinen sopiminen yhteiskunnan asioista on monilta osin loppunut, sillä työnantajapuoli on lopettanut kolmikantaneuvottelut ja Orpon-Purran oikeistohallitus on alkanut muokata yhteiskuntaa työntekijöiden huolet sivuuttaen.

– Yhteiskunta ei voi olla vain työnantajien ja oikeistopuolueiden yhteiskunta, vaan sen pitäisi olla kaikkien yhteinen, Virtanen sanoo.

Nykyisessä tilanteessa joukkovoiman ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden tarve on ilmeinen.

– Jos työntekijöiden järjestäytymisaste ei ole riittävän korkea ja ihmiset eivät äänestä puolueita, jotka ajavat tavallisen ihmisen asiaa, silloin mennään metsään, Virtanen sanoo.

SAMAT SÄÄNNÖT JOKAISELLE

Suomen väestö ikääntyy, joten nykyisen yhteiskunnan säilyttäminen vaatii maahanmuuttoa ja uusia työikäisiä suomalaisia.

Maan hallituksen politiikka kuitenkin näyttää luovan mahdollisuuksia maahanmuuttajien työperäiselle hyväksikäytölle ja eriarvoiselle kohtelulle.

Ammattiyhdistysliike ajaa samoja oikeuksia ja etuja kaikille Suomessa työskenteleville.

– Yhteiskunta pitää rakentaa niin, ettei muualta tulevia kohdella toisen luokan kansalaisina. Meillä täytyy olla sellainen yhteiskunta, johon halutaan tulla, Virtanen sanoo.

INHIMILLISYYTTÄ YHTEISKUNTAAN

Suomalainen yhteiskunta näyttäisi hyvin erilaiselta, jos vahvaa ammattiyhdistysliikettä ei olisi ollut sopimassa asioista työnantajapuolen ja valtiovallan kanssa, arvioi vanhempi yliopistonlehtori, valtiotieteiden tohtori Mika Helander Åbo Akademista.

– Merkitys on ollut valtava. Ammattiyhdistysliike on löytänyt hyviä tapoja virittää järjestelmää inhimilliseen suuntaan sopimusyhteiskunnan puitteissa, Helander sanoo.

Historiassa työväenluokka ja omistava luokka ovat erottuneet selvästi. Sittemmin pörssiyhtiöiden omistukset ovat hajaantuneet ja työntekijöiden luokkaidentiteetit ovat moninaistuneet. Myös kansallisvaltion rajat merkitsevät entistä vähemmän.

– Kapitalismin muutoksessa ay-liike ei ole pysynyt täysin mukana. Pääoma ei ole enää kovin sitoutunutta sopimiseen, Helander sanoo.

Kansainvälisten yrityskonsernien kanssa tarvitaan työväenliikkeen kansainvälistä edunvalvontaa. Hyviäkin esimerkkejä rajat ylittävästä edunvalvonnasta on, mutta paljon on vielä tehtävänä.

Myös poliittisilta voimilta kaivataan sääntelyä, joka lievittäisi vapaasti liikkuvan pääoman huonoja vaikutuksia.

– Seurauksista piittaamattoman kapitalismin rajoittaminen on elintärkeää, jotta ihmiset löytäisivät taas sopimisen.

YMMÄRRYSTÄ PUUTTUU

Helander arvioi, että tänä päivänä yhteiskuntia vaivaa ymmärryksen puute. Toisaalta ei haluta ymmärtää vastapuolen näkökulmaa ja toisaalta ei ymmärretä yhteiskunnan toimintaa.

– Yhteiskunta on monimutkainen järjestelmä, jossa on eturistiriitoja, jotka eivät ole pahaa tahtoa, vaan tulevat rakenteista. Näkökulmia pitää ottaa huomioon, Helander sanoo.

Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on tärkeää ymmärtää, että valinnoilla on monenlaisia vaikutuksia. Yhdestä paikasta säästäminen voi tuoda isomman laskun toista kautta.

– Johtavilla paikoilla on ihmisiä, jotka eivät ymmärrä yhteiskunnan välillisiä vaikutuksia.

Helanderin mielestä ammattiyhdistysliikkeen keskeinen tehtävä on nyt ja jatkossa yhteiskunnallisen tiedon ja ymmärryksen lisääminen.

– Demokratia perustuu sille, että iso osa kansasta ymmärtää yhteiskunnallisia asioita. Ammattiyhdistysliikkeen sivistyksellinen tehtävä on erittäin merkittävä, Helander sanoo.

AKTIIVINEN KANSALAISYHTEISKUNTA

Ammattiliiton jäseneksi liittyminen on keino pitää huolta omista työehdoista sekä vaikuttaa niin työpaikalla kuin laajemmin yhteiskunnassa.

– Ammattiliiton rooli on olla väylä, johon osallistumalla ihmiset voivat vaikuttaa, sanoo Teollisuusliiton järjestämisvastaava Mika Häkkinen.

Aktiivinen ammattiyhdistysliike on osa toimivaa ja elävää kansalaisyhteiskuntaa.

– Demokratiaa ei ole ilman kansalaistoimintaa. Demokratian määritelmässä on, että ihmisillä on oikeus ja vapaus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon. Se ei missään nimessä tarkoita pelkästään äänestämistä, Häkkinen sanoo.

Ammattiyhdistysliike on Suomeen tulevalle työntekijälle väylä kotoutua ja ottaa roolia uudessa yhteiskunnassa.

Orpon-Purran oikeistohallituksen politiikkaa vastustanut SAK:laisten ammattiliittojen Painava syy -kampanja oli esimerkki vaikuttamistyöstä. Yli 2 000 teollisuusliittolaista osallistui lakkotoimikuntiin ja jopa 60 000 jäsentä oli poliittisessa lakossa.

Maan hallitus ajoi läpi työntekijöiden lakko-oikeuden rajoitukset, jotka tulivat voimaan 18.5.2024.

– Ollaan vaarallisilla vesillä, kun kansalaisten toimintavapauksia rajoitetaan. Kun firmojen intressit ovat tärkeämpiä kuin kansalaisten, jotain on vinossa, Häkkinen sanoo.

SUORAA KANSSAKÄYMISTÄ

Näinä päivinä puhutaan paljon yksilökeskeisyydestä, mutta yhteisöjen tarve ei ole kadonnut.

– Paikka, jossa ammattiliitto elää ja hengittää puhtaimmillaan, on työpaikka. Siellä yhteisöllisyys tapahtuu käytännössä, Häkkinen sanoo.

Sähköiset yhteydet ovat lyhentäneet etäisyyksiä, mutta ihmisellä on perustarve tavata kasvotusten.

– Ammattiliiton salainen ase on suora ihmisten välinen kanssakäyminen, minkä varaan toiminta rakentuu.

Liittoon kuuluminen kannattaa aina. Häkkinen toteaa, että perustelut ovat samat suomalaiselle ja ulkomaalaiselle työntekijälle. Järjestäytyminen tuo turvan työehdoille ja palkkaukselle.

– Ammattiyhdistysliike on Suomeen tulevalle työntekijälle väylä kotoutua ja ottaa roolia uudessa yhteiskunnassa.

TUKEA JA TASAPAINOA

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Niko Pankka toteaa, että työelämä muuttuu rajusti digitalisaation, globalisaation ja vihreän siirtymän takia. Ammattiyhdistysliikkeen keskeinen tehtävä on tukea työntekijöitä muutoksessa.

– Ammattiyhdistysliikkeen rooli ja ydintehtävä rakentuvat paremman työelämän rakentamisesta ja vaikuttamisesta laajasti työpaikoilla ja yhteiskunnassa, Pankka sanoo.

Orpon-Purran oikeistohallituksen politiikka heikentää työntekijöiden asemaa monin tavoin.

– Jos hallitus toteuttaa ohjelmansa suunnitellusti, tulevilla vaalikausilla on väistämättä tarvetta tasapainottaville elementeille.

Paras työelämän tuntemus on ay-liikkeellä. Rooli on tärkeä nyt ja tulevaisuudessa.

Tasapainoa voitaisiin hakea esimerkiksi lisäämällä työntekijöiden edustusta ja sanavaltaa yritysten hallinnoissa sekä siirtämällä riitatilanteiden tulkintaetuoikeus työntekijöille.

Jatkossa yleinen yhteiskuntavaikuttaminen ja esimerkiksi vaalikampanjointi ovat entistä tärkeämpiä.

– Vaikuttamistoiminta keskittyy enemmän ruohonjuuritason vaikuttamiseen, ei virallisiin neuvottelupöytiin, Pankka sanoo.

UUSIA JÄSENIÄ

Suomen oikeistohallituksen ajaman politiikan seurauksena ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö uhkaa yleistyä.

– Riski on suuri, että ulkomaalaiset työntekijät solmivat huonoja sopimuksia tietämättään tai painostettuna, Pankka sanoo.

Tieto ja joukkovoima ovat myös ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden tuki ja turva.

– On todella tärkeää, että pysytään kasvattamaan ulkomaalaisten järjestäytymisastetta. Ay-liike voisi olla enemmän mukana työperäisen maahanmuuton prosesseissa. Päästäisiin varhaisemmassa vaiheessa kiinni tilanteeseen ja jakamaan tietoa.

Ammattiyhdistysliikkeen toimintaympäristö on muuttunut viime vuosikymmeninä rajusti, mutta hyvinvoiva yhteiskunta tarvitsee ay-liikettä jatkossakin.

– Kuten hallituskin on myöntänyt, paras työelämän tuntemus on ay-liikkeellä. Rooli on tärkeä nyt ja tulevaisuudessa, Pankka sanoo.

Juttu löytyy yhdeksällä kielellä Tekijän verkkolehdestä!