Ammat­tiyh­dis­tys­liike luo toimeen­tu­loa ja turvaa sekä tarjoaa väylän vaikuttaa

Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta on raken­nettu maail­man­so­tien jälkeen yhdessä sopi­malla. Työn­te­ki­jät, työnan­ta­jat ja valtio­valta ovat neuvot­te­le­malla linjan­neet valta­kun­nan tulevaisuutta.

Keskei­set yhteis­kun­nan turva­ver­kot, kuten sosi­aa­li­turva- ja eläke­jär­jes­tel­mät, ovat raken­nettu kolmi­kan­tai­sesti neuvotellen.

– Ammat­tiyh­dis­tys­liike on ollut vahvasti mukana, kun on tarvin­nut sopia ja päästä ratkai­sui­hin vaikeina aikoina, sanoo Teol­li­suus­lii­ton työmark­kin­ajoh­taja Jyrki Virta­nen.

Ay-liik­keen perus­teh­tävä ei ole merkit­tä­västi muut­tu­nut työväen­liik­keen histo­rian aikana. Tänä­kin päivänä ammat­tiyh­dis­tys­liike puolus­taa työn­te­ki­jöitä ja heikompia.

– Työn ja pääoman risti­riita ei ole kadon­nut mihin­kään. Ay-liike pyrkii tasa­pai­not­ta­maan tilan­netta, Virta­nen sanoo.

TYÖEHTOSOPIMUS TUO TURVAA

Työeh­to­so­pi­mus on työkalu, joilla luodaan kohtuul­li­sia työoloja ja mini­mi­palk­koja. Useim­milla aloilla työeh­to­so­pi­muk­set ovat yleis­si­to­via, eli niitä pitää noudat­taa kaikilla alan työpaikoilla.

– Työeh­to­so­pi­muk­set ovat liiton ydin­teh­tävä ja tärkein jäse­netu, Virta­nen sanoo.

Jotta ammat­ti­liitto pystyy neuvot­te­le­maan kohtuul­li­sia työeh­to­so­pi­muk­sia, täytyy sillä olla jouk­ko­voi­maa eli paljon jäseniä.

– Ammat­tiyh­dis­tys­liike ei ole raken­nus Helsin­gin Haka­nie­messä, vaan ay-liike ovat jäse­net, jotka usko­vat liik­kee­seen, Virta­nen sanoo.

KAIKKIEN YHTEISKUNTA

Perin­tei­nen sopi­mi­nen yhteis­kun­nan asioista on monilta osin loppu­nut, sillä työnan­ta­ja­puoli on lopet­ta­nut kolmi­kan­ta­neu­vot­te­lut ja Orpon-Purran oikeis­to­hal­li­tus on alka­nut muokata yhteis­kun­taa työn­te­ki­jöi­den huolet sivuuttaen.

– Yhteis­kunta ei voi olla vain työnan­ta­jien ja oikeis­to­puo­luei­den yhteis­kunta, vaan sen pitäisi olla kaik­kien yhtei­nen, Virta­nen sanoo.

Nykyi­sessä tilan­teessa jouk­ko­voi­man ja yhteis­kun­nal­li­sen aktii­vi­suu­den tarve on ilmeinen.

– Jos työn­te­ki­jöi­den järjes­täy­ty­mi­saste ei ole riit­tä­vän korkea ja ihmi­set eivät äänestä puolueita, jotka ajavat taval­li­sen ihmi­sen asiaa, silloin mennään metsään, Virta­nen sanoo.

SAMAT SÄÄNNÖT JOKAISELLE

Suomen väestö ikään­tyy, joten nykyi­sen yhteis­kun­nan säilyt­tä­mi­nen vaatii maahan­muut­toa ja uusia työi­käi­siä suomalaisia.

Maan halli­tuk­sen poli­tiikka kuiten­kin näyt­tää luovan mahdol­li­suuk­sia maahan­muut­ta­jien työpe­räi­selle hyväk­si­käy­tölle ja eriar­voi­selle kohtelulle.

Ammat­tiyh­dis­tys­liike ajaa samoja oikeuk­sia ja etuja kaikille Suomessa työskenteleville.

– Yhteis­kunta pitää raken­taa niin, ettei muualta tule­via kohdella toisen luokan kansa­lai­sina. Meillä täytyy olla sellai­nen yhteis­kunta, johon halu­taan tulla, Virta­nen sanoo.

INHIMILLISYYTTÄ YHTEISKUNTAAN

Suoma­lai­nen yhteis­kunta näyt­täisi hyvin erilai­selta, jos vahvaa ammat­tiyh­dis­tys­lii­kettä ei olisi ollut sopi­massa asioista työnan­ta­ja­puo­len ja valtio­val­lan kanssa, arvioi vanhempi yliopis­ton­leh­tori, valtio­tie­tei­den tohtori Mika Helan­der Åbo Akademista.

– Merki­tys on ollut valtava. Ammat­tiyh­dis­tys­liike on löytä­nyt hyviä tapoja virit­tää järjes­tel­mää inhi­mil­li­seen suun­taan sopi­musyh­teis­kun­nan puit­teissa, Helan­der sanoo.

Histo­riassa työväen­luokka ja omis­tava luokka ovat erot­tu­neet selvästi. Sittem­min pörs­siyh­tiöi­den omis­tuk­set ovat hajaan­tu­neet ja työn­te­ki­jöi­den luok­kai­den­ti­tee­tit ovat moni­nais­tu­neet. Myös kansal­lis­val­tion rajat merkit­se­vät entistä vähemmän.

– Kapi­ta­lis­min muutok­sessa ay-liike ei ole pysy­nyt täysin mukana. Pääoma ei ole enää kovin sitou­tu­nutta sopi­mi­seen, Helan­der sanoo.

Kansain­vä­lis­ten yritys­kon­ser­nien kanssa tarvi­taan työväen­liik­keen kansain­vä­listä edun­val­von­taa. Hyviä­kin esimerk­kejä rajat ylit­tä­västä edun­val­von­nasta on, mutta paljon on vielä tehtävänä.

Myös poliit­ti­silta voimilta kaiva­taan sään­te­lyä, joka lievit­täisi vapaasti liik­ku­van pääoman huonoja vaikutuksia.

– Seurauk­sista piit­taa­mat­to­man kapi­ta­lis­min rajoit­ta­mi­nen on elin­tär­keää, jotta ihmi­set löytäi­si­vät taas sopimisen.

YMMÄRRYSTÄ PUUTTUU

Helan­der arvioi, että tänä päivänä yhteis­kun­tia vaivaa ymmär­ryk­sen puute. Toisaalta ei haluta ymmär­tää vasta­puo­len näkö­kul­maa ja toisaalta ei ymmär­retä yhteis­kun­nan toimintaa.

– Yhteis­kunta on moni­mut­kai­nen järjes­telmä, jossa on eturis­ti­rii­toja, jotka eivät ole pahaa tahtoa, vaan tule­vat raken­teista. Näkö­kul­mia pitää ottaa huomioon, Helan­der sanoo.

Yhteis­kun­nal­li­sessa päätök­sen­teossa on tärkeää ymmär­tää, että valin­noilla on monen­lai­sia vaiku­tuk­sia. Yhdestä paikasta sääs­tä­mi­nen voi tuoda isom­man laskun toista kautta.

– Johta­villa paikoilla on ihmi­siä, jotka eivät ymmärrä yhteis­kun­nan välil­li­siä vaikutuksia.

Helan­de­rin mielestä ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen keskei­nen tehtävä on nyt ja jatkossa yhteis­kun­nal­li­sen tiedon ja ymmär­ryk­sen lisääminen.

– Demo­kra­tia perus­tuu sille, että iso osa kansasta ymmär­tää yhteis­kun­nal­li­sia asioita. Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen sivis­tyk­sel­li­nen tehtävä on erit­täin merkit­tävä, Helan­der sanoo.

AKTIIVINEN KANSALAISYHTEISKUNTA

Ammat­ti­lii­ton jäse­neksi liit­ty­mi­nen on keino pitää huolta omista työeh­doista sekä vaikut­taa niin työpai­kalla kuin laajem­min yhteiskunnassa.

– Ammat­ti­lii­ton rooli on olla väylä, johon osal­lis­tu­malla ihmi­set voivat vaikut­taa, sanoo Teol­li­suus­lii­ton järjes­tä­mis­vas­taava Mika Häkki­nen.

Aktii­vi­nen ammat­tiyh­dis­tys­liike on osa toimi­vaa ja elävää kansalaisyhteiskuntaa.

– Demo­kra­tiaa ei ole ilman kansa­lais­toi­min­taa. Demo­kra­tian määri­tel­mässä on, että ihmi­sillä on oikeus ja vapaus osal­lis­tua yhteis­kun­nal­li­seen toimin­taan ja päätök­sen­te­koon. Se ei missään nimessä tarkoita pelkäs­tään äänes­tä­mistä, Häkki­nen sanoo.

Ammat­tiyh­dis­tys­liike on Suomeen tule­valle työn­te­ki­jälle väylä kotou­tua ja ottaa roolia uudessa yhteiskunnassa.

Orpon-Purran oikeis­to­hal­li­tuk­sen poli­tiik­kaa vastus­ta­nut SAK:laisten ammat­ti­liit­to­jen Painava syy ‑kampanja oli esimerkki vaikut­ta­mis­työstä. Yli 2 000 teol­li­suus­liit­to­laista osal­lis­tui lakko­toi­mi­kun­tiin ja jopa 60 000 jäsentä oli poliit­ti­sessa lakossa.

Maan halli­tus ajoi läpi työn­te­ki­jöi­den lakko-oikeu­den rajoi­tuk­set, jotka tuli­vat voimaan 18.5.2024.

– Ollaan vaaral­li­silla vesillä, kun kansa­lais­ten toimin­ta­va­pauk­sia rajoi­te­taan. Kun firmo­jen intres­sit ovat tärkeäm­piä kuin kansa­lais­ten, jotain on vinossa, Häkki­nen sanoo.

SUORAA KANSSAKÄYMISTÄ

Näinä päivinä puhu­taan paljon yksi­lö­kes­kei­syy­destä, mutta yhtei­sö­jen tarve ei ole kadonnut.

– Paikka, jossa ammat­ti­liitto elää ja hengit­tää puhtaim­mil­laan, on työpaikka. Siellä yhtei­söl­li­syys tapah­tuu käytän­nössä, Häkki­nen sanoo.

Sähköi­set yhtey­det ovat lyhen­tä­neet etäi­syyk­siä, mutta ihmi­sellä on perus­tarve tavata kasvotusten.

– Ammat­ti­lii­ton salai­nen ase on suora ihmis­ten väli­nen kans­sa­käy­mi­nen, minkä varaan toiminta rakentuu.

Liit­toon kuulu­mi­nen kannat­taa aina. Häkki­nen toteaa, että perus­te­lut ovat samat suoma­lai­selle ja ulko­maa­lai­selle työn­te­ki­jälle. Järjes­täy­ty­mi­nen tuo turvan työeh­doille ja palkkaukselle.

– Ammat­tiyh­dis­tys­liike on Suomeen tule­valle työn­te­ki­jälle väylä kotou­tua ja ottaa roolia uudessa yhteiskunnassa.

TUKEA JA TASAPAINOA

Suomen Ammat­ti­liit­to­jen Keskus­jär­jes­tön (SAK) yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­sen pääl­likkö Niko Pankka toteaa, että työelämä muut­tuu rajusti digi­ta­li­saa­tion, globa­li­saa­tion ja vihreän siir­ty­män takia. Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen keskei­nen tehtävä on tukea työn­te­ki­jöitä muutoksessa.

– Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen rooli ja ydin­teh­tävä raken­tu­vat parem­man työelä­män raken­ta­mi­sesta ja vaikut­ta­mi­sesta laajasti työpai­koilla ja yhteis­kun­nassa, Pankka sanoo.

Orpon-Purran oikeis­to­hal­li­tuk­sen poli­tiikka heiken­tää työn­te­ki­jöi­den asemaa monin tavoin.

– Jos halli­tus toteut­taa ohjel­mansa suun­ni­tel­lusti, tule­villa vaali­kausilla on väis­tä­mättä tarvetta tasa­pai­not­ta­ville elementeille.

Paras työelä­män tunte­mus on ay-liik­keellä. Rooli on tärkeä nyt ja tulevaisuudessa.

Tasa­pai­noa voitai­siin hakea esimer­kiksi lisää­mällä työn­te­ki­jöi­den edus­tusta ja sana­val­taa yritys­ten hallin­noissa sekä siir­tä­mällä riita­ti­lan­tei­den tulkin­tae­tuoi­keus työntekijöille.

Jatkossa ylei­nen yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­nen ja esimer­kiksi vaali­kam­pan­jointi ovat entistä tärkeämpiä.

– Vaikut­ta­mis­toi­minta keskit­tyy enem­män ruohon­juu­ri­ta­son vaikut­ta­mi­seen, ei viral­li­siin neuvot­te­lu­pöy­tiin, Pankka sanoo.

UUSIA JÄSENIÄ

Suomen oikeis­to­hal­li­tuk­sen ajaman poli­tii­kan seurauk­sena ulko­mai­sen työvoi­man hyväk­si­käyttö uhkaa yleistyä.

– Riski on suuri, että ulko­maa­lai­set työn­te­ki­jät solmi­vat huonoja sopi­muk­sia tietä­mät­tään tai painos­tet­tuna, Pankka sanoo.

Tieto ja jouk­ko­voima ovat myös ulko­maa­lais­taus­tais­ten työn­te­ki­jöi­den tuki ja turva.

– On todella tärkeää, että pysy­tään kasvat­ta­maan ulko­maa­lais­ten järjes­täy­ty­mi­sas­tetta. Ay-liike voisi olla enem­män mukana työpe­räi­sen maahan­muu­ton proses­seissa. Pääs­täi­siin varhai­sem­massa vaiheessa kiinni tilan­tee­seen ja jaka­maan tietoa.

Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen toimin­taym­pä­ristö on muut­tu­nut viime vuosi­kym­me­ninä rajusti, mutta hyvin­voiva yhteis­kunta tarvit­see ay-liikettä jatkossakin.

– Kuten halli­tus­kin on myön­tä­nyt, paras työelä­män tunte­mus on ay-liik­keellä. Rooli on tärkeä nyt ja tule­vai­suu­dessa, Pankka sanoo.

Juttu löytyy yhdek­sällä kielellä Teki­jän verkkolehdestä!