Ajassa
Työelämän pelisäännöt englanniksi Murikassa: ”Ilman tietoa olet hukassa”
Teollisuusliiton kursseilla ulkomaalaistaustaiset työntekijät saavat tietoa suomalaisesta työelämästä ja omista oikeuksistaan. Neljä Suomeen muuttanutta kertoo oman tarinansa.
Joukko ulkomaalaistaustaisia Teollisuusliiton jäseniä kuuntelee keskittyneesti Murikka-opiston Latomo-luokassa englanninkielistä oppituntia Työelämän perusteet ‑kurssilla.
– Jos työpaikalla ilmenee ongelmia, voitte ensin selvittää täällä saamienne tietojen avulla, löytyykö ratkaisu työsopimuksesta, työehtosopimuksesta tai sovellettavasta laista, kertoo kurssin vetäjä Riikka Vasama.
Yksi kurssilaisista on Slovakiassa syntynyt Jaroslav Slíž. Hän tuli Suomeen kaksi vuotta sitten toteuttaakseen haaveitaan.
– Suurin unelmani on omistaa talo järven rannalla. Suomi oli minulle paras vaihtoehto, koska täällä on paljon järviä. Slovakiassa järvet ovat pieniä.
Slíž arvostaa luonnonrauhaa ja omaa tilaa, eikä halua lähelleen naapureita. Siksi on parempi, että järvellä on kokoa. Hän haaveilee tyttöystävänsä kanssa perheen perustamisesta.
– Olen matkustanut paljon Euroopassa, mutta nyt olen ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa. Olen aina halunnut asettua joko Suomeen, Ruotsiin tai Norjaan juuri luonnon takia.
Lopulta Slíž valitsi Suomen, koska hänen ystävänsä asui jo täällä ja suositteli hänelle maata. Slíž päätti kokeilla ja muutti CNC-koneistajaksi Raumalle.
– Työpaikan löytäminen oli minulle hyvin helppoa. Ystäväni kertoi minusta esimiehelleen, ja sen jälkeen vuokratyöyritys Barona otti minuun yhteyttä.
Asiaa auttoi se, että Slíž on ammattimies. Hän oli työskennellyt Slovakiassa lähes kymmenen vuotta CNC-koneistajana ennen muuttoaan Suomeen.
Toukokuussa Slíž vaihtoi työpaikkaa ja on nyt CNC-koneistajana Purso-Toolsilla Porissa.
– Teen pääasiassa nokka-akseleita isojen laivojen dieselmoottoreihin, hän kertoo.
TIEDONJANO TOI KURSSILLE
Jaroslav Slíž löysi tiensä Työelämän pelisäännöt ‑kurssille saatuaan Teollisuusliitosta sähköpostiviestin, jossa kerrottiin liiton englanninkielisistä kursseista.
– Osallistuin jo huhtikuussa You have rights ‑kurssille Uudessakaupungissa. Tämä on toinen kurssini, ja aion osallistua myös syksyllä järjestettäville englanninkielisille kursseille.
Slíž hakeutui liiton kursseille, koska hänellä oli kova tiedonjano.
– Tieto on yksi tärkeimmistä asioista tässä maailmassa. Ilman tietoa olet hukassa. Toivon, että liitto järjestäisi englanniksi myös työehtosopimuskohtaisia kursseja, hän sanoo.
Slovakiassa Slíž ei koskaan kuulunut liittoon. Se ei ole maassa kovin tavatonta, sillä vain 17 prosenttia työntekijöistä on ammattiliiton jäseniä. Suomessa vastaava osuus on 74 prosenttia.
Suurin unelmani on omistaa talo järven rannalla.
Slíž kertoo kuulleensa Teollisuusliitosta asioidessaan TE-toimistossa puolitoista vuotta sitten, kun hän joutui ensimmäisen kerran lomautetuksi.
– Siellä minulle kerrottiin, että jos en ole liiton jäsen ja haluan saada edes jotain korvausta lomautuksen ajalta, minun täytyy hakea työttömyystukea Kelasta, Slíž muistelee.
Slíž on viihtynyt Murikka-opistolla mainiosti. Toisen kurssipäivän päätteeksi hän suuntasi ensin kävelylle ja sitten saunaan.
–Tämä on kuin unelmani: talo metsässä järven rannalla. Talo vain on isompi.
Slížin haave perheestä on toteutumassa. Hän kertoo menneensä kurssia edeltävällä viikolla kihloihin suomalaisen tyttöystävänsä kanssa.
POJAN TOIVEESTA SUOMEEN
Iso-Britanniasta Suomeen muuttanut varhaisjakaja Miranda Kihlström kuuli Työelämän pelisäännöt ‑kurssista työkaveriltaan.
– Hän oli ollut yhdellä aikaisemmista kursseista ja sanoi, että se oli todella hyvä. Odotan nyt innolla tulevia englanninkielisiä kursseja.
Kihlströmille kurssi oli eräänlainen perehdytys suomalaiseen työelämään. Hänelle selvisi muun muassa, miksi lomakausi Suomessa ajoittuu kesään.
– Kurssin vetäjä kertoi, että suomalaiset haluavat lomailla nimenomaan kesällä. Minä taas haluan pitää lomani talvella, koska haluan matkustaa silloin aurinkoon ja lämpöön.
Kihlström kuuluu nyt ensimmäistä kertaa elämässään ammattiliittoon. Hän halusi liittyä Teollisuusliittoon, kun kuuli jäsenyyden mukanaan tuomasta turvasta.
– Minua kiinnosti erityisesti se, että jos en ole varma jostain, voin soittaa liittoon ja kysyä neuvoa, koska taustastani johtuen en oikein ymmärrä, miten asiat Suomessa toimivat.
Lisäksi Kihlström uskoo, että jäsenyys auttaa häntä integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
Kihlström on 16-vuotiaan pojan yksinhuoltaja. Kaksikko muutti Suomeen pojan toiveesta. Kihlströmin poika on puoliksi suomalainen ja hän halusi tulla opiskelemaan Suomeen tutustuakseen paremmin täkäläisiin juuriinsa.
– Hän on kasvanut Iso-Britanniassa, joten hän tuntee brittiläisen sukunsa. Suomessa hän on ollut vain lomilla ja nyt hän halusi olla täällä pidempään. Hän pelaa myös jääkiekkoa, joten Suomi on hänelle täydellinen maa.
Äiti ja poika opiskelevat nyt molemmat suomea. Kielenopiskelussa on pari mutkaa. Kihlströmin harmiksi suomalaiset haluavat puhua hänen kanssaan englantia suomen sijaan.
– En voi harjoitella suomea oikein töissäkään, koska työskentelen yksin.
”TYÖLLISTYMINEN VAIKEAA”
Kihlström muutti Tampereelle marraskuussa. Joulukuussa hän aloitti työt varhaisjakajana Postissa. Työpaikan saaminen Suomesta oli hyvin vaikeaa, Kihlström sanoo.
– Aikaisemmasta työkokemuksestani ei ole juuri hyötyä, koska en puhu suomea eikä minulla ole tutkintoa. Englantia puhuville on töitä lähinnä it-alalla ja teknisillä aloilla, Kihlström sanoo.
Hän työskenteli yli 20 vuotta matkailualalla, kunnes siirtyi hyvinvointialalle ja perusti sittemmin oman yrityksen. Hän kuitenkin joutui luopumaan siitä, kun hänen isänsä sairastui ja menehtyi.
Kihlström aloitti töiden etsimisen Suomesta jo ennen muuttoaan.
– Liityin Facebook-ryhmiin, jotka auttavat brittejä Suomeen muutossa. Sitä kautta tutustuin Michealaan, ja hän kertoi minulle työmahdollisuudesta Postissa.
Jos en ole varma jostain, voin soittaa liittoon ja kysyä neuvoa.
Varhaisjakajan työ ei ole Kihlströmin mukaan ihanteellinen hänelle, koska hän ei pääse käyttämään kykyjään. Hän ei myöskään pääse tekemään tiimityötä, josta hän pitää.
– Työssä on myös monia hyviä puolia. Öisin on rauhallista. Työ ei ole stressaavaa, ja samalla voin nauttia kauniista luonnosta. Posti on iso yritys, ja se tarjoaa myös mahdollisuuksia.
Töiden ohessa Kihlström tekee vapaaehtoistyötä Bloom ry:ssä. Se on Tampereella toimiva, voittoa tavoittelematon yhdistys, jossa ulkomaalaistaustaiset ja paikalliset kohtaavat.
KULTTUURIT TÖRMÄSIVÄT TÖISSÄ
Valtaosa Työelämän pelisäännöt ‑kurssin osallistujista työskentelee teollisuudessa. Niin teki myös venäjää äidinkielenään puhuva virolainen Lev Bahtin, joka tuli Suomeen ystävänsä pyynnöstä.
– Ystäväni oli täällä tehtaan operatiivisena johtajana ja hän tarvitsi töihin ihmisiä, joihin hän saattoi luottaa. Hän kertoi minulle, että tarjolla on fyysistä työtä, josta maksetaan hyvin.
Bahtin aloitti työt teollisia suodattimia valmistavan Eagle Filtersin palveluksessa Kotkassa syyskuussa 2021. Aluksi hänestä tuntui siltä, että työkaverit ovat hitaita ja laiskoja, sillä hän oli tottunut Virossa toisenlaiseen työtahtiin.
– Suomalaiset eivät elä työlle, vaan heille työ on elämää varten. He eivät tule töistä kotiin fyysisesti ja henkisesti tyhjinä. Se oli ensimmäinen asia, joka minun piti oppia ja ymmärtää.
Bahtin törmäsi työelämässä muihinkin kulttuurieroihin.
– Ihailen vahvaa, itsenäistä suomalaista naista, mutta jos näen 60-kiloisen naisen työntämässä 12–15 kiloa painavaa esinettä, menen tietenkin apuun, Bahtin kertoo.
Monet hänen työkavereistaan kuitenkin torjuivat avun. He kokivat, että pidän heitä heikkoina tai haluan näyttää olevani vahva, Bahtin sanoo.
– Selitin heille, että jos voin tehdä heidän hyväkseen jotain, joka on minulle helppoa, teen sen mielelläni. Meillä on kaikilla omat vahvuutemme ja meidän tulisi käyttää niitä.
Muutaman kuukauden kuluttua Bahtinin työkaverit eivät enää kieltäytyneet avusta ja jotkut jopa pyysivät sitä.
– Vaikka suomalaiset ovat kylmiä kuin jää, heillä on onneksi ohut kuori, kun opit tuntemaan heitä paremmin, Bahtin sanoo.
IKÄVÄ YLLÄTYS YÖVUOROSSA
Puolen vuoden Suomessa työskentelyn jälkeen Lev Bahtinin tänne houkutellut ystävä vaihtoi työpaikkaa ja palasi Viroon. Bahtin sen sijaan jäi Kotkaan.
– Saimme uuden operatiivisen johtajan, ja vuoden kuluttua pyysin häneltä palkankorotusta. Hän sanoi kahdesti keskustelevansa asiasta kanssani, mutta sitten hän unohti asiani.
Vierähti toinen vuosi, kunnes huhtikuussa Bahtin yllättäen irtisanottiin lauantain yövuorossa.
– Voitko kuvitella? Olin tehnyt kaksi aamuvuoroa ja kaksi iltavuoroa, ja kun tulen yövuoroon, minut irtisanotaan. Pomon mukaan yrityksellä oli taloudellisia vaikeuksia ja minä olin liian kallis työntekijä. Totta kai se oli shokki, Bahtin kertaa.
Onni onnettomuudessa oli, että Bahtin oli liittynyt Teollisuusliittoon edellisenä syksynä. Näin ollen hänen työssäoloehtonsa täyttyi ja hän oli oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan.
– Suomalaiset työkaverini sanoivat, että liiton jäsenyys tietää vain ylimääräistä rahanmenoa, mutta virolainen ystäväni Georgi kertoi, että jäsenyydestä on myös etuja.
Vaikka suomalaiset ovat kylmiä kuin jää, heillä on onneksi ohut kuori.
Kun Bahtin kuuli ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja liiton koulutuksista, hän päätti täyttää hakemuslomakkeen. Työelämän pelisäännöt ‑kurssia Bahtin pitää hyödyllisenä.
– Jos olisin käynyt tämän kurssin puolitoista kuukautta aikaisemmin, en olisi ikinä allekirjoittanut mitään paperia ennen kuin olisin keskustellut luottamusmiehen kanssa.
Nyt Bahtin tuli irtisanomisen yhteydessä hätäpäissään pistäneeksi nimensä paperiin, joka vapauttaa työnantajan takaisinottovelvoitteesta.
– Sanon kaikille, että jos joku tuo sinulle paperin allekirjoitettavaksesi lauantaiyönä, älä pistä nimeäsi siihen. Sinulla on aikaa odottaa maanantaihin ja kysyä neuvoa.
BREXIT VAIKUTTI RATKAISUUN
Varhaisjakajana Postissa työskentelevä Micheala Bailey nostaa kätensä Murikka-opiston Latomo-luokassa.
– Mistä tiedän, onko työnantaja järjestäytynyt? Tiedosta voisi olla hyötyä, jos hakee uutta työtä, hän tiedustelee.
Bailey muutti suomalaisen miehensä kanssa kotiseudultaan Skotlannista Suomeen runsaat neljä vuotta sitten, koska Baileyn miehellä oli koti-ikävä.
– Hänellä on hyvin läheiset suhteet perheeseensä, ja minulla taas ei ole juurikaan perhettä Iso-Britanniassa, joten päätimme muuttaa Suomeen.
Ratkaisuun vaikutti myös Iso-Britannian EU-ero, Bailey kertoo.
– Ennen brexitiä saatoimme matkustaa Suomen ja Iso-Britannian välillä niin paljon kuin halusimme ja meillä molemmilla oli oikeus asua kummassa maassa tahansa, mutta brexitin jälkeen meidän piti asettua jompaankumpaan maahan.
Kotiutuminen Suomeen on ollut Baileylle vaikeaa. Hän kaipaa erityisesti työtään. Bailey on koulutukseltaan sosiaalityöntekijä. Skotlannissa hän työskenteli lastenkodeissa.
– Rakastin työtäni. Tykkään työskennellä nuorten parissa ja minulla oli työssäni paljon vapauksia. Saatoin tehdä nuorten kanssa kaikenlaisia hauskoja juttuja.
Bailey muistelee, kuinka hän vei urheilusta kiinnostuneita nuoria kori- ja jalkapallo-otteluihin tai lähti nuorten kanssaan lomalle Espanjaan.
– Minulle jäi todella positiivisia muistoja. Se oli kivaa, ja siitä vielä maksettiin. Skotlannissa minulla oli töissä jatkuvasti ihmisiä ympärilläni. Nyt teen työtä, jossa olen koko ajan yksin.
Hän liikkuu työssään eri puolella Pirkanmaata joko autolla, skootterilla tai polkupyörällä.
– Paikkaan reittejä kaikkialla Pirkanmaalla, jos joku on esimerkiksi kipeä. Saatan olla yhtenä päivänä Sastamalassa ja seuraavana päivänä Ylöjärvellä tai Tampereella, Bailey kertoo.
”ET VOI OLLA VALIKOIVA”
Työpaikan löytäminen Suomesta ei ole kovin vaikeaa, mutta et voi olla valikoiva, Bailey toteaa. Hän tuli Suomeen huhtikuussa 2020 ja aloitti Postin palveluksessa syyskuussa.
– Minulle oli tärkeää löytää joku työ, jotta minulla on esittää jotain työhistoriaa Suomesta ja että edes joku täällä voi kertoa, että olen hyvä ja luotettava työntekijä.
Bailey kuului ammattiliittoon jo kotimaassaan. Sosiaalityöntekijöillä on Iso-Britanniassa iso ja vahva liitto, hän kertoo. Teollisuusliiton jäseneksi Bailey päätyi mutkan kautta.
– Liityin ensin väärään ammattiliittoon, koska en tiennyt, että varhaisjakajat kuuluvat eri liittoon kuin postinjakajat.
Asian laita selvisi Baileylle viime vuonna, kun hän ei saanut Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn työehtosopimuksen mukaista palkankorotuksen kertaerää.
Ajattelin, että kurssilla saisin vastauksia kysymyksiini.
Huhtikuussa Bailey osallistui englanninkieliselle We the Union ‑kurssille, jolla tutustutaan ay-liikkeeseen. Työelämän perusteet ‑kurssista Bailey kuuli pääluottamusmieheltään.
– Vaikka olen ollut töissä Suomessa jo lähes neljä vuotta, on silti yhä paljon asioita, joita en ymmärrä. Ajattelin, että kurssilla saisin vastauksia kysymyksiini.
Nyt Bailey tietää esimerkiksi, miten vuosiloma Suomessa määräytyy. Hän kertoo oppineensa lisää oikeuksistaan ja kokee voimaantuneensa saamastaan tiedosta.
– Osaan nyt kiinnittää huomiota ristiriitaisuuksiin nykyisessä työssäni ja tiedän, miten toimia. Jos vaihdan työpaikkaa, tiedän, mihin asioihin kiinnitän huomiota työsopimuksessa.
Uusia kursseja ulkomaalaistaustaisille
Englanninkieliselle Työelämän pelisäännöt ‑kurssille osallistui 12 ulkomaalaistaustaista Teollisuusliiton jäsentä eri puolilta Suomea. Kolmipäiväinen kurssi järjestettiin Murikka-opistolla Tampereen Teiskossa toukokuun lopussa.
– Alkeiskurssilla lähdemme perusteista. Käymme läpi työlainsäädäntöä, työehtosopimusten merkitystä työsuhteen ehtojen määrittäjänä sekä työntekijän omaa roolia työsuhteen solmijana, kertoo kurssin vetäjä Riikka Vasama.
Hän työskentelee Teollisuusliitossa ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikön päällikkönä.
Kurssilla osallistujat saavat vastauksia heitä askarruttaviin kysymyksiin, jotka liittyvät usein työaikaan, palkkaukseen, koeaikaan, vuosilomaan ja pekkaspäiviin, Vasama sanoo.
– He ovat aktiivisia, esittävät paljon kysymyksiä ja jakavat omia kokemuksia. Joka kerta ihmettelen, miten upeasti porukka toimii yhdessä siitä huolimatta, että se on niin moninainen.
Vasama kertoo, että englanninkielisille kursseille on todellinen tarve, sillä moni kurssilaisista toteaa, että olisi toiminut toisin, jos olisi tiennyt enemmän suomalaisesta työelämästä.
– Kursseilla on vaikutusta integroitumiseen ja voimaantumiseen. Osallistujat eivät ole enää heittopusseja työelämässä, vaan aktiivisia toimijoita, jotka tuntevat myös omat oikeutensa.
Työelämän pelisäännöt ‑kurssin jälkeen liiton jäsen voi nyt kouluttautua lisää englanniksi. Jatkokurssi Union News järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa, Vasama kertoo.
– Se on vaihtuvateemainen syventävä koulutus, jolle peruskurssin käyneet voivat osallistua.
Union News ‑kurssi järjestetään Murikassa syys–lokakuun taitteessa. Lokakuussa puolestaan on luvassa ensimmäinen englanninkielinen Luottamusmiesten peruskurssi.
Lisäksi Teollisuusliitto järjestää viikonloppukurssin Welcome to Industrial Union Espoon Nuuksiossa. Tulossa on myös alueellisia sekä sopimusalakohtaisia englanninkielisiä kursseja.
– Erityisenä lisänä on ensimmäistä kertaa järjestettävä ukrainankielinen koulutus maatalous- ja puutarha-alojen työehdoista.
Teollisuusliiton kurssit ovat jäsenille maksuttomia, ja liitto korvaa myös jäsentensä matkakustannukset. Lisätietoja kursseista löytyy Tekijä-lehdestä ja Teollisuusliiton opinto-oppaasta. Lisäksi liitto lähettää sähköpostia englanninkielisistä kursseistaan kaikille niille jäsenilleen, joiden äidinkieleksi on jäsenrekisterissä merkitty joku muu kuin suomi tai ruotsi.
– Kursseilla saa uutta tietoa ja pääsee tuulettumaan. Ne ovat myös hieno tilaisuus tutustua muihin liiton jäseniin, Vasama sanoo.
