Italialaisen metallityöntekijöiden liiton FIOM:n jäsenet osoittivat mieltään Fiatin Mirafiorin tehtaan autotuotannon uudelleenkäynnistämisen puolesta Torinossa tämä vuoden huhtikuussa.

Lakko-oikeus on vaarassa autoritaarisissa, uskonnollisesti ahdasmielisissä ja oikeistojohtoisissa maissa

TEKSTI HEIKKI JOKINEN

KUVA IMAGOIMAGESSTOCK / LEHTIKUVA

Perusa­sia koko maail­man mitas­sa on selvä: mitä autori­taarisem­pi, uskon­nol­lis­es­ti ahdas­mielisem­pi tai oikeis­to­laisem­pi johto maal­la on, sitä herkem­min se halu­aa rajoit­taa lakko-oikeut­ta.

Tätä oikeut­ta vas­taan ovat liit­toutuneet pyhään ajo­jahti­in niin Sau­di-Ara­bi­an kuningasper­he, Kiinan kom­mu­nisti­nen puolue kuin Yhdys­val­tain repub­likaan­itkin. Ja Suomen oikeis­to­hal­li­tus seu­raa perässä.

Lakko-oikeus on tun­nustet­tu Suomenkin rat­i­fioimis­sa kan­sain­välisen työjär­jestö ILO:n yleis­sopimuk­sis­sa 87 ja 98 sekä Euroopan union­in perus­sopimuk­sen artik­las­sa 28. Käytän­nössä lakko-oikeut­ta rajoite­taan maail­mal­la monin tavoin, kiel­loista pikku­tarkkaan sääte­lyyn.

Orpon-Purran hal­li­tus ajoi toukoku­us­sa läpi eduskun­nas­sa poli­it­tis­ten lakko­jen rajoit­tamisen. Työ- ja elinkeino­min­is­ter­iö selvit­ti perus­tus­laki­valiokun­nalle, kuin­ka paljon täl­laisia on Suomes­sa ollut. Tulos oli, että “läh­es kaik­ki” poli­it­tiset lakot liit­tyivät Sip­ilän hal­li­tuk­sen työelämäheiken­nys­ten vas­tus­tamiseen 2018.

Puh­taasti poli­it­tisia lakko­ja rajoite­taankin monis­sa mais­sa. Työn­tek­i­jöitä puo­lus­ta­vat poli­it­tiset lakot sen sijaan ovat yleen­sä sal­lit­tu­ja tai lievästi sään­nel­tyjä.

Moni muukin hal­li­tus toimii maail­mal­la näin. Ne rajoit­ta­vat eri­tyis­es­ti lakko­ja, joil­la protestoidaan niiden työelämään liit­tyviä heiken­nyk­siä vas­taan.

EU-par­la­mentin perussopimus‑, työjärjestys- ja toimieli­na­sioiden valiokun­ta julka­isi tam­miku­us­sa 2024 selvi­tyk­sen poli­it­tista lakoista unionis­sa. Selvi­tys huo­maut­ti oleel­lis­es­ta eros­ta. “Poli­it­tiset lakot” liit­tyvät työn­tek­i­jöi­den etu­jen puo­lus­tamiseen, “puh­taasti poli­it­tiset lakot” esimerkik­si hal­li­tuk­sen yleiseen vas­tus­tamiseen.

Puh­taasti poli­it­tisia lakko­ja rajoite­taankin monis­sa mais­sa. Työn­tek­i­jöitä puo­lus­ta­vat poli­it­tiset lakot sen sijaan ovat yleen­sä sal­lit­tu­ja tai lievästi sään­nel­tyjä. Ne on kiel­let­ty vain viidessä EU-maas­sa, kuten Roma­nia ja Bul­gar­ia.

Suomen hal­li­tus niput­ti eri­tyyp­piset lakot surut­ta yhteen ja rajoit­taa kaikkia lakko­ja, joiden tarkoi­tus on vaikut­taa poli­it­tiseen päätök­sen­tekoon. Tämä ei vas­taa tapaa, jol­la EU-mais­sa useim­miten toim­i­taan, Putinin Venäjäl­lä kyl­läkin.