Lakko-oikeus on vaarassa auto­ri­taa­ri­sissa, uskon­nol­li­sesti ahdas­mie­li­sissä ja oikeis­to­joh­toi­sissa maissa

Tätä oikeutta vastaan ovat liit­tou­tu­neet pyhään ajojah­tiin niin Saudi-Arabian kunin­gas­perhe, Kiinan kommu­nis­ti­nen puolue kuin Yhdys­val­tain republi­kaa­nit­kin. Ja Suomen oikeis­to­hal­li­tus seuraa perässä.

Lakko-oikeus on tunnus­tettu Suomen­kin rati­fioi­missa kansain­vä­li­sen työjär­jestö ILO:n yleis­so­pi­muk­sissa 87 ja 98 sekä Euroo­pan unio­nin perus­so­pi­muk­sen artiklassa 28. Käytän­nössä lakko-oikeutta rajoi­te­taan maail­malla monin tavoin, kiel­loista pikku­tark­kaan säätelyyn.

Orpon-Purran halli­tus ajoi touko­kuussa läpi edus­kun­nassa poliit­tis­ten lakko­jen rajoit­ta­mi­sen. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö selvitti perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nalle, kuinka paljon tällai­sia on Suomessa ollut. Tulos oli, että ”lähes kaikki” poliit­ti­set lakot liit­tyi­vät Sipi­län halli­tuk­sen työelä­mä­hei­ken­nys­ten vastus­ta­mi­seen 2018.

Puhtaasti poliit­ti­sia lakkoja rajoi­te­taan­kin monissa maissa. Työn­te­ki­jöitä puolus­ta­vat poliit­ti­set lakot sen sijaan ovat yleensä sallit­tuja tai lievästi säänneltyjä.

Moni muukin halli­tus toimii maail­malla näin. Ne rajoit­ta­vat erityi­sesti lakkoja, joilla protes­toi­daan niiden työelä­mään liit­ty­viä heiken­nyk­siä vastaan.

EU-parla­men­tin perussopimus‑, työjär­jes­tys- ja toimie­li­n­asioi­den valio­kunta julkaisi tammi­kuussa 2024 selvi­tyk­sen poliit­tista lakoista unio­nissa. Selvi­tys huomautti oleel­li­sesta erosta. ”Poliit­ti­set lakot” liit­ty­vät työn­te­ki­jöi­den etujen puolus­ta­mi­seen, ”puhtaasti poliit­ti­set lakot” esimer­kiksi halli­tuk­sen ylei­seen vastustamiseen.

Puhtaasti poliit­ti­sia lakkoja rajoi­te­taan­kin monissa maissa. Työn­te­ki­jöitä puolus­ta­vat poliit­ti­set lakot sen sijaan ovat yleensä sallit­tuja tai lievästi sään­nel­tyjä. Ne on kiel­letty vain viidessä EU-maassa, kuten Roma­nia ja Bulgaria.

Suomen halli­tus niputti erityyp­pi­set lakot surutta yhteen ja rajoit­taa kaik­kia lakkoja, joiden tarkoi­tus on vaikut­taa poliit­ti­seen päätök­sen­te­koon. Tämä ei vastaa tapaa, jolla EU-maissa useim­mi­ten toimi­taan, Puti­nin Venä­jällä kylläkin.