Astian­kui­vaus­kaappi syntyi tarpeeseen

7.6.2024

TEKSTI RIITTA SAARINEN
KUVA EMILIE UGGLA

Tämä on hyvä esimer­kiksi siitä, kuinka työtä voidaan vähen­tää. Ennen aikaan pestiin vain astiat ja kuivat­tiin sitten käsin. Nyt astiat pestään ja pannaan kaap­piin valu­maan. Ja kun ne ovat valu­neet, niin voidaan sulkea ovet ja sillä siisti.

Näin esit­te­lee astian­kui­vaus­kaap­pia YLEn tv-lähe­tyk­sessä Työte­ho­seu­ran koti­ta­lous­osas­ton pääl­likkö Maiju Gebhard vuonna 1964 ja jatkaa edelleen:

Tällä tavalla sääs­tyi 50:tä prosent­tia ihmis­työstä – eikä se kallis­kaan juttu ole. Tämä astia­kaappi. Tästä sitten lähti liik­keelle koko keit­tiön uudistus.

Astian­kui­vaus­kaappi on tänä vuonna sata vuotta täyt­tä­vän Työte­ho­seu­ran tunne­tuin keksintö.

– Suomessa on ajateltu, että Maiju Gebhardt on keksin­nön äiti, mutta saman­tyyp­pi­siä, paten­toi­tuja keksin­töjä on tehty niihin aikoi­hin myös muualla maail­massa. Suoma­lai­sesta keksin­nöstä ei juuri ole viral­li­sia doku­ment­teja, kertoo Työte­ho­seu­ran tutkija Tarja Marjo­maa.

Astian­kui­vaus­kaap­peja on Suomen lisäksi jonkun verran Ruot­sissa ja Italiassa, mutta muualla se ei ole mikään joka kodin ratkaisu.

Ensim­mäi­sen kerran Gebhard esit­teli seinään kiin­ni­tet­tä­vää astian­kui­vaus­te­li­nettä Pien­vil­je­li­jäe­män­nän koti­ta­lous­op­paassa vuonna 1930. Siinä oli tarkat piirus­tuk­set pöytä- ja seinä­mal­li­sista kuivaus­te­li­neistä. Vuonna 1943 Gebhard pestat­tiin Työte­ho­seu­ran uuden koti­ta­lous­osas­ton pääl­li­köksi. Siitä lähti liik­keelle astian­kui­vaus­kaa­pin voittokulku.

– Astian­kui­vaus­kaappi tuot­teis­tet­tiin 1940-luvulla, jolloin Työte­ho­seu­ran työpaja alkoi myydä piirus­tuk­sia sekä valmiita tuot­teita, Marjo­maa toteaa.

– Ajatuk­sena oli työn keven­tä­mi­nen ja ajan sääs­tä­mi­nen. Kun miehet olivat rinta­malla, oli naisilla ihan huimasti työtä. Astian­kui­vaus­kaappi merkitsi valta­vaa ajan­sääs­töä, sillä Gebhard oli laske­nut, että suoma­lai­nen nainen käytti elämänsä aikana kymme­niä tuhan­sia tunteja astioi­den pese­mi­seen ja kuivaamiseen.

Seuraa­vaan vaihee­seen pääs­tiin 1948, kun Enso-Gutzeit alkoi valmis­taa kaap­peja teol­li­sesti Torna­to­rin tehtailla. Vuonna 1954 puis­ten kuivaus­ri­ti­löi­den tilalle tuli­vat muovi­peit­tei­set teräslankahyllyt.

– Vaikka useim­missa suoma­lai­sissa kodeissa on tänä päivänä astian­pe­su­ko­neet, halu­taan keit­ti­öön yleensä vielä nyky­ään­kin astian­kui­vaus­kaappi, vaikka sitten kapeam­pana. Astian­kui­vaus­kaap­peja on Suomen lisäksi jonkun verran Ruot­sissa ja Italiassa, mutta muualla se ei ole mikään joka kodin ratkaisu.

 

Keksin­tö­sää­tiön listaa­mia keksintöjä

Keksin­tö­sää­tiö on koon­nut listaa Suomen merkit­tä­vim­mistä keksin­nöistä. Niistä osa on edel­leen käytössä. Ensim­mäi­set keksin­nöt liit­tyi­vät paljolti maata­lou­teen, seuraa­vat teol­li­suu­teen ja viimei­sim­mät tieto­tek­niik­kaan. Ne kerto­vat samalla suoma­lai­sen yhteis­kun­nan kehittymisestä.

Astian­kui­vaus­kaa­pin ohella listalle ovat pääs­seet muun muassa Abloy-lukko, kupa­rin valmis­tuk­seen liit­tyvä liekin­su­la­tus, Suomi-kone­pis­tooli, AIV-rehu, ksyli­toli, koles­te­ro­lia vähen­tävä marga­riini ja sykemittari.

Naiset keksi­jöitä keit­tiön puolella

Suomen Maiju Gebhard ei ole ainoa nainen, joka on ollut kehit­tä­mässä astian­kui­vaus­kaap­pia. Hän ei vain paten­toi­nut koskaan keksintöään.

Skot­lan­ti­lai­nen Robina Wood sai paten­tin aterin­ko­rilla ja vettä kerää­vällä rännillä varus­te­tulle astian­kui­vaus­te­li­neelle Iso-Britan­niassa vuonna 1894 ja Yhdys­val­loissa vuonna 1895.

Nyky­ai­kai­sen keit­tiön esiäiti, itäval­ta­lai­nen arkki­tehti Marga­rete Schütte-Lihotz­kyn esit­teli Frank­fur­tin keit­tiönsä vuonna 1926. Siihen kuului astian­kui­vaus­te­line pesual­taan yläpuo­lella. Yhdys­val­loissa astian­kui­vaus­kaap­pia kehit­ti­vät Angio­lina Scheuer­mann ja Louise R. Krause, jotka saivat paten­tin keksin­nöil­leen vuonna 1929 ja 1932.

Työte­ho­seura täyt­tää sata vuotta

Vuonna 1924 perus­tettu Työte­ho­seura on yleis­hyö­dyl­li­nen yhdis­tys, joka tarjoaa valta­kun­nal­li­sesti koulu­tusta sekä tutki­mus- ja kehit­tä­mis­pal­ve­luita. Lisäksi se on koulut­ta­nut satoja tuhan­sia teknis­ten alojen ammattilaisia.

Työte­ho­seu­rassa on kehi­tetty astian­kui­vaus­kaa­pin lisäksi muun muassa metsä-äes, kone­kus­tan­nus­las­ken­taoh­jelma ja kier­rä­tys­kaappi jätteidenlajitteluun.

Juhla­vuo­den kunniaksi Työte­ho­seura järjes­tää Työte­ho­teko-kilpai­lun, joka on avoin niin pienille kuin suurem­mille yrityk­sille ja työyh­tei­söille. Kilpai­luoh­jeet julkais­tiin huhtikuussa.