Lupaprosessien kankeus uusien tehtaiden jarruna

Lupapolitiikassa on paljon vaikeasti ennakoitavia elementtejä, näkee Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund.

– Investoijille suurinta myrkkyä on, kun ei tiedetä, menevätkö lupahakemukset läpi vai eivät. Eikä aikatauluista osata sanoa mitään.

Teollisuusliiton yhtenä eduskuntavaalitavoitteena oli, että luvituksen läpinäkyvyyttä ja prosessien sujuvuutta tulee parantaa, ettei ainakaan viranomaisten epäjohdonmukainen toiminta torppaisi uusia teollisia hankkeita.

Varsinkin vihreään siirtymään laitetaan maailmalla nyt valtavia summia, ja tähän liittyvää työtä kaivataan Suomeenkin. Eklund luettelee asioita, joita sijoittajat ottavat huomioon harkitessaan päätöksiään.

– Yksi ovat tietysti kustannukset, ja palkat ovat osa kustannuksia. Toinen on se, onko tarjolla hiilivapaata energiaa, ja tämä puoli on Suomessa kunnossa. Kolmas on logistiikka, toimitusketjut ja raaka-aineiden saatavuus. Sitten on mahdolliset valtionavut ja EU-tuet. Luvituksen ennakoitavuus ja nopeus ei sekään ole pieni tekijä, ja siinä meidän ei kannata antaa muille maille etua.

Vihreään siirtymään tarvitaan metalleja koko maailmassa, eikä Suomen metalleja pidä jättää hyödyntämättä.

Ympäristönäkökohtien huomioiminen on tärkeää, eikä ongelma olekaan siinä, että teollisuuslupien kriteerit olisivat kohtuuttoman tiukat.

– Mutta toisaalta teollinen toiminta aina vaikuttaa ympäristöön, vaikka jotkut tuntuvat ajattelevan, että näin ei saisi olla. Sitä paitsi vihreään siirtymään tarvitaan metalleja koko maailmassa, eikä Suomen metalleja pidä jättää hyödyntämättä.

LUPIA MYÖNNETÄÄN JA PERUTAAN

Lupaprosessi on ollut takkuinen esimerkiksi Harjavaltaan tulevalla BASF:n akkumateriaalitehtaalla. Aluehallintovirasto (avi) myönsi vuonna 2020 ympäristöluvan, joka kaatui hallinto-oikeudessa 2021 ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO) 2022. Syksyllä 2023 avi myönsi luvan uudestaan, koska BASF oli löytänyt keinon vähentää sulfaattipäästöjä Kokemäenjokeen. Nyt hallinto-oikeus on valituksen takia jälleen keskeyttänyt toiminnan välipäätöksellä.

Haminaan kaavailtu akkumateriaalitehdas sai helmikuussa ympäristöluvan avilta, mutta valitus on jo jätetty. Kuopion sellutehdashanke vuonna 2022 kariutui, kun kolme vuotta kestäneen prosessin lopuksi KHO teki kielteisen päätöksen ympäristöluvasta.

– Eri lupaprosessit saisivat kulkea enemmän rinnakkain, eivät peräkkäin. Viranomaiskoordinaatiota pitäisi parantaa niin, että luvan hakijan ei tarvitsisi toimittaa samaa tietoa monelle eri viranomaiselle. Välillä on vaikea saada selkoa, mitä firmalta edellytetään, kuvaa EK:n johtava asiantuntija Minna Ojanperä.

Teollisuushankkeeseen kuuluu useita vaiheita. Ensin ovat kaavoituskeskustelut kunnan kanssa, sitten ympäristövaikutusten kokonaisarviointi. Tämän jälkeen haetaan eri lupia sen mukaan, mikä on toiminnan laatu.

– Rakennus-, ympäristö-, kemikaaliturvallisuus- ja maa-aineslupa… Mahdollisesti vesilain mukainen lupa tai luonnonsuojelun poikkeuslupa, Ojanperä luettelee.

– Ja kun on saatu kaikki luvat, alkaa muutoksenhakuvaihe. Kun kaikki näiden vaiheiden käsittelyajat lasketaan yhteen, on aikaa kulunut vuosia ja voi olla, että sen vuoksi investoinnin taloudellinen logiikka ei enää toimikaan.

Silläkin on spekuloitu, oliko Suomen lupapolitiikka syynä siihen, että SSAB sijoitti terästehtaansa Ruotsin Luulajaan eikä Raaheen. Tämän Ojanperä kuitenkin kiistää. Teollisuusliiton Eklund on samoilla linjoilla.

– Nimenomaan lupa-asioissa Raahe oli Luulajaa edellä. Käsitykseni on, että logistiikkatekijät painoivat. Raaka-aineena oleva rautasienen kuljettaminen Suomeen olisi ollut ylimääräinen mutka, sanoo Eklund.

SEITSEMÄN VUOTTA ODOTUSTA KAINUUSSA

Paltamoon aiotun sellu- ja biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointi sekä ympäristölupaprosessit kestivät miltei seitsemän vuotta. Maaliskuussa Kaicell Fibers Oy sai viimein lainvoimaisen ympäristö- ja vesiluvan, kun korkein hallinto-oikeus päätti jättää asiaan liittyvät valitukset käsittelemättä.

– Prosessin aikana emme ole voineet käydä vakavia neuvotteluja investoijien kanssa, kun aikatauluista ei ole ollut tietoa. Nyt korkotaso on muuttunut ja koko maailmantilanne on muutenkin sekava, selittää toimitusjohtaja Hannu Heikkinen.

Tällä haavaa yrityksen tunnelmat kuitenkin ovat optimistiset. Aikataulua tehtaan valmistumiselle Heikkinen ei vieläkään voi arvioida, mutta tehdas työllistäisi noin 160 henkeä, ja kerrannaisvaikutukset olisivat 1 790 henkilötyövuotta.

– Voimme nyt keskittyä investoinnin toteuttamiseen. Ja onhan pitkästä lupaprosessista se hyöty, että kaikki vaikutukset tulee selvitettyä. Sitten ainakin tiedetään, että asiat ovat kunnossa.

Prosessin aikana emme ole voineet käydä vakavia neuvotteluja investoijien kanssa, kun aikatauluista ei ole ollut tietoa.

Akkuarvoketjun johtaja Timo Strengell Suomen Malmijalostus Oy:stä mainitsee, että teollisissa investoinneissa on usein olemassa tietyn aikaa otollinen hetki käynnistää hanke.

– Jos niin sanottu investointi-ikkuna sulkeutuu kerran, voi kestää aikansa ennen kuin markkinoilla on taas hankkeeseen kiinnostusta. Esimerkiksi regulaation (sääntelyn) muutos voi vaikuttaa niin, että sijoittajat haluavat selvittää, kuinka se vaikuttaa bisnesmalliin. Pääomaa ei pidetä tyhjän panttina, sille halutaan tuottoa.

Suomen Malmijalostus Oy on kaivos- ja akkutoimialaa kehittävä, valtion kokonaan omistama yhtiö, joka on mukana muun muassa Haminan akkutehdasprojektissa. Strengell toivoo, että ainakin selkeästi perusteettomat valitukset saataisiin perattua pois nopeasti.

– Olisi syytä tarkastella, saataisiinko luvitusta nopeutettua sillä, että olisi olemassa jokin kolmas taho, jonkinlainen menettely, jossa käytäisiin valitukset pikaisesti läpi ennen kuin ne menevät kuormittamaan oikeuden resursseja.

LUPAPOLITIIKASSA PYRITÄÄN YHDEN LUUKUN MALLIIN

Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelmassa tavoitteena on lupamenettelyjen helpottaminen, joka nähdään edellytyksenä uusille investoinneille ja puhtaan talouden murrokselle. Suunta on kohti yhden luukun mallia: hallitus aikoo perustaa uuden viraston, jolle keskitettäisiin aluehallintovirastojen, Valviran sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten lupa-, ohjaus- ja valvontatoiminnot. Viraston on tarkoitus aloittaa tammikuussa 2026.

Uusi viranomainen vastaa hallitusohjelman mukaan siitä, että luvan hakijalla on ”mahdollisuus etukäteen keskustella luvitukseen liittyvistä velvollisuuksista, selvitystarpeista ja reunaehdoista”. Näin halutaan vähentää lisäselvityksiä ja täydennyspyyntöjä.

– Reaktiot hankkeeseen ovat olleet positiivisia. Ympäristöasioissa valtion lupa- ja valvontatehtävät ovat olleet jakaantuneina 17 virastoon: 13 ely-keskukseen ja neljään aluehallintovirastoon. Kun toimet saadaan saman katon alle, sillä on merkittävä vaikutus, sanoo lainsäädäntöjohtaja Johanna Korpi ympäristöministeriöstä.

Ympäristöluvat on Suomessa pääsääntöisesti myönnetty alle vuodessa.

Hän kertoo kritiikkiä kuuluneen toistaiseksi vain niukasti.

– On kyselty, onko tarkoituksena alentaa ympäristönsuojelun tasoa. Mutta puhtaan siirtymän edistämiseksi ei olla joustamassa ympäristövaatimuksista, vaan kyse on rakenteiden ja menettelyjen sujuvoittamisesta. Lisäksi panostetaan digitalisaatioon.

Teollisuushankkeissa itse ympäristölupaprosessi ei kuitenkaan ole ainoa aikaa vievä osa. Korpi muistuttaa, että esimerkiksi kuntien kaavoituspolitiikkaan ja valitusten aiheuttamiin oikeusprosesseihin ei lupaviranomainen voi vaikuttaa.

– Ympäristöluvat on Suomessa pääsääntöisesti myönnetty alle vuodessa.

PÄÄMÄÄRÄ HYVÄ – VIEKÖ LEIKKAUSLINJA RESURSSIT?

Sekä EK:n Ojanperä että Teollisuusliiton Eklund pitävät yhden luukun tavoitetta kannatettavana.

– Investointiluvitus on hallitusohjelmassa ymmärretty riittävän kokonaisvaltaisesti. On kunnianhimoinen ajatus, että näin voidaan tehdä Suomelle kilpailuetua, Ojanperä kehuu.

Ammattiyhdistysliikkeeltä hallitusohjelma ei juuri ole saanut myönteisiä arvioita. Teollisuushankkeiden lupamenettelyjä koskeva kirjaus kuitenkin vastaa varsin pitkälti Teollisuusliiton eduskuntavaalitavoitteita, tulkitsee Eklund.

– Investoijien osaaminen on varmaan pääsääntöisesti muualla kuin lupabyrokratian hallinnassa, varsinkin ulkomaisilla toimijoilla. Toivottavasti lupaprosessin raskaus ei tulevaisuudessa ole esteenä yhdellekään tärkeälle investoinnille. Ehkä nyt päästään myös eroon tilanteista, että yksi viranomainen tekee päätöksen ja toinen valittaa siitä oikeuteen, missä ei ole paljon järkeä.

Hallituksen uusimmat, kehysriihessä tehdyt rajut leikkauspäätökset tosin huolettavat Eklundia. 150 miljoonan säästöt julkiselle sektorille johtanevat moniin yt-neuvotteluihin ja irtisanomisiin.

– Vaarana on, että lupien myöntäminen hidastuu, jos niitä käsittelevän henkilöstön määrä vähenee.