Eurovaalit lähes­tyvät – älä nuku onnesi ohi!

Euroopan unionin jäsen­val­tiossa järjes­te­tään EU-parla­mentin vaalit kesäkuussa. Suomessa varsi­nainen vaali­päivä on sunnun­taina 9. kesäkuuta. Ennak­ko­ää­nestys on 29.5.–4.6. Eurovaalit järjes­te­tään viiden vuoden välein.

Euroopan parla­men­tilla on kolme pääteh­tävää, jotka ovat lainsää­däntö, valvonta ja talous­ar­vion hyväk­sy­minen. Jokai­sesta EU:n jäsen­val­tiosta valitaan tietty määrä edustajia. Esimer­kiksi Suomesta valitaan 15 edustajaa Euroopan parlamenttiin.

Europar­la­men­taa­rikot eli “mepit” muodos­tavat ryhmiä poliit­tisten näkemys­tensä mukaan, eivät kansa­lai­suu­tensa mukaan.

KATSE PUOLUEESEEN – PÄIN!

SAK:n kansain­vä­listen asioiden päällikkö Pekka Ristelä korostaa, että EU-parla­men­tissa oleel­lista on parla­mentin poliit­tiset voima­suh­teet, ei niinkään edusta­jien kansa­lai­suudet tai persoona.

– Kannattaa äänestää sellaisia ehdok­kaita ja sellaisten puolueiden ehdok­kaita, joilla on näyttöä, että he parla­men­tissa äänes­tävät työnte­ki­jöiden oikeuk­sien vahvis­ta­misen, eikä sen heiken­tä­misen puolesta. Kotimaan politiikka Suomessa osoittaa tällä hetkellä hyvin, että eri puolueissa on tässä isoja eroja ja äänes­täjän valin­noilla on vaaleissa paljon merki­tystä, Ristelä sanoo.

Europar­la­mentti on päätty­vällä vaali­kau­della syste­maat­ti­sesti paran­tanut työnte­ki­jöiden asemaa.

– Europar­la­mentti on päätty­vällä vaali­kau­della syste­maat­ti­sesti paran­tanut työnte­ki­jöiden asemaa. Jos parla­men­tissa kuitenkin voima­suh­teet nyt muuttuvat, riskinä on, että samalla tavalla kuin Suomessa sieltä alkaa tulla päätöksiä, jotka eivät paranna, vaan heiken­tävät työntekijän asemaa. Voi tulla saman­lainen käännös kuin Suomessa nähty, eli politiikka muuttuu syste­maat­ti­sesti työntekijän asemaa heiken­tä­väksi, hän jatkaa.

Samoilla linjoilla on myös SAK:ta ja toimi­hen­ki­lö­kes­kus­jär­jestö STTK:ta Euroopan unionissa edustavan FinUnio­ninsin johtaja Susanna Salovaara.

– Nämä vaalit ovat suoma­lai­selle työnte­ki­jälle hyvin merkit­tävät. Työelä­mä­lain­sää­däntöä ei ole pystytty kehit­tä­mään Suomessa juuri­kaan kansal­li­sella tasolla. Sen sijaan isot uudis­tukset ovat tulleet juuri EU-tasolta. Näistä voi nostaa esille alusta­työn­te­ki­jöiden aseman ja palkka-avoimuus­di­rek­tiivin. Myös etätyöhön liittyvää sääntelyä odote­taan EU-tason kautta, Salovaara kertoo.

GALLUPIT POVAAVAT OIKEISTOLLE VOITTOA

Ristelä ja Salovaara koros­tavat, että kanna­tus­mit­taukset povaavat EU-parla­ment­ti­vaa­leissa merkit­tävää siirtymää oikealle. Salovaaran mukaan riskinä on, että keskusta–oikeistolaisia puolueita edustava EPP-ryhmä ottaa askeleen oikealle.

Suoma­lai­sista puolueista kokoomus ja kristil­liset kuuluvat EPP-ryhmään.

– Yhä enemmän kannattaa olla tietoinen siitä, mitä poliit­tista ryhmit­tymää ehdokas edustaa. Se vaikuttaa eniten siihen, mitä politiikkaa hän tekee parla­men­tissa. Siellä ei taval­laan edistetä kansal­lista asiaa, vaan juuri oman puolue­ryhmän asiaa. Emmehän me ole Suomes­sa­kaan samaa mieltä, mikä on paras Suomelle ja suoma­lai­sille. Lisäksi kannattaa arvioida ehdok­kaan aktii­vi­suus ja verkos­toi­tu­mis­kyky, Salovaara sanoo.

Yhä enemmän kannattaa olla tietoinen siitä, mitä poliit­tista ryhmit­tymää ehdokas edustaa.

– Jos käy niin, että EPP alkaa katsoa oikealle, voi tulla sama tilanne kuin Suomessa, jossa vasem­misto ja keskus­ta­puo­lueet voidaan ohittaa ihan täysin poliit­ti­sessa päätök­sen­teossa, hän jatkaa.

Ristelä on samaa mieltä.

– Nyt on iso uhka, että Euroopan parla­mentin voima­suh­teet muuttuvat työntekijän kannalta epäsuo­tui­sasti. Oikeis­to­po­pu­lis­tisten ja äärioi­keis­to­laisten puolueiden voima näyttää vahvis­tuvan. Se on haital­lista työntekijän oikeuk­sien ja oikeus­val­tion kannalta, Ristelä sanoo.

MIKSI EUROVAALIT EIVÄT SYTYTÄ?

Salovaara huomauttaa, että huomat­tava osuus Suomen lainsää­dän­nöstä tulee EU:n kautta. Siitä huoli­matta eurovaa­leissa äänes­ty­sak­tii­vi­suus on aiemmin ollut matala. Edelli­sissä eurovaa­leissa vuonna 2019 vain 42,6 prosenttia suoma­lai­sista äänioi­keu­te­tuista kävi äänestämässä.

Salovaaran mielestä EU-vaalien äänes­ty­sintoa syö se, että EU-asiat koetaan etäisiksi ja vaikeiksi.

– EU nähdään edelleen etäisenä ja kaukai­sena. Ajatel­laan, että ei sieltä tule mitään hyvää. Esimer­kiksi ruoka- ja kemikaa­li­tur­val­li­suu­dessa EU:sta tulee paljon hyviä asioita. Euroo­passa matkus­taessa saamme kompen­saa­tiota myöhäs­ty­neistä lennoista, voimme käyttää känny­köi­tämme kuin kotona ja EU-alueella netistä tilatessa EU:n kulut­ta­jan­suoja suojelee ostajaa.

– Silti ihmiset ajatte­levat herkästi myös, että EU on hirveä byrokraat­tinen jätti­läinen. Herkästi myös ajatel­laan, että EU-vaaleissa äänes­tä­mällä ei voi vaikuttaa ja että oma pieni ääni ei siinä vaikuta, Salovaara sanoo.

LUVASSA HALLITUKSEN VÄLITILINPÄÄTÖS

EU-vaalit – kuten myös kunta­vaalit – voi tulkita myös maan halli­tuksen “väliti­lin­pää­tök­seksi”. Vaaleissa äänes­täjät äänes­tävät usein siitä, miten kokevat halli­tuksen onnis­tu­neen kotimaan politiikassa.

Näin käynee myös tulevissa EU-vaaleissa. Teolli­suus­liiton yhteis­kun­ta­suh­de­pääl­likkö Timo Nevaranta uskookin, että Suomessa EU-vaali­kam­pan­jointia sävyttää etenkin maan halli­tuksen ja ay-liikkeen välinen työmarkkinakiista.

– Näissä vaaleissa puhutaan työeh­doista, työeh­doista ja työeh­dosta. Syksyn työmark­ki­na­kierros lähestyy, ja samalla nämä asiat koros­tuvat myös EU-vaaleissa ja kotimaan politii­kassa, Nevaranta sanoo.

Nevarannan mielestä tulevat EU-vaalit ovat “luotta­mus­vaalit” päämi­nis­teri Petteri Orpon (kok.) hallitukselle.

– Suoma­laiset työnte­kijät äänes­tävät eurovaa­leissa tilan­teessa, jossa maan hallitus on voimak­kaasti heiken­tänyt ja heikentää edelleen työnte­ki­jöiden oikeuksia, etuuksia ja työeh­toja. Osa näistä heiken­tä­mi­sistä on meneil­lään samaan aikaan, kun kansa­laiset äänes­tävät eurovaa­leissa. Tämä väistä­mättä tarkoittaa, että osittain nämä vaalit ovat luotta­mus­vaalit, joissa punni­taan halli­tuksen nyt harjoit­tama politiikka, Nevaranta pohtii.

TUTKI EHDOKKAASI TAUSTAT JA TOIMINTA!

Nevarannan mielestä ammat­ti­liiton jäsenen kannat­taisi tehdä äänes­tys­pää­tök­sensä sen mukaan, minkä­laista työelä­mä­po­li­tiikkaa ehdokas tai hänen puolu­eensa on kannat­tanut eduskunnassa.

– Voidaan ajatella, että jos kansan­edus­taja on kannat­tanut esimer­kiksi ansio­turvan leikkauksia, niin tällaista työelä­mä­po­li­tiikkaa hän tekee myös Brysse­lissä, Nevaranta toteaa.

– Ei riitä, että työntekijä valvoo etuaan kotimaassa. Hänen pitää äänes­tä­mällä valvoa etuaan myös EU-tasoi­sesti, Nevaranta jatkaa.

Teolli­suus­lii­tolla on myös omat eurovaa­li­ta­voit­teensa. Nevarannan mukaan näissä työntekijän perus­oi­keuk­sien ohella korostuu teollisuuspolitiikka.

Ei riitä, että työntekijä valvoo etuaan kotimaassa. Hänen pitää äänes­tä­mällä valvoa etuaan myös EU-tasoisesti.

Teolli­suus­liitto on huolis­saan muun muassa siitä, että suuret EU-jäsen­val­tiot tukevat teolli­suut­taan pienten jäsen­val­tioiden kustan­nuk­sella. Pienet jäsen­val­tiot eivät tukipe­lissä pärjää isommil­leen, joten Suomen etu olisi kilpailua vääris­tä­vien yritys­tu­kien pysäyttäminen.

– Korona­pan­de­mian aika loi ilmapiirin, jossa yritys­tuet menivät hieman epäter­veelle pohjalle. Suuret jäsen­val­tiot pärjäävät tässä. Meidän on palat­tava valtio­no­suus­sään­nöissä koronaa edeltä­vään aikaan. Emme voi toimia siten, että vain teolli­suus­yri­tykset, jotka toimivat suurissa jäsen­val­tioissa, pärjäävät, Nevaranta pohtii.

Nevaranta huomauttaa, että työelämän perus­oi­keudet ovat ihmisoi­keuksia. EU:ssa tulisi hänen mieles­tään kiinnittää huomiota siihen, että työelämän perus­oi­keudet toteu­tui­sivat myös globaa­listi. Huomiota tulisi kiinnittää myös siihen, miten Euroo­passa toimivat suury­ri­tykset tuottavat tuottei­taan kehit­ty­vissä maissa.

– Yritys­vas­tuu­di­rek­tiivin toimeen­pa­noon on saatava uskot­tava suunni­telma. Suury­ri­tyk­sille on luotava pelisäännöt siinä, miten ne toimivat suhteessa ihmisoi­keuk­siin ja työelämän perus­sään­töihin. On palkit­tava yrityksiä, jotka kunnioit­tavat pelisään­töjä ja kunnioit­tavat ihmisoi­keuksia, Nevaranta sanoo.

VIHREÄÄ SIIRTYMÄÄ OIKEUDENMUKAISESTI

Myös vihreä siirtymä on keskeinen vaali­teema Teolli­suus­lii­tolle. Nevarannan mukaan siinä pitää turvata siirtymän oikeu­den­mu­kai­suus, jotta siirtymän aiheut­tamat haitat ja vahingot työnte­ki­jöille voidaan minimoida.

– Edelleen kysymys vihreästä siirty­mästä on poikkeuk­sel­lisen ajankoh­tainen teolli­suu­dessa. Työntekijän näkökul­masta on tärkeää, että mukana on oikeu­den­mu­kainen siirtymä. Kun siirry­tään teolli­suu­dessa ja kulutuk­sessa korkea­pääs­töi­sestä vähäpääs­töi­seen, muutos ei voi mennä niin, että työntekijä kärsii. Koulutus ja tukimuodot voivat auttaa tässä.

Nevaranta korostaa, että tulevissa EU-vaaleissa on kyse työelämävaaleista.

– Ensin­näkin kaikki keskeiset työelämän paran­nukset ovat viime vuosina tulleet Euroopan unionista. Keskei­simmät heiken­nykset ovat sen sijaan tulleet kotimaan politii­kasta. Elämme yhteis­mark­kina-alueella. Joko nousemme tai kaadumme yhdessä Euroop­pana. Kasvu raken­ne­taan EU:ssa yhdessä. Emme tarvitse ylisuuria valtion tukia, vaan reilua kilpailua. Samalla pitää edistää järkevää kasvua ja vihreää siirtymää, Nevaranta summaa.