Euro­vaa­lit lähes­ty­vät – älä nuku onnesi ohi!

Euroo­pan unio­nin jäsen­val­tiossa järjes­te­tään EU-parla­men­tin vaalit kesä­kuussa. Suomessa varsi­nai­nen vaali­päivä on sunnun­taina 9. kesä­kuuta. Ennak­ko­ää­nes­tys on 29.5.–4.6. Euro­vaa­lit järjes­te­tään viiden vuoden välein.

Euroo­pan parla­men­tilla on kolme pääteh­tä­vää, jotka ovat lain­sää­däntö, valvonta ja talous­ar­vion hyväk­sy­mi­nen. Jokai­sesta EU:n jäsen­val­tiosta vali­taan tietty määrä edus­ta­jia. Esimer­kiksi Suomesta vali­taan 15 edus­ta­jaa Euroo­pan parlamenttiin.

Euro­par­la­men­taa­ri­kot eli “mepit” muodos­ta­vat ryhmiä poliit­tis­ten näke­mys­tensä mukaan, eivät kansa­lai­suu­tensa mukaan.

KATSE PUOLUEESEEN – PÄIN!

SAK:n kansain­vä­lis­ten asioi­den pääl­likkö Pekka Ristelä koros­taa, että EU-parla­men­tissa oleel­lista on parla­men­tin poliit­ti­set voima­suh­teet, ei niin­kään edus­ta­jien kansa­lai­suu­det tai persoona.

– Kannat­taa äänes­tää sellai­sia ehdok­kaita ja sellais­ten puoluei­den ehdok­kaita, joilla on näyt­töä, että he parla­men­tissa äänes­tä­vät työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sien vahvis­ta­mi­sen, eikä sen heiken­tä­mi­sen puolesta. Koti­maan poli­tiikka Suomessa osoit­taa tällä hetkellä hyvin, että eri puolueissa on tässä isoja eroja ja äänes­tä­jän valin­noilla on vaaleissa paljon merki­tystä, Ristelä sanoo.

Euro­par­la­mentti on päät­ty­vällä vaali­kau­della syste­maat­ti­sesti paran­ta­nut työn­te­ki­jöi­den asemaa.

– Euro­par­la­mentti on päät­ty­vällä vaali­kau­della syste­maat­ti­sesti paran­ta­nut työn­te­ki­jöi­den asemaa. Jos parla­men­tissa kuiten­kin voima­suh­teet nyt muut­tu­vat, riskinä on, että samalla tavalla kuin Suomessa sieltä alkaa tulla päätök­siä, jotka eivät paranna, vaan heiken­tä­vät työn­tekijän asemaa. Voi tulla saman­lai­nen kään­nös kuin Suomessa nähty, eli poli­tiikka muut­tuu syste­maat­ti­sesti työn­tekijän asemaa heiken­tä­väksi, hän jatkaa.

Samoilla linjoilla on myös SAK:ta ja toimi­hen­ki­lö­kes­kus­jär­jestö STTK:ta Euroo­pan unio­nissa edus­ta­van FinU­nio­nin­sin johtaja Susanna Salo­vaara.

– Nämä vaalit ovat suoma­lai­selle työn­te­ki­jälle hyvin merkit­tä­vät. Työelä­mä­lain­sää­dän­töä ei ole pystytty kehit­tä­mään Suomessa juuri­kaan kansal­li­sella tasolla. Sen sijaan isot uudis­tuk­set ovat tulleet juuri EU-tasolta. Näistä voi nostaa esille alus­ta­työn­te­ki­jöi­den aseman ja palkka-avoi­muus­di­rek­tii­vin. Myös etätyö­hön liit­ty­vää sään­te­lyä odote­taan EU-tason kautta, Salo­vaara kertoo.

GALLUPIT POVAAVAT OIKEISTOLLE VOITTOA

Ristelä ja Salo­vaara koros­ta­vat, että kanna­tus­mit­tauk­set povaa­vat EU-parla­ment­ti­vaa­leissa merkit­tä­vää siir­ty­mää oikealle. Salo­vaa­ran mukaan riskinä on, että keskusta–oikeistolaisia puolueita edus­tava EPP-ryhmä ottaa aske­leen oikealle.

Suoma­lai­sista puolueista kokoo­mus ja kris­til­li­set kuulu­vat EPP-ryhmään.

– Yhä enem­män kannat­taa olla tietoi­nen siitä, mitä poliit­tista ryhmit­ty­mää ehdo­kas edus­taa. Se vaikut­taa eniten siihen, mitä poli­tiik­kaa hän tekee parla­men­tissa. Siellä ei taval­laan edis­tetä kansal­lista asiaa, vaan juuri oman puolue­ryh­män asiaa. Emme­hän me ole Suomes­sa­kaan samaa mieltä, mikä on paras Suomelle ja suoma­lai­sille. Lisäksi kannat­taa arvioida ehdok­kaan aktii­vi­suus ja verkos­toi­tu­mis­kyky, Salo­vaara sanoo.

Yhä enem­män kannat­taa olla tietoi­nen siitä, mitä poliit­tista ryhmit­ty­mää ehdo­kas edustaa.

– Jos käy niin, että EPP alkaa katsoa oikealle, voi tulla sama tilanne kuin Suomessa, jossa vasem­misto ja keskus­ta­puo­lu­eet voidaan ohit­taa ihan täysin poliit­ti­sessa päätök­sen­teossa, hän jatkaa.

Ristelä on samaa mieltä.

– Nyt on iso uhka, että Euroo­pan parla­men­tin voima­suh­teet muut­tu­vat työn­tekijän kannalta epäsuo­tui­sasti. Oikeis­to­po­pu­lis­tis­ten ja äärioi­keis­to­lais­ten puoluei­den voima näyt­tää vahvis­tu­van. Se on haital­lista työn­tekijän oikeuk­sien ja oikeus­val­tion kannalta, Ristelä sanoo.

MIKSI EUROVAALIT EIVÄT SYTYTÄ?

Salo­vaara huomaut­taa, että huomat­tava osuus Suomen lain­sää­dän­nöstä tulee EU:n kautta. Siitä huoli­matta euro­vaa­leissa äänes­ty­sak­tii­vi­suus on aiem­min ollut matala. Edel­li­sissä euro­vaa­leissa vuonna 2019 vain 42,6 prosent­tia suoma­lai­sista äänioi­keu­te­tuista kävi äänestämässä.

Salo­vaa­ran mielestä EU-vaalien äänes­ty­sin­toa syö se, että EU-asiat koetaan etäi­siksi ja vaikeiksi.

– EU nähdään edel­leen etäi­senä ja kaukai­sena. Ajatel­laan, että ei sieltä tule mitään hyvää. Esimer­kiksi ruoka- ja kemi­kaa­li­tur­val­li­suu­dessa EU:sta tulee paljon hyviä asioita. Euroo­passa matkus­taessa saamme kompen­saa­tiota myöhäs­ty­neistä lennoista, voimme käyt­tää känny­köi­tämme kuin kotona ja EU-alueella netistä tila­tessa EU:n kulut­ta­jan­suoja suoje­lee ostajaa.

– Silti ihmi­set ajat­te­le­vat herkästi myös, että EU on hirveä byro­kraat­ti­nen jätti­läi­nen. Herkästi myös ajatel­laan, että EU-vaaleissa äänes­tä­mällä ei voi vaikut­taa ja että oma pieni ääni ei siinä vaikuta, Salo­vaara sanoo.

LUVASSA HALLITUKSEN VÄLITILINPÄÄTÖS

EU-vaalit – kuten myös kunta­vaa­lit – voi tulkita myös maan halli­tuk­sen “väli­ti­lin­pää­tök­seksi”. Vaaleissa äänes­tä­jät äänes­tä­vät usein siitä, miten koke­vat halli­tuk­sen onnis­tu­neen koti­maan politiikassa.

Näin käynee myös tule­vissa EU-vaaleissa. Teol­li­suus­lii­ton yhteis­kun­ta­suh­de­pääl­likkö Timo Neva­ranta uskoo­kin, että Suomessa EU-vaali­kam­pan­join­tia sävyt­tää eten­kin maan halli­tuk­sen ja ay-liik­keen väli­nen työmarkkinakiista.

– Näissä vaaleissa puhu­taan työeh­doista, työeh­doista ja työeh­dosta. Syksyn työmark­ki­na­kier­ros lähes­tyy, ja samalla nämä asiat koros­tu­vat myös EU-vaaleissa ja koti­maan poli­tii­kassa, Neva­ranta sanoo.

Neva­ran­nan mielestä tule­vat EU-vaalit ovat “luot­ta­mus­vaa­lit” päämi­nis­teri Petteri Orpon (kok.) hallitukselle.

– Suoma­lai­set työn­te­ki­jät äänes­tä­vät euro­vaa­leissa tilan­teessa, jossa maan halli­tus on voimak­kaasti heiken­tä­nyt ja heiken­tää edel­leen työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sia, etuuk­sia ja työeh­toja. Osa näistä heiken­tä­mi­sistä on meneil­lään samaan aikaan, kun kansa­lai­set äänes­tä­vät euro­vaa­leissa. Tämä väis­tä­mättä tarkoit­taa, että osit­tain nämä vaalit ovat luot­ta­mus­vaa­lit, joissa punni­taan halli­tuk­sen nyt harjoit­tama poli­tiikka, Neva­ranta pohtii.

TUTKI EHDOKKAASI TAUSTAT JA TOIMINTA!

Neva­ran­nan mielestä ammat­ti­lii­ton jäse­nen kannat­taisi tehdä äänes­tys­pää­tök­sensä sen mukaan, minkä­laista työelä­mä­po­li­tiik­kaa ehdo­kas tai hänen puolu­eensa on kannat­ta­nut eduskunnassa.

– Voidaan ajatella, että jos kansan­edus­taja on kannat­ta­nut esimer­kiksi ansio­tur­van leik­kauk­sia, niin tällaista työelä­mä­po­li­tiik­kaa hän tekee myös Brys­se­lissä, Neva­ranta toteaa.

– Ei riitä, että työn­tekijä valvoo etuaan koti­maassa. Hänen pitää äänes­tä­mällä valvoa etuaan myös EU-tasoi­sesti, Neva­ranta jatkaa.

Teol­li­suus­lii­tolla on myös omat euro­vaa­li­ta­voit­teensa. Neva­ran­nan mukaan näissä työn­tekijän perus­oi­keuk­sien ohella koros­tuu teollisuuspolitiikka.

Ei riitä, että työn­tekijä valvoo etuaan koti­maassa. Hänen pitää äänes­tä­mällä valvoa etuaan myös EU-tasoisesti.

Teol­li­suus­liitto on huolis­saan muun muassa siitä, että suuret EU-jäsen­val­tiot tuke­vat teol­li­suut­taan pien­ten jäsen­val­tioi­den kustan­nuk­sella. Pienet jäsen­val­tiot eivät tuki­pe­lissä pärjää isom­mil­leen, joten Suomen etu olisi kilpai­lua vääris­tä­vien yritys­tu­kien pysäyttäminen.

– Koro­na­pan­de­mian aika loi ilma­pii­rin, jossa yritys­tuet meni­vät hieman epäter­veelle pohjalle. Suuret jäsen­val­tiot pärjää­vät tässä. Meidän on palat­tava valtio­no­suus­sään­nöissä koro­naa edel­tä­vään aikaan. Emme voi toimia siten, että vain teol­li­suus­yri­tyk­set, jotka toimi­vat suurissa jäsen­val­tioissa, pärjää­vät, Neva­ranta pohtii.

Neva­ranta huomaut­taa, että työelä­män perus­oi­keu­det ovat ihmi­soi­keuk­sia. EU:ssa tulisi hänen mieles­tään kiin­nit­tää huomiota siihen, että työelä­män perus­oi­keu­det toteu­tui­si­vat myös globaa­listi. Huomiota tulisi kiin­nit­tää myös siihen, miten Euroo­passa toimi­vat suury­ri­tyk­set tuot­ta­vat tuot­tei­taan kehit­ty­vissä maissa.

– Yritys­vas­tuu­di­rek­tii­vin toimeen­pa­noon on saatava uskot­tava suun­ni­telma. Suury­ri­tyk­sille on luotava peli­sään­nöt siinä, miten ne toimi­vat suhteessa ihmi­soi­keuk­siin ja työelä­män perus­sään­töi­hin. On palkit­tava yrityk­siä, jotka kunnioit­ta­vat peli­sään­töjä ja kunnioit­ta­vat ihmi­soi­keuk­sia, Neva­ranta sanoo.

VIHREÄÄ SIIRTYMÄÄ OIKEUDENMUKAISESTI

Myös vihreä siir­tymä on keskei­nen vaali­teema Teol­li­suus­lii­tolle. Neva­ran­nan mukaan siinä pitää turvata siir­ty­män oikeu­den­mu­kai­suus, jotta siir­ty­män aiheut­ta­mat haitat ja vahin­got työn­te­ki­jöille voidaan minimoida.

– Edel­leen kysy­mys vihreästä siir­ty­mästä on poik­keuk­sel­li­sen ajan­koh­tai­nen teol­li­suu­dessa. Työn­tekijän näkö­kul­masta on tärkeää, että mukana on oikeu­den­mu­kai­nen siir­tymä. Kun siir­ry­tään teol­li­suu­dessa ja kulu­tuk­sessa korkea­pääs­töi­sestä vähä­pääs­töi­seen, muutos ei voi mennä niin, että työn­tekijä kärsii. Koulu­tus ja tuki­muo­dot voivat auttaa tässä.

Neva­ranta koros­taa, että tule­vissa EU-vaaleissa on kyse työelämävaaleista.

– Ensin­nä­kin kaikki keskei­set työelä­män paran­nuk­set ovat viime vuosina tulleet Euroo­pan unio­nista. Keskei­sim­mät heiken­nyk­set ovat sen sijaan tulleet koti­maan poli­tii­kasta. Elämme yhteis­mark­kina-alueella. Joko nousemme tai kaadumme yhdessä Euroop­pana. Kasvu raken­ne­taan EU:ssa yhdessä. Emme tarvitse ylisuu­ria valtion tukia, vaan reilua kilpai­lua. Samalla pitää edis­tää järke­vää kasvua ja vihreää siir­ty­mää, Neva­ranta summaa.