Eurovaalit lähestyvät – älä nuku onnesi ohi!

Euroopan union­in jäsen­val­tios­sa jär­jestetään EU-par­la­mentin vaalit kesäku­us­sa. Suomes­sa varsi­nainen vaalipäivä on sun­nun­taina 9. kesäku­u­ta. Ennakkoäänestys on 29.5.–4.6. Eurovaalit jär­jestetään viiden vuo­den välein.

Euroopan par­la­men­til­la on kolme pääte­htävää, jot­ka ovat lain­säädän­tö, valvon­ta ja talousarvion hyväksymi­nen. Jokaises­ta EU:n jäsen­val­tios­ta val­i­taan tiet­ty määrä edus­ta­jia. Esimerkik­si Suomes­ta val­i­taan 15 edus­ta­jaa Euroopan par­la­ment­ti­in.

Europar­la­men­taarikot eli “mepit” muo­dosta­vat ryh­miä poli­it­tis­ten näke­mys­ten­sä mukaan, eivät kansalaisuuten­sa mukaan.

KATSE PUOLUEESEEN – PÄIN!

SAK:n kan­sain­välis­ten asioiden pääl­likkö Pekka Ris­telä korostaa, että EU-par­la­men­tis­sa oleel­lista on par­la­mentin poli­it­tiset voima­suh­teet, ei niinkään edus­ta­jien kansalaisu­udet tai per­soona.

– Kan­nat­taa äänestää sel­l­aisia ehdokkai­ta ja sel­l­ais­ten puoluei­den ehdokkai­ta, joil­la on näyt­töä, että he par­la­men­tis­sa äänestävät työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sien vahvis­tamisen, eikä sen heiken­tämisen puoles­ta. Koti­maan poli­ti­ik­ka Suomes­sa osoit­taa täl­lä het­kel­lä hyvin, että eri puolueis­sa on tässä iso­ja ero­ja ja äänestäjän valin­noil­la on vaaleis­sa paljon merk­i­tys­tä, Ris­telä sanoo.

Europar­la­ment­ti on päät­tyväl­lä vaa­likaudel­la sys­temaat­tis­es­ti paran­tanut työn­tek­i­jöi­den ase­maa.

– Europar­la­ment­ti on päät­tyväl­lä vaa­likaudel­la sys­temaat­tis­es­ti paran­tanut työn­tek­i­jöi­den ase­maa. Jos par­la­men­tis­sa kuitenkin voima­suh­teet nyt muut­tuvat, riskinä on, että samal­la taval­la kuin Suomes­sa sieltä alkaa tul­la päätök­siä, jot­ka eivät paran­na, vaan heiken­tävät työn­tek­i­jän ase­maa. Voi tul­la saman­lainen kään­nös kuin Suomes­sa nähty, eli poli­ti­ik­ka muut­tuu sys­temaat­tis­es­ti työn­tek­i­jän ase­maa heiken­täväk­si, hän jatkaa.

Samoil­la lin­joil­la on myös SAK:ta ja toim­i­henkilökeskusjär­jestö STTK:ta Euroopan unionis­sa edus­ta­van Fin­Union­insin johta­ja Susan­na Salo­vaara.

– Nämä vaalit ovat suo­ma­laiselle työn­tek­i­jälle hyvin merkit­tävät. Työelämälain­säädän­töä ei ole pystyt­ty kehit­tämään Suomes­sa juurikaan kansal­lisel­la tasol­la. Sen sijaan isot uud­is­tuk­set ovat tulleet juuri EU-tasol­ta. Näistä voi nos­taa esille alus­tatyön­tek­i­jöi­den ase­man ja palk­ka-avoimuus­di­rek­ti­ivin. Myös etä­työhön liit­tyvää sään­te­lyä odote­taan EU-tason kaut­ta, Salo­vaara ker­too.

GALLUPIT POVAAVAT OIKEISTOLLE VOITTOA

Ris­telä ja Salo­vaara korosta­vat, että kan­na­tus­mit­tauk­set povaa­vat EU-par­la­ment­ti­vaaleis­sa merkit­tävää siir­tymää oikealle. Salo­vaaran mukaan riskinä on, että keskusta–oikeistolaisia puoluei­ta edus­ta­va EPP-ryh­mä ottaa askeleen oikealle.

Suo­ma­lai­sista puolueista kokoomus ja kris­til­liset kuu­lu­vat EPP-ryh­mään.

– Yhä enem­män kan­nat­taa olla tietoinen siitä, mitä poli­it­tista ryh­mit­tymää ehdokas edus­taa. Se vaikut­taa eniten siihen, mitä poli­ti­ikkaa hän tekee par­la­men­tis­sa. Siel­lä ei taval­laan edis­tetä kansal­lista asi­aa, vaan juuri oman puolueryh­män asi­aa. Emme­hän me ole Suomes­sakaan samaa mieltä, mikä on paras Suomelle ja suo­ma­laisille. Lisäk­si kan­nat­taa arvioi­da ehdokkaan akti­ivi­su­us ja verkos­toi­tu­miskyky, Salo­vaara sanoo.

Yhä enem­män kan­nat­taa olla tietoinen siitä, mitä poli­it­tista ryh­mit­tymää ehdokas edus­taa.

– Jos käy niin, että EPP alkaa kat­soa oikealle, voi tul­la sama tilanne kuin Suomes­sa, jos­sa vasem­mis­to ja keskustapuolueet voidaan ohit­taa ihan täysin poli­it­tises­sa päätök­sen­teossa, hän jatkaa.

Ris­telä on samaa mieltä.

– Nyt on iso uhka, että Euroopan par­la­mentin voima­suh­teet muut­tuvat työn­tek­i­jän kannal­ta epä­suo­tu­isas­ti. Oikeistopop­ulis­tis­ten ja ääri­oikeis­to­lais­ten puoluei­den voima näyt­tää vahvis­tu­van. Se on haitallista työn­tek­i­jän oikeuk­sien ja oikeusval­tion kannal­ta, Ris­telä sanoo.

MIKSI EUROVAALIT EIVÄT SYTYTÄ?

Salo­vaara huo­maut­taa, että huo­mat­ta­va osu­us Suomen lain­säädän­nöstä tulee EU:n kaut­ta. Siitä huoli­mat­ta eurovaaleis­sa äänestysak­ti­ivi­su­us on aiem­min ollut mata­la. Edel­li­sis­sä eurovaaleis­sa vuon­na 2019 vain 42,6 pros­ent­tia suo­ma­lai­sista äänioikeute­tu­ista kävi äänestämässä.

Salo­vaaran mielestä EU-vaalien äänestys­in­toa syö se, että EU-asi­at koetaan etäisik­si ja vaikeik­si.

– EU nähdään edelleen etäisenä ja kaukaise­na. Ajatel­laan, että ei sieltä tule mitään hyvää. Esimerkik­si ruo­ka- ja kemikaal­i­tur­val­lisu­udessa EU:sta tulee paljon hyviä asioi­ta. Euroopas­sa matkus­taes­sa saamme kom­pen­saa­tio­ta myöhästyneistä lennoista, voimme käyt­tää kän­nyköitämme kuin kotona ja EU-alueel­la netistä tilates­sa EU:n kulut­ta­jan­suo­ja suo­jelee osta­jaa.

– Silti ihmiset ajat­tel­e­vat herkästi myös, että EU on hirveä byrokraat­ti­nen jät­tiläi­nen. Herkästi myös ajatel­laan, että EU-vaaleis­sa äänestämäl­lä ei voi vaikut­taa ja että oma pieni ääni ei siinä vaiku­ta, Salo­vaara sanoo.

LUVASSA HALLITUKSEN VÄLITILINPÄÄTÖS

EU-vaalit – kuten myös kun­tavaalit – voi tulki­ta myös maan hal­li­tuk­sen “väl­i­til­in­päätök­sek­si”. Vaaleis­sa äänestäjät äänestävät usein siitä, miten koke­vat hal­li­tuk­sen onnis­tuneen koti­maan poli­ti­ikas­sa.

Näin käynee myös tule­vis­sa EU-vaaleis­sa. Teol­lisu­us­li­iton yhteiskun­ta­suhde­pääl­likkö Timo Nevaran­ta uskookin, että Suomes­sa EU-vaa­likam­pan­join­tia sävyt­tää etenkin maan hal­li­tuk­sen ja ay-liik­keen väli­nen työ­markki­naki­ista.

– Näis­sä vaaleis­sa puhutaan työe­hdoista, työe­hdoista ja työe­hdos­ta. Syksyn työ­markki­nakier­ros läh­estyy, ja samal­la nämä asi­at koros­tu­vat myös EU-vaaleis­sa ja koti­maan poli­ti­ikas­sa, Nevaran­ta sanoo.

Nevaran­nan mielestä tule­vat EU-vaalit ovat “luot­ta­mus­vaalit” päämin­is­teri Pet­teri Orpon (kok.) hal­li­tuk­selle.

– Suo­ma­laiset työn­tek­i­jät äänestävät eurovaaleis­sa tilanteessa, jos­sa maan hal­li­tus on voimakkaasti heiken­tänyt ja heiken­tää edelleen työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sia, etuuk­sia ja työe­hto­ja. Osa näistä heiken­tämi­sistä on meneil­lään samaan aikaan, kun kansalaiset äänestävät eurovaaleis­sa. Tämä väistämät­tä tarkoit­taa, että osit­tain nämä vaalit ovat luot­ta­mus­vaalit, jois­sa pun­ni­taan hal­li­tuk­sen nyt har­joit­ta­ma poli­ti­ik­ka, Nevaran­ta pohtii.

TUTKI EHDOKKAASI TAUSTAT JA TOIMINTA!

Nevaran­nan mielestä ammat­tili­iton jäse­nen kan­nat­taisi tehdä äänestyspäätök­sen­sä sen mukaan, minkälaista työelämäpoli­ti­ikkaa ehdokas tai hänen puolueen­sa on kan­nat­tanut eduskun­nas­sa.

– Voidaan ajatel­la, että jos kansane­dus­ta­ja on kan­nat­tanut esimerkik­si ansio­tur­van leikkauk­sia, niin täl­laista työelämäpoli­ti­ikkaa hän tekee myös Brys­selis­sä, Nevaran­ta toteaa.

– Ei riitä, että työn­tek­i­jä valvoo etu­aan koti­maas­sa. Hänen pitää äänestämäl­lä valvoa etu­aan myös EU-tasois­es­ti, Nevaran­ta jatkaa.

Teol­lisu­us­li­itol­la on myös omat eurovaal­i­tavoit­teen­sa. Nevaran­nan mukaan näis­sä työn­tek­i­jän peru­soikeuk­sien ohel­la koros­tuu teol­lisu­us­poli­ti­ik­ka.

Ei riitä, että työn­tek­i­jä valvoo etu­aan koti­maas­sa. Hänen pitää äänestämäl­lä valvoa etu­aan myös EU-tasois­es­ti.

Teol­lisu­us­li­it­to on huolis­saan muun muas­sa siitä, että suuret EU-jäsen­val­tiot tuke­vat teol­lisu­ut­taan pien­ten jäsen­val­tioiden kus­tan­nuk­sel­la. Pienet jäsen­val­tiot eivät tukipelis­sä pär­jää isom­milleen, joten Suomen etu olisi kil­pailua vääristävien yri­tys­tukien pysäyt­tämi­nen.

– Koron­a­pan­demi­an aika loi ilmapi­irin, jos­sa yri­tystuet menivät hie­man epäter­veelle poh­jalle. Suuret jäsen­val­tiot pär­jäävät tässä. Mei­dän on palat­ta­va val­tiono­su­ussään­nöis­sä koron­aa edeltävään aikaan. Emme voi toimia siten, että vain teol­lisu­usyri­tyk­set, jot­ka toimi­vat suuris­sa jäsen­val­tiois­sa, pär­jäävät, Nevaran­ta pohtii.

Nevaran­ta huo­maut­taa, että työelämän peru­soikeudet ovat ihmisoikeuk­sia. EU:ssa tulisi hänen mielestään kiin­nit­tää huomio­ta siihen, että työelämän peru­soikeudet toteu­tu­isi­vat myös globaal­isti. Huomio­ta tulisi kiin­nit­tää myös siihen, miten Euroopas­sa toimi­vat suuryri­tyk­set tuot­ta­vat tuot­teitaan kehit­tyvis­sä mais­sa.

– Yri­tys­vas­tu­udi­rek­ti­ivin toimeen­panoon on saata­va uskot­ta­va suun­nitel­ma. Suuryri­tyk­sille on luo­ta­va pelisään­nöt siinä, miten ne toimi­vat suh­teessa ihmisoikeuk­si­in ja työelämän perussään­töi­hin. On palkit­ta­va yri­tyk­siä, jot­ka kun­nioit­ta­vat pelisään­töjä ja kun­nioit­ta­vat ihmisoikeuk­sia, Nevaran­ta sanoo.

VIHREÄÄ SIIRTYMÄÄ OIKEUDENMUKAISESTI

Myös vihreä siir­tymä on keskeinen vaali­teema Teol­lisu­us­li­itolle. Nevaran­nan mukaan siinä pitää tur­va­ta siir­tymän oikeu­den­mukaisu­us, jot­ta siir­tymän aiheut­ta­mat hai­tat ja vahin­got työn­tek­i­jöille voidaan min­i­moi­da.

– Edelleen kysymys vihreästä siir­tymästä on poikkeuk­sel­lisen ajanko­htainen teol­lisu­udessa. Työn­tek­i­jän näkökul­mas­ta on tärkeää, että mukana on oikeu­den­mukainen siir­tymä. Kun siir­ry­tään teol­lisu­udessa ja kulu­tuk­ses­sa korkeapäästöis­es­tä vähäpäästöiseen, muu­tos ei voi men­nä niin, että työn­tek­i­jä kär­sii. Koulu­tus ja tukimuodot voivat aut­taa tässä.

Nevaran­ta korostaa, että tule­vis­sa EU-vaaleis­sa on kyse työelämä­vaaleista.

– Ensin­näkin kaik­ki keskeiset työelämän paran­nuk­set ovat viime vuosi­na tulleet Euroopan union­ista. Keskeisim­mät heiken­nyk­set ovat sen sijaan tulleet koti­maan poli­ti­ikas­ta. Elämme yhteis­markki­na-alueel­la. Joko nousemme tai kaad­umme yhdessä Euroop­pana. Kasvu raken­netaan EU:ssa yhdessä. Emme tarvitse ylisu­uria val­tion tukia, vaan reilua kil­pailua. Samal­la pitää edis­tää järkevää kasvua ja vihreää siir­tymää, Nevaran­ta sum­maa.