Eurovaalit lähestyvät – älä nuku onnesi ohi!

Euroopan unionin jäsenvaltiossa järjestetään EU-parlamentin vaalit kesäkuussa. Suomessa varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9. kesäkuuta. Ennakkoäänestys on 29.5.–4.6. Eurovaalit järjestetään viiden vuoden välein.

Euroopan parlamentilla on kolme päätehtävää, jotka ovat lainsäädäntö, valvonta ja talousarvion hyväksyminen. Jokaisesta EU:n jäsenvaltiosta valitaan tietty määrä edustajia. Esimerkiksi Suomesta valitaan 15 edustajaa Euroopan parlamenttiin.

Europarlamentaarikot eli “mepit” muodostavat ryhmiä poliittisten näkemystensä mukaan, eivät kansalaisuutensa mukaan.

KATSE PUOLUEESEEN – PÄIN!

SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä korostaa, että EU-parlamentissa oleellista on parlamentin poliittiset voimasuhteet, ei niinkään edustajien kansalaisuudet tai persoona.

– Kannattaa äänestää sellaisia ehdokkaita ja sellaisten puolueiden ehdokkaita, joilla on näyttöä, että he parlamentissa äänestävät työntekijöiden oikeuksien vahvistamisen, eikä sen heikentämisen puolesta. Kotimaan politiikka Suomessa osoittaa tällä hetkellä hyvin, että eri puolueissa on tässä isoja eroja ja äänestäjän valinnoilla on vaaleissa paljon merkitystä, Ristelä sanoo.

Europarlamentti on päättyvällä vaalikaudella systemaattisesti parantanut työntekijöiden asemaa.

– Europarlamentti on päättyvällä vaalikaudella systemaattisesti parantanut työntekijöiden asemaa. Jos parlamentissa kuitenkin voimasuhteet nyt muuttuvat, riskinä on, että samalla tavalla kuin Suomessa sieltä alkaa tulla päätöksiä, jotka eivät paranna, vaan heikentävät työntekijän asemaa. Voi tulla samanlainen käännös kuin Suomessa nähty, eli politiikka muuttuu systemaattisesti työntekijän asemaa heikentäväksi, hän jatkaa.

Samoilla linjoilla on myös SAK:ta ja toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ta Euroopan unionissa edustavan FinUnioninsin johtaja Susanna Salovaara.

– Nämä vaalit ovat suomalaiselle työntekijälle hyvin merkittävät. Työelämälainsäädäntöä ei ole pystytty kehittämään Suomessa juurikaan kansallisella tasolla. Sen sijaan isot uudistukset ovat tulleet juuri EU-tasolta. Näistä voi nostaa esille alustatyöntekijöiden aseman ja palkka-avoimuusdirektiivin. Myös etätyöhön liittyvää sääntelyä odotetaan EU-tason kautta, Salovaara kertoo.

GALLUPIT POVAAVAT OIKEISTOLLE VOITTOA

Ristelä ja Salovaara korostavat, että kannatusmittaukset povaavat EU-parlamenttivaaleissa merkittävää siirtymää oikealle. Salovaaran mukaan riskinä on, että keskusta–oikeistolaisia puolueita edustava EPP-ryhmä ottaa askeleen oikealle.

Suomalaisista puolueista kokoomus ja kristilliset kuuluvat EPP-ryhmään.

– Yhä enemmän kannattaa olla tietoinen siitä, mitä poliittista ryhmittymää ehdokas edustaa. Se vaikuttaa eniten siihen, mitä politiikkaa hän tekee parlamentissa. Siellä ei tavallaan edistetä kansallista asiaa, vaan juuri oman puolueryhmän asiaa. Emmehän me ole Suomessakaan samaa mieltä, mikä on paras Suomelle ja suomalaisille. Lisäksi kannattaa arvioida ehdokkaan aktiivisuus ja verkostoitumiskyky, Salovaara sanoo.

Yhä enemmän kannattaa olla tietoinen siitä, mitä poliittista ryhmittymää ehdokas edustaa.

– Jos käy niin, että EPP alkaa katsoa oikealle, voi tulla sama tilanne kuin Suomessa, jossa vasemmisto ja keskustapuolueet voidaan ohittaa ihan täysin poliittisessa päätöksenteossa, hän jatkaa.

Ristelä on samaa mieltä.

– Nyt on iso uhka, että Euroopan parlamentin voimasuhteet muuttuvat työntekijän kannalta epäsuotuisasti. Oikeistopopulististen ja äärioikeistolaisten puolueiden voima näyttää vahvistuvan. Se on haitallista työntekijän oikeuksien ja oikeusvaltion kannalta, Ristelä sanoo.

MIKSI EUROVAALIT EIVÄT SYTYTÄ?

Salovaara huomauttaa, että huomattava osuus Suomen lainsäädännöstä tulee EU:n kautta. Siitä huolimatta eurovaaleissa äänestysaktiivisuus on aiemmin ollut matala. Edellisissä eurovaaleissa vuonna 2019 vain 42,6 prosenttia suomalaisista äänioikeutetuista kävi äänestämässä.

Salovaaran mielestä EU-vaalien äänestysintoa syö se, että EU-asiat koetaan etäisiksi ja vaikeiksi.

– EU nähdään edelleen etäisenä ja kaukaisena. Ajatellaan, että ei sieltä tule mitään hyvää. Esimerkiksi ruoka- ja kemikaaliturvallisuudessa EU:sta tulee paljon hyviä asioita. Euroopassa matkustaessa saamme kompensaatiota myöhästyneistä lennoista, voimme käyttää kännyköitämme kuin kotona ja EU-alueella netistä tilatessa EU:n kuluttajansuoja suojelee ostajaa.

– Silti ihmiset ajattelevat herkästi myös, että EU on hirveä byrokraattinen jättiläinen. Herkästi myös ajatellaan, että EU-vaaleissa äänestämällä ei voi vaikuttaa ja että oma pieni ääni ei siinä vaikuta, Salovaara sanoo.

LUVASSA HALLITUKSEN VÄLITILINPÄÄTÖS

EU-vaalit – kuten myös kuntavaalit – voi tulkita myös maan hallituksen “välitilinpäätökseksi”. Vaaleissa äänestäjät äänestävät usein siitä, miten kokevat hallituksen onnistuneen kotimaan politiikassa.

Näin käynee myös tulevissa EU-vaaleissa. Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta uskookin, että Suomessa EU-vaalikampanjointia sävyttää etenkin maan hallituksen ja ay-liikkeen välinen työmarkkinakiista.

– Näissä vaaleissa puhutaan työehdoista, työehdoista ja työehdosta. Syksyn työmarkkinakierros lähestyy, ja samalla nämä asiat korostuvat myös EU-vaaleissa ja kotimaan politiikassa, Nevaranta sanoo.

Nevarannan mielestä tulevat EU-vaalit ovat “luottamusvaalit” pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitukselle.

– Suomalaiset työntekijät äänestävät eurovaaleissa tilanteessa, jossa maan hallitus on voimakkaasti heikentänyt ja heikentää edelleen työntekijöiden oikeuksia, etuuksia ja työehtoja. Osa näistä heikentämisistä on meneillään samaan aikaan, kun kansalaiset äänestävät eurovaaleissa. Tämä väistämättä tarkoittaa, että osittain nämä vaalit ovat luottamusvaalit, joissa punnitaan hallituksen nyt harjoittama politiikka, Nevaranta pohtii.

TUTKI EHDOKKAASI TAUSTAT JA TOIMINTA!

Nevarannan mielestä ammattiliiton jäsenen kannattaisi tehdä äänestyspäätöksensä sen mukaan, minkälaista työelämäpolitiikkaa ehdokas tai hänen puolueensa on kannattanut eduskunnassa.

– Voidaan ajatella, että jos kansanedustaja on kannattanut esimerkiksi ansioturvan leikkauksia, niin tällaista työelämäpolitiikkaa hän tekee myös Brysselissä, Nevaranta toteaa.

– Ei riitä, että työntekijä valvoo etuaan kotimaassa. Hänen pitää äänestämällä valvoa etuaan myös EU-tasoisesti, Nevaranta jatkaa.

Teollisuusliitolla on myös omat eurovaalitavoitteensa. Nevarannan mukaan näissä työntekijän perusoikeuksien ohella korostuu teollisuuspolitiikka.

Ei riitä, että työntekijä valvoo etuaan kotimaassa. Hänen pitää äänestämällä valvoa etuaan myös EU-tasoisesti.

Teollisuusliitto on huolissaan muun muassa siitä, että suuret EU-jäsenvaltiot tukevat teollisuuttaan pienten jäsenvaltioiden kustannuksella. Pienet jäsenvaltiot eivät tukipelissä pärjää isommilleen, joten Suomen etu olisi kilpailua vääristävien yritystukien pysäyttäminen.

– Koronapandemian aika loi ilmapiirin, jossa yritystuet menivät hieman epäterveelle pohjalle. Suuret jäsenvaltiot pärjäävät tässä. Meidän on palattava valtionosuussäännöissä koronaa edeltävään aikaan. Emme voi toimia siten, että vain teollisuusyritykset, jotka toimivat suurissa jäsenvaltioissa, pärjäävät, Nevaranta pohtii.

Nevaranta huomauttaa, että työelämän perusoikeudet ovat ihmisoikeuksia. EU:ssa tulisi hänen mielestään kiinnittää huomiota siihen, että työelämän perusoikeudet toteutuisivat myös globaalisti. Huomiota tulisi kiinnittää myös siihen, miten Euroopassa toimivat suuryritykset tuottavat tuotteitaan kehittyvissä maissa.

– Yritysvastuudirektiivin toimeenpanoon on saatava uskottava suunnitelma. Suuryrityksille on luotava pelisäännöt siinä, miten ne toimivat suhteessa ihmisoikeuksiin ja työelämän perussääntöihin. On palkittava yrityksiä, jotka kunnioittavat pelisääntöjä ja kunnioittavat ihmisoikeuksia, Nevaranta sanoo.

VIHREÄÄ SIIRTYMÄÄ OIKEUDENMUKAISESTI

Myös vihreä siirtymä on keskeinen vaaliteema Teollisuusliitolle. Nevarannan mukaan siinä pitää turvata siirtymän oikeudenmukaisuus, jotta siirtymän aiheuttamat haitat ja vahingot työntekijöille voidaan minimoida.

– Edelleen kysymys vihreästä siirtymästä on poikkeuksellisen ajankohtainen teollisuudessa. Työntekijän näkökulmasta on tärkeää, että mukana on oikeudenmukainen siirtymä. Kun siirrytään teollisuudessa ja kulutuksessa korkeapäästöisestä vähäpäästöiseen, muutos ei voi mennä niin, että työntekijä kärsii. Koulutus ja tukimuodot voivat auttaa tässä.

Nevaranta korostaa, että tulevissa EU-vaaleissa on kyse työelämävaaleista.

– Ensinnäkin kaikki keskeiset työelämän parannukset ovat viime vuosina tulleet Euroopan unionista. Keskeisimmät heikennykset ovat sen sijaan tulleet kotimaan politiikasta. Elämme yhteismarkkina-alueella. Joko nousemme tai kaadumme yhdessä Eurooppana. Kasvu rakennetaan EU:ssa yhdessä. Emme tarvitse ylisuuria valtion tukia, vaan reilua kilpailua. Samalla pitää edistää järkevää kasvua ja vihreää siirtymää, Nevaranta summaa.