Timo Eklund: Kuinka pärjätään luottamuksen kadottua?

Työmarkkinatilanteen tulehtumista on seurattu useamman kuukauden ajan. Suomen hallitus pyrkii tasapainottamaan julkista taloutta, lisäämään työllisyyttä ja parantamaan kilpailukykyä voimakkain toimin.

Leikkausten maksajina ovat työttömät, heikosti toimentulevat ja työntekijät. Samalla hallitus iskee ammattiyhdistysliikkeen tärkeimpiin tukipilareihin: lakko-oikeuteen, luottamusmiesten asemaan ja pidemmällä aikavälillä myös työehtosopimuksiin. Suurelle osalle toimista, kuten paikalliselle sopimiselle ja työehtojen heikennyksille, ei ole kyetty osoittamaan työllisyyttä tai julkista taloutta vahvistavia vaikutuksia.

Samaan aikaan poliittisten lakkojen taloudellisista vaikutuksista on esitetty laskelmia. Osa laskelmista koskee lyhyen aikavälin menetyksiä. On myös arvioitu pidemmän ajan vaikutuksia, kun Suomen houkuttelevuus investointikohteena heikentyy väitetysti. On totta, että liittojen toimenpiteet ovat erittäin voimakkaita. Työnantajapuolen laskelmat kahden miljardin talousvaikutuksista voivat olla lähellä totuutta.

Luottamuksen romahtaessa menetämme kyvyn selvitä vaikeista tilanteista ja luoda kulloiseenkin tilanteeseen sopivat ratkaisut.

Kaksi miljardia euroa valtava summa. Sitä ei voi kiistää. Yksi asia on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle. Työnantajapuolen ja hallituksen toimien takia suomalainen teollisuus on menettämässä ehdottoman kilpailukykyvalttinsa – työmarkkinaosapuolten välisen luottamuksen ja kyvyn rakentavaan yhteistyön. Sen rinnalla poliittisten lakkojen hinta on pieni.

Luottamuksen romahtaessa menetämme kyvyn selvitä vaikeista tilanteista ja luoda kulloiseenkin tilanteeseen sopivat ratkaisut. Tämä pitää paikkansa työpaikkatasolla ja myös kansallisella ja liittotasolla. Luottamuksen lisäksi hallitus heikentää sopimisen kannalta oleellisia rakenteita, kuten luottamusmiesjärjestelmää, joka on mahdollistanut yrityskohtaiset joustot vaikeissa tilanteissa.

Suomen teollisuus on pärjännyt heikommin kuin pohjoismaiset verrokkinsa. Kansainvälisessä vertailussa pärjäämme kuitenkin hyvin. Pohjoismainen luottamukseen perustuva järjestelmä ja toimintakulttuuri on ollut voimavara. Vielä enemmän sopimisen kulttuurista on hyödytty esimerkiksi Ruotsissa, missä luottamusta on ollut meitä enemmän. Jos luottamus ja kyky yhteistyöhön hävitetään, teollisuus menettää paljon enemmän kuin moni on tullut ajatelleeksi.

Kirjoittaja on Teollisuusliiton erikoistutkija.