Timo Eklund: Kuinka pärjätään luottamuksen kadottua?

Työ­markki­nati­lanteen tule­htu­mista on seu­rat­tu use­am­man kuukau­den ajan. Suomen hal­li­tus pyrkii tas­apain­ot­ta­maan julk­ista talout­ta, lisäämään työl­lisyyt­tä ja paran­ta­maan kil­pailukykyä voimakkain toimin.

Leikkausten mak­saji­na ovat työt­tömät, heikosti toi­men­tule­vat ja työn­tek­i­jät. Samal­la hal­li­tus iskee ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen tärkeimpi­in tukip­i­larei­hin: lakko-oikeu­teen, luot­ta­mus­mi­esten ase­maan ja pidem­mäl­lä aikavälil­lä myös työe­htosopimuk­si­in. Suurelle osalle toimista, kuten paikalliselle sopimiselle ja työe­hto­jen heiken­nyk­sille, ei ole kyet­ty osoit­ta­maan työl­lisyyt­tä tai julk­ista talout­ta vahvis­tavia vaiku­tuk­sia.

Samaan aikaan poli­it­tis­ten lakko­jen taloudel­li­sista vaiku­tuk­sista on esitet­ty laskelmia. Osa laskelmista kos­kee lyhyen aikavälin mene­tyk­siä. On myös arvioitu pidem­män ajan vaiku­tuk­sia, kun Suomen houkut­tele­vu­us investoin­tiko­hteena heiken­tyy väite­tysti. On tot­ta, että liit­to­jen toimen­piteet ovat erit­täin voimakkai­ta. Työ­nan­ta­japuolen laskel­mat kah­den mil­jardin talous­vaiku­tuk­sista voivat olla lähel­lä totu­ut­ta.

Luot­ta­muk­sen rom­ah­taes­sa menetämme kyvyn selvitä vaikeista tilanteista ja luo­da kul­loiseenkin tilanteeseen sopi­vat ratkaisut.

Kak­si mil­jar­dia euroa val­ta­va sum­ma. Sitä ei voi kiistää. Yksi asia on kuitenkin jäänyt vähem­mälle huomi­olle. Työ­nan­ta­japuolen ja hal­li­tuk­sen toimien takia suo­ma­lainen teol­lisu­us on menet­tämässä ehdot­toman kil­pailukyky­valt­tin­sa – työ­markki­naos­a­puolten välisen luot­ta­muk­sen ja kyvyn rak­en­tavaan yhteistyön. Sen rin­nal­la poli­it­tis­ten lakko­jen hin­ta on pieni.

Luot­ta­muk­sen rom­ah­taes­sa menetämme kyvyn selvitä vaikeista tilanteista ja luo­da kul­loiseenkin tilanteeseen sopi­vat ratkaisut. Tämä pitää paikkansa työ­paikkata­sol­la ja myös kansal­lisel­la ja liit­to­ta­sol­la. Luot­ta­muk­sen lisäk­si hal­li­tus heiken­tää sopimisen kannal­ta oleel­lisia rak­en­tei­ta, kuten luot­ta­mus­miesjär­jestelmää, joka on mah­dol­lis­tanut yri­tysko­htaiset jous­tot vaikeis­sa tilanteis­sa.

Suomen teol­lisu­us on pär­jän­nyt heikom­min kuin pohjo­is­maiset ver­rokkin­sa. Kan­sain­välisessä ver­tailus­sa pär­jäämme kuitenkin hyvin. Pohjo­is­mainen luot­ta­muk­seen perus­tu­va jär­jestelmä ja toim­intakult­tuuri on ollut voimavara. Vielä enem­män sopimisen kult­tuurista on hyödyt­ty esimerkik­si Ruot­sis­sa, mis­sä luot­ta­mus­ta on ollut meitä enem­män. Jos luot­ta­mus ja kyky yhteistyöhön hävitetään, teol­lisu­us menet­tää paljon enem­män kuin moni on tul­lut ajatelleek­si.

Kir­joit­ta­ja on Teol­lisu­us­li­iton erikois­tutk­i­ja.