Lisään­ty­mis­ter­vey­delle vaaral­lis­ten ainei­den käsit­tely tiukentuu

Euroop­pa­lai­sen ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen pitkä­ai­kai­nen hanke suojella työn­te­ki­jöitä parem­min lisään­ty­mis­ter­vey­delle vaaral­li­silta aineilta eteni reip­paasti. Lisään­ty­mis­ter­vey­delle vaaral­li­set aineet siir­tyi­vät syöpä­di­rek­tii­vin piiriin, jolloin niihin kohdis­tuu tiukem­paa sääte­lyä työpai­koilla. Säädök­set koske­vat H360 ‑aineita, esimer­kiksi teol­li­suus­ben­sii­niä, häkää ja lyijy- sekä elohopeayhdisteitä.

Direk­tii­vin muutok­set toimeen­pan­naan muut­ta­malla ASA-lakia ja valtio­neu­vos­ton asetusta syöpä­vaa­ral­li­sista teki­jöistä työssä. Molem­pien nimet laaje­ne­vat samalla.

– Työn­te­ki­jöi­den suoje­le­mi­nen syöpä­sai­rau­den vaaraa aiheut­ta­vilta, peri­mää vaurioit­ta­vilta ja lisään­ty­mi­selle vaaral­li­silta teki­jöiltä pitää ensi­si­jai­sesti toteut­taa altis­tu­mista vähen­tä­mällä, turval­li­sia työme­ne­tel­miä käyt­tä­mällä sekä raken­teel­li­sin ja tekni­sin suoje­lu­toi­men­pi­tein, Teol­li­suus­lii­ton työym­pä­ris­to­asian­tun­tija Jenni Uljas kertoo.

– Mikäli altis­tu­mista ei voida estää tällai­silla torjun­ta­toi­men­pi­teillä, on käytet­tävä henki­lö­koh­tai­sia suoje­lu­toi­men­pi­teitä, kuten henkilönsuojaimia.

Jatkossa lisään­ty­mis­ter­vey­delle vaaral­li­nen aine on korvat­tava vähem­män vaaral­li­sella aineella ja työnan­ta­jan pitää pystyä perus­te­le­maan viran­omai­selle, miksi kysei­siä aineita ei ole korvattu vähem­män vaarallisilla.

Mikäli korvaa­mi­nen ei ole mahdol­lista, pitää käyt­tää suljet­tua järjestelmää.

Työnan­ta­jalle tulee velvol­li­suus luet­te­loida myös lisään­ty­mis­ter­vey­delle vaaral­li­sille aineille altis­tu­neet työn­te­ki­jät ja altistumistiedot.

Samoin lisään­ty­mi­selle vaaral­li­siin teki­jöi­hin tulee tarkem­pia velvoit­teita liit­tyen tarjot­ta­vaan suoja­vaa­te­tuk­seen ja suojavälineisiin.

– Työnan­ta­jalle tulee velvol­li­suus luet­te­loida myös lisään­ty­mis­ter­vey­delle vaaral­li­sille aineille altis­tu­neet työn­te­ki­jät ja altis­tu­mis­tie­dot. Nämä luet­te­lot pitää säilyt­tää viisi vuotta ja pyyn­nöstä toimit­taa tiedot viran­omai­selle. ASA-rekis­te­riin ilmoi­te­taan kuiten­kin jatkos­sa­kin vain syöpä­vaa­ral­li­sille aineille altis­tu­neet työntekijät.

SYÖPÄVAARALLISTEN AINEIDEN RAJA-ARVOJA EI SAA YLITTÄÄ

Uljas muis­tut­taa, että syöpä ottaa kehit­tyäk­seen vuosi­kym­me­niä, jonka takia on perus­tel­tua säilyt­tää altis­tu­mis­tie­toja pitkään. Lisään­ty­mis­ter­vey­delle vaaral­li­silla aineilla ei vastaa­vaa perus­tetta ole.

– Toivoi­simme kuiten­kin, että nekin saatai­siin jatkossa ASA-rekis­te­riin, jolloin altis­tu­mis­tie­toja voitai­siin käyt­tää tutkimuskäyttöön.

Toinen poik­keus velvoit­teissa koskee mini­moin­ti­vel­voi­tetta. Riski sairas­tua syöpään kasvaa aina altis­tu­mi­sen lisään­tyessä ja siksi syöpä­vaa­ral­li­sille aineille altis­tu­mi­nen pitää saada niin pieneksi kuin suin­kin mahdol­lista. Syöpä­vaa­ral­lis­ten ainei­den raja-arvot kerto­vat tason, jota ei saa missään oloissa ylit­tää. Se ei kuiten­kaan vähennä tarvetta mini­moida altistumista.

– Suurim­malla osalla lisään­ty­mis­ter­vey­delle vaaral­li­sia aineita ajatel­laan kuiten­kin olevan turval­li­nen taso, joten niiden kanssa riit­tää se, että pysy­tään aina raja-arvon alapuo­lella. Tästä poik­keuk­sena ovat lyijy ja muut sellai­set aineet, joille ei ole tiedossa olevaa turval­lista rajaa.

Lisään­ty­mi­selle vaaral­lis­ten teki­jöi­den sisäl­lyt­tä­mi­nen syöpä­di­rek­tii­vin kansal­li­siin täytän­töön­pa­no­sää­dök­siin vaikut­taa myös lisään­ty­mis­ter­veys­a­se­tuk­seen, joka tullaan korvaa­maan uudella asetuksella.