Lakossa Riihi­mäen Linde Gasilla: ”Neuvot­telu ei voi olla vain synkkä yksinpuhelu”

Teolli­suus­liitto järjestää 11.3.–7.4.2024 neljä viikkoa kestävän poliit­tisen lakon, jolla vastus­te­taan Suomen halli­tuksen suunnit­te­lemia leikkauksia ja työelä­mä­hei­ken­nyksiä. Lakon piirissä on 11 keskei­sessä toimi­pai­kassa noin 4 000 teolli­suuden työnte­kijää. Lisäksi Teolli­suus­liitto järjestää tukitoi­mena vuoro­kauden mittaisen työnsei­sauksen 5.4., jolloin lakon piirissä on lisäksi 56 toimi­paikkaa ja noin 4 300 teolli­suuden työnte­kijää. Lakot ovat osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy ‑kampanjaa.

Linde Gas Oy Ab:n Riihi­mäen toimi­piste oli tukila­kossa perjan­taina 5.4. Pääluot­ta­mus­mies Jarkko Suoranta kertoo, että ensim­mäistä kertaa Painava syy ‑kampanjan työtais­te­lussa mukana olleen toimi­pis­teen lakko piti hyvin.

– Kyllähän se on kylmää kyytiä meille, jos kaikki toteutuu, mitä hallitus on kaavaillut, Suoranta sanoo.

Aiemmin AGA:na tunnetun Linde Gasin tuote­va­li­koi­maan kuuluvat muun muassa kulut­ta­jille suunnattu neste­kaasu, teolli­suuden kaasut sekä lääkkeel­liset kaasut. Riihi­mäen toimi­pis­teessä on työnte­ki­jöitä noin 70.

Videolla pääluot­ta­mus­mies Jarkko Suoranta ja ammat­tio­saston sihteeri Jenni Turpeinen kertovat lakko­päivän tunnelmia.

AIDOT NEUVOTTELUT KÄYNTIIN

Orpon-Purran hallitus on kieltäy­tynyt neuvot­te­le­masta lakkojen ollessa päällä. SAK ilmoitti 4.4., että lakot keskey­tyvät sunnun­tain 7.4. jälkeen, jotta neuvot­telut saatai­siin käyntiin.

– Asiat täytyy saada jonkin­lai­seen järjes­tyk­seen. Nyt pitää neuvo­tella, Suoranta sanoo.

Maan hallitus ei vielä ole näyttänyt merkkejä kompro­mis­si­ha­lusta, mutta on kertonut, että uudis­tusten yksityis­koh­dista on mahdol­lista keskus­tella. SAK on viestit­tänyt, että ainakin lakko-oikeuden rajoi­tuk­siin ja paikal­lisen sopimisen vapaut­ta­mi­seen pitää saada muutoksia, jotta sopu on mahdollinen.

– Halli­tuksen täytyy tulla vastaan aika paljon. Neuvot­telu ei voi olla vain synkkä yksin­pu­helu halli­tuksen puolelta.

Kyllähän se on kylmää kyytiä meille, jos kaikki toteutuu, mitä hallitus on kaavaillut.

Halli­tus­oh­jel­massa on pitkä lista heiken­nyksiä sosiaa­li­tur­vaan ja työnte­ki­jöiden asemaan työmark­ki­noilla. Osa leikkauk­sista on jo toteu­tunut, mutta paljon on vielä päättä­mättä. Halli­tus­oh­jelman sisällöt ovat puhut­ta­neet Linde Gasin työntekijöitä.

– Esimer­kiksi ensim­mäisen sairaus­lo­ma­päivän palkat­to­muu­desta on ollut puhetta, mutta onhan siellä ohjel­massa paljon muutakin.

Painava syy ‑kampanja alkoi viime syksynä alueel­li­silla ulosmars­seilla ja on jatkunut asteit­tain koven­tu­neilla lakkoilla. Halli­tuksen suunni­telmat eivät ole vielä muuttu­neet, mutta työnte­ki­jä­puolen valmius toimia on tullut selväksi. Myös tietoi­suus halli­tuksen toimien seurauk­sista on kasvanut.

– Nyt porukka ymmärtää, missä mennään. Jos ei tehdä mitään, ollaan altavas­taajia sen jälkeen, Suoranta sanoo.

Julki­suu­dessa olleiden tietojen mukaan maan hallitus olisi kiireh­ti­mässä lakko-oikeuden rajoi­tuksia siten, että uudet lait tulisivat voimaan vappuna, suoma­laisen työn päivänä.

– Se olisi täysin kyykyt­tä­mistä, kun me nyt annamme löysää ja toivomme, että asiat etenevät, Suoranta sanoo viitaten lakkojen keskeytykseen.

PAIKALLINEN SOPIMINEN ON TUTTUA

Oikeis­to­hal­li­tuksen suunnit­te­lema paikal­lisen sopimisen laajen­ta­minen järjes­täy­ty­mät­tö­miin yrityk­siin ja ohi pääluot­ta­mus­miehen rapaut­taisi työeh­to­so­pi­musten yleis­si­to­vuutta ja heiken­täisi työehtoja.

– Olen sen ikäinen, että nämä eivät enää paljoa kosketa minua, mutta nuorilla työnte­ki­jöillä on vielä paljon työelämää edessä, Suoranta sanoo.

Teolli­suus­liiton tarjoama koulutus ja muu tuki ovat autta­neet pääluot­ta­mus­mie­henä toimimista.

– Apuja saa, kun osaa vain pyytää.

Meillä paikal­linen sopiminen on toiminut jo 1980-luvulta lähtien.

Paikal­li­seen sopimi­seen on nykyisin hyvät mahdol­li­suudet, joita myös käyte­tään. Suoranta kertoo, että Linde Gasilla on sovittu paikal­li­sesti esimer­kiksi työajoista.

– Meillä paikal­linen sopiminen on toiminut jo 1980-luvulta lähtien.

Paikal­lisen sopimisen laajen­ta­minen voi tarkoittaa sitä, että sopimuksia on jatkossa tekemässä koulut­ta­mat­tomia luotta­mus­val­tuu­tet­tuja, joilla ei ole ammat­ti­liiton tukea takanaan.

– Silloin vietäi­siin työnte­ki­jöitä kuin pässiä narussa, Suoranta sanoo.

SAK:laisista jäsen­lii­toista neljän viikon poliit­ti­seen lakkoon osallis­tuvat Teolli­suus­liitto, Julkisten ja hyvin­voin­tia­lojen liitto JHL, Sähkö­liitto, Palve­lua­lojen ammat­ti­liitto PAM, Raken­nus­liitto sekä Auto- ja Kulje­tusalan Työnte­ki­jä­liitto AKT. Lakossa on yhteensä noin 7 000 työnte­kijää. Lue lisää SAK:laisten liittojen toimista täältä.

Teolli­suus­liitto on järjes­tänyt viime syksystä alkaen ulosmars­seja ja lakkoja useilla toimi­pai­koilla ympäri Suomea vasta­lauseena Suomen halli­tuksen ajamalle leikkaus­po­li­tii­kalle ja työeh­tojen heiken­nyk­sille. Lue tästä lisää Teolli­suus­liiton toimista: Paina­vaSyy – Teolli­suus­liitto