Tuleeko Suomesta yövartijavaltio?

Opposi­tio­puo­lueet syyttivät syksyn mittaan useaan kertaan maan halli­tusta hyvin­voin­ti­val­tion alasajosta. Puheen­vuo­roissa koettiin, että valtio­va­rain­mi­nis­teri Riikka Purra (ps.) ajaisi Suomeen niin sanottua minimi­val­tiota eli “yövar­ti­ja­val­tiota”.

Valtio-opissa yövar­ti­ja­val­tiolla tarkoi­te­taan yleensä valtiota, joka hoitaa vain sellaiset asiat, joiden yksityis­tä­minen on mahdo­tonta. Sosiaa­li­turvaa tai julki­sesti tuotet­tuja perus­pal­ve­luita ei yövar­ti­ja­val­tiossa tunneta, vaan valtio tuottaisi kansa­lai­sil­leen käytän­nössä vain turval­li­suus­pal­velun eli puolus­tus­voimat, poliisin, oikeus­lai­toksen ja vankilat.

Vaikka Purra sanoi syksyn puheen­vuo­rois­saan useaan ottee­seen, että yövar­ti­ja­val­tiota ei olla ajamassa, toi hän kuitenkin eduskun­nalle esille näkemyk­sensä “ylimi­toi­tetun sosiaa­li­val­tion lopusta”. Näin oli myös otsikoitu Purran eduskun­nassa pitämä puhe 23. lokakuuta, joka löytyy muun muassa Purran Youtube-kanavalta.

– Ylimi­toi­tettu sosiaa­li­val­tion malli on tulossa tiensä päähän, koska meillä ei yksin­ker­tai­sesti ole varaa ylläpitää sitä, Purra väitti eduskunnalle.

VAIKUTUKSET KOVIA

SAK on esittänyt huolensa sosiaa­li­tur­va­leik­kausten vaiku­tuk­sista taval­li­seen palkansaajaan.

– Halli­tuksen ilmoit­tamat ja toteut­tamat leikkaukset työnte­ki­jöiden sosiaa­li­tur­vaan, erityi­sesti ansio­si­don­nai­seen päivä­ra­haan ja asumis­tu­keen, ovat kovia. Yhdessä yhteis­toi­min­ta­lain ja irtisa­no­mis­suojan heiken­nysten kanssa ne tekevät merkit­tävän loven palkan­saa­jien talou­del­li­seen turvaan muutos­ti­lan­teissa, SAK:n pääeko­no­misti Ilkka Kauko­ranta sanoi SAK:n uutisessa 11. tammikuuta.

SAK:n laskel­mien mukaan työttö­myys­turvan leikkaukset sekä lomau­tusten ja irtisa­no­misten nopeut­ta­minen tarkoit­tavat työnte­ki­jöille jopa kuukausi­palkan suuruista menetystä. Myös Teolli­suus­liitto on tehnyt omat esimerk­ki­per­he­las­kelmat (Tekijä 1/​2024), joiden päivit­tä­mistä tullaan jatka­maan. SAK:n kannan­oton mukaan suoma­laista järjes­telmää viedään suuntaan, jossa hyvin­voin­ti­val­tion turva­verkot pitäisi korvata henki­lö­koh­tai­sella varautumisella.

Tällaista voisi jo pitää selvänä askeleena kohti yövartijavaltiota.

YÖVARTIJAVALTIO 2.0?

Yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass analysoi perus­suo­ma­laisten talous- ja sosiaa­li­po­li­tiikkaa ja sen paino­tuksia, kun Demokraatti-lehti haastat­teli häntä aiheesta 21.11.

– Perus­suo­ma­lai­sessa retorii­kassa hyvin­voin­ti­valtio näyttäytyy apparaat­tina, joka jakelee holtit­to­masti rahaa ympäril­leen työssä­käyvän väestön kustan­nuk­sella. Tällainen lonke­ronsa jokai­selle elämän alueelle ulottava hyvin­voin­ti­valtio ei perus­suo­ma­laisten mukaan ole enää moraa­li­sesti kestävä, Wass sanoi Demokraa­tille.

Wassin mukaan perus­suo­ma­lainen ihanne vaikuttaa olevan “yövar­ti­ja­valtio 2.0”, joka huolehtii sisäi­sestä turval­li­suu­desta ja tuottaa perus­pal­velut niille, jotka ne tietyillä kritee­reillä ansaitsevat.

Wassin mukaan perus­suo­ma­laisten mallissa etuudet tulee ansaita ja keskeinen väylä tässä on työllis­ty­minen. Esimer­kiksi työnha­kijan aktivoi­tu­mi­sessa vastuu on yksilöllä sen sijaan, että satsat­tai­siin huomat­ta­vasti nykyistä enemmän julki­siin työllis­ty­mistä edistä­viin palveluihin.

SUOJAAKO PERUSTUSLAKI?

Helsingin yliopiston sosiaa­li­po­li­tiikan profes­sori Minna van Gerven kokee, että yövar­ti­ja­val­tiosta puhutaan politii­kassa liian usein ilman määrittelyä.

– Yleisesti yövar­ti­ja­val­tiona nähdään valtio, jossa valtion tehtävät rajoit­tuvat puolus­tuk­seen ja turval­li­suu­teen ja muut valtion tehtävät halutaan minimoida. Suomessa, kuten muissakin pohjois­mai­sissa hyvin­voin­ti­val­tioissa, on kuitenkin kattava sosiaa­li­tur­va­jär­jes­telmä, joka turvaa elämän­kaar­tamme. Meillä on perus­tus­la­kiin kirjattu välttä­mätön turva ja toimeen­tulo. On euroop­pa­lai­ses­tikin aika poikkeuk­sel­lista, että perus­tus­laissa jokai­selle taataan riittävä perus­toi­meen­tulo ja perus­turva, van Gerven toteaa.

Perus­tus­lain suojan takia van Gerven ei usko, että yövar­ti­ja­valtio olisi realis­tinen Suomessa.

Vaikka van Gerven vannookin perus­tus­lain suoja­vai­ku­tuksen nimeen, viime aikoina on kuitenkin vaikut­tanut myös siltä, että hallitus ei anna perus­tus­laille aina sitä painoarvoa, mikä sille kuuluisi. Jopa oikeus­kans­leri on joutunut tähän puuttu­maan lausunnoissaan.

On euroop­pa­lai­ses­tikin aika poikkeuk­sel­lista, että perus­tus­laissa jokai­selle taataan riittävä perus­toi­meen­tulo ja perusturva.

Oikeus­kans­leri on Suomen ylin lailli­suus­val­voja eduskunnan oikeus­asia­miehen ohella.

Oikeus­kans­leri Tuomas Pöysti kritisoi lausun­nos­saan 21. tammi­kuuta, kuinka hallitus on joissain tilan­teissa ajamassa työttömiä käytän­nössä toimeen­tu­lo­tuen varaan, vaikka lähtö­koh­tana on, että toimeen­tu­lo­tuki on vasta viime­si­jainen tukimuoto.

– Ansio­päi­vä­rahan tason porrastus voi lisätä toimeen­tu­lo­tuen saantia erityi­sesti matala­palk­kai­sesta työstä työttö­mäksi jääneiden joukossa. Perus­tus­la­ki­va­lio­kunta on pitänyt huoles­tut­ta­vana etuuden­saa­jien ohjau­tu­mista viime­si­jai­seksi tarkoi­tetun toimeen­tu­lo­tuen piiriin, Pöysti lausui.

Van Gerven on silti optimistinen:

– Nykyisen halli­tuksen tällä hetkellä kaavai­le­mien leikkausten jälkeenkin meille jää vielä pohjois­mainen hyvin­voin­ti­valtio, ehkä riisu­tumpi versio siitä, mutta se takaa perus­toi­meen­tulon sekä perus­pal­velut, kuten koulu­tuksen ja tervey­den­huollon, van Gerven jatkaa.

DUUNARI OTTAA OSUMAA

Tampe­reen yliopiston sosiaali- ja terveys­po­li­tiikan profes­sori Juho Saari jakaa SAK:n piirissä esitetyn huolen, että etenkin pieni­tu­loiset palkan­saajat, jotka saavat myös sosiaa­lie­tuuksia, kuten asumis­tukea, ottavat nyt iskuja.

– Leikkausten jälkeenkin sosiaa­li­me­nojen suhde brutto­kan­san­tuot­tee­seen on yksi maailman korkeim­mista. Sosiaa­li­me­nojen osuus julki­sista menoista on puoles­taan noin 60 prosenttia, mikä on myös vertai­le­vasti poikkeuk­sel­lisen korkea luku. Sosiaa­liset riskit on Suomessa katettu leikkausten jälkeenkin kansain­vä­li­sesti katsoen katta­valla tavalla, Saari sanoo.

Saari kuitenkin huomauttaa, että Suomeen on muodos­tu­massa ihmis­ryhmiä, joilla elämä menee erityisen tiukaksi. Erityi­sesti näitä ryhmiä on duuna­reiden joukossa.

Leikkausten jälkeenkin sosiaa­li­me­nojen suhde brutto­kan­san­tuot­tee­seen on yksi maailman korkeimmista.

Pulaan on joutu­massa etenkin ihmisiä, joiden toimeen­tulo on tähän saakka perus­tunut erilaisten sosiaa­lie­tuuk­sien kuten asumis­tuen, työttö­myys­turvan ja pienten palkka­tu­lojen yhteensovitussääntöihin.

– Suomessa on hyvin paljon pieni­tu­loisia henki­löitä, jotka ovat tähän mennessä pärjän­neet puhtaasti palkka­tu­loil­laan tai sitten sosiaa­li­turvan ja palkka­tu­lojen yhdis­tel­mällä. Nyt ihmisten menot ovat kasva­neet elinkus­tan­nusten kasvun ja inflaa­tion myötä ja sen myötä, että olemme nosta­neet Suomessa erilaisia julkisten palve­luiden maksuja. Tämän porukan niukkuus on merkit­tä­västi lisääntynyt.

Saari huomauttaa, että nyt tehtävät leikkaukset poistavat työnteon ja sosiaa­li­turvan yhteen­so­vi­tus­säännöt. Sen lisäksi systee­mistä poistuu erilaisia lapsikorotuksia.

– Ryhmät, jotka ovat perin­tei­sesti olleet kaikkein huonoimmin pärjää­vien yläpuo­lella, mutta hyvin pärjää­vien alapuo­lella, saavat nyt kohtuu­tonta osumaa.

– Isossa kuvassa Suomi on edelleen hyvin­voin­ti­valtio. Leikkaukset lähinnä hidas­tavat sosiaa­li­me­nojen kasvua, eivät leikkaa niitä absoluut­ti­sesti, Saari summaa.

YHTEISKUNTASOPIMUS UNOHDETTU

Turun yliopiston sosiaa­li­po­li­tiikan profes­sori Heikki Ervasti uskoo köyhyyden lisään­tyvän halli­tuksen toimien myötä.

– En pidä toden­nä­köi­senä, että tulisi täydel­linen muutos, joka veisi kohti yövar­ti­ja­val­tiota. En oikein usko, että hallitus tässä mihin­kään niin dramaat­ti­seen muutok­seen lähtisi. Siinä tulee niin monet asiat vastaan, Ervasti sanoo.

– Järjes­tel­mämme on niin monelle tärkeä ja niin erilai­sille ihmis­ryh­mille ja eri asemassa oleville ihmisille. Ei tästä ihan noin vain lähdetä eroon. Sosiaa­li­tur­va­jär­jes­telmät palve­levat etenkin keski­luokkaa. Myös työnan­tajat ja teolli­suus hyötyvät ihan merkit­tä­västi järjes­tel­mäs­tämme, hän jatkaa.

Myös työnan­tajat ja teolli­suus hyötyvät ihan merkit­tä­västi järjestelmästämme.

Ennen eduskun­ta­vaa­leja vasem­misto- ja oikeis­to­puo­lueet jakoivat pääosin saman tilan­ne­kuvan valtion­ta­louden heikosta tilan­teesta ja valtion velkaan­tu­mi­sesta. Tämä olisi Ervastin mukaan antanut nykyhal­li­tuk­selle mahdol­li­suuden viedä asioita eteen­päin yhteiskuntasopimuksella.

– Tämän­het­kinen hallitus ei ole pyrkinyt yhteis­kun­ta­so­pi­muk­seen alkuun­kaan. Se lähti liikkeelle sillä, että se ampui sekä päämäärät ja keinot omalla yksituu­mai­suu­del­laan, sanoivat muut mitä tahansa. Tässä mielessä nykyhal­li­tuksen toimin­nassa on nähtä­vissä tiettyä ideolo­gi­suutta, Ervasti summaa.