Tuleeko Suomesta yövartijavaltio?

Oppositiopuolueet syyttivät syksyn mittaan useaan kertaan maan hallitusta hyvinvointivaltion alasajosta. Puheenvuoroissa koettiin, että valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ajaisi Suomeen niin sanottua minimivaltiota eli “yövartijavaltiota”.

Valtio-opissa yövartijavaltiolla tarkoitetaan yleensä valtiota, joka hoitaa vain sellaiset asiat, joiden yksityistäminen on mahdotonta. Sosiaaliturvaa tai julkisesti tuotettuja peruspalveluita ei yövartijavaltiossa tunneta, vaan valtio tuottaisi kansalaisilleen käytännössä vain turvallisuuspalvelun eli puolustusvoimat, poliisin, oikeuslaitoksen ja vankilat.

Vaikka Purra sanoi syksyn puheenvuoroissaan useaan otteeseen, että yövartijavaltiota ei olla ajamassa, toi hän kuitenkin eduskunnalle esille näkemyksensä “ylimitoitetun sosiaalivaltion lopusta”. Näin oli myös otsikoitu Purran eduskunnassa pitämä puhe 23. lokakuuta, joka löytyy muun muassa Purran Youtube-kanavalta.

– Ylimitoitettu sosiaalivaltion malli on tulossa tiensä päähän, koska meillä ei yksinkertaisesti ole varaa ylläpitää sitä, Purra väitti eduskunnalle.

VAIKUTUKSET KOVIA

SAK on esittänyt huolensa sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista tavalliseen palkansaajaan.

– Hallituksen ilmoittamat ja toteuttamat leikkaukset työntekijöiden sosiaaliturvaan, erityisesti ansiosidonnaiseen päivärahaan ja asumistukeen, ovat kovia. Yhdessä yhteistoimintalain ja irtisanomissuojan heikennysten kanssa ne tekevät merkittävän loven palkansaajien taloudelliseen turvaan muutostilanteissa, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoi SAK:n uutisessa 11. tammikuuta.

SAK:n laskelmien mukaan työttömyysturvan leikkaukset sekä lomautusten ja irtisanomisten nopeuttaminen tarkoittavat työntekijöille jopa kuukausipalkan suuruista menetystä. Myös Teollisuusliitto on tehnyt omat esimerkkiperhelaskelmat (Tekijä 1/2024), joiden päivittämistä tullaan jatkamaan. SAK:n kannanoton mukaan suomalaista järjestelmää viedään suuntaan, jossa hyvinvointivaltion turvaverkot pitäisi korvata henkilökohtaisella varautumisella.

Tällaista voisi jo pitää selvänä askeleena kohti yövartijavaltiota.

YÖVARTIJAVALTIO 2.0?

Yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass analysoi perussuomalaisten talous- ja sosiaalipolitiikkaa ja sen painotuksia, kun Demokraatti-lehti haastatteli häntä aiheesta 21.11.

– Perussuomalaisessa retoriikassa hyvinvointivaltio näyttäytyy apparaattina, joka jakelee holtittomasti rahaa ympärilleen työssäkäyvän väestön kustannuksella. Tällainen lonkeronsa jokaiselle elämän alueelle ulottava hyvinvointivaltio ei perussuomalaisten mukaan ole enää moraalisesti kestävä, Wass sanoi Demokraatille.

Wassin mukaan perussuomalainen ihanne vaikuttaa olevan “yövartijavaltio 2.0”, joka huolehtii sisäisestä turvallisuudesta ja tuottaa peruspalvelut niille, jotka ne tietyillä kriteereillä ansaitsevat.

Wassin mukaan perussuomalaisten mallissa etuudet tulee ansaita ja keskeinen väylä tässä on työllistyminen. Esimerkiksi työnhakijan aktivoitumisessa vastuu on yksilöllä sen sijaan, että satsattaisiin huomattavasti nykyistä enemmän julkisiin työllistymistä edistäviin palveluihin.

SUOJAAKO PERUSTUSLAKI?

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Minna van Gerven kokee, että yövartijavaltiosta puhutaan politiikassa liian usein ilman määrittelyä.

– Yleisesti yövartijavaltiona nähdään valtio, jossa valtion tehtävät rajoittuvat puolustukseen ja turvallisuuteen ja muut valtion tehtävät halutaan minimoida. Suomessa, kuten muissakin pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa, on kuitenkin kattava sosiaaliturvajärjestelmä, joka turvaa elämänkaartamme. Meillä on perustuslakiin kirjattu välttämätön turva ja toimeentulo. On eurooppalaisestikin aika poikkeuksellista, että perustuslaissa jokaiselle taataan riittävä perustoimeentulo ja perusturva, van Gerven toteaa.

Perustuslain suojan takia van Gerven ei usko, että yövartijavaltio olisi realistinen Suomessa.

Vaikka van Gerven vannookin perustuslain suojavaikutuksen nimeen, viime aikoina on kuitenkin vaikuttanut myös siltä, että hallitus ei anna perustuslaille aina sitä painoarvoa, mikä sille kuuluisi. Jopa oikeuskansleri on joutunut tähän puuttumaan lausunnoissaan.

On eurooppalaisestikin aika poikkeuksellista, että perustuslaissa jokaiselle taataan riittävä perustoimeentulo ja perusturva.

Oikeuskansleri on Suomen ylin laillisuusvalvoja eduskunnan oikeusasiamiehen ohella.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kritisoi lausunnossaan 21. tammikuuta, kuinka hallitus on joissain tilanteissa ajamassa työttömiä käytännössä toimeentulotuen varaan, vaikka lähtökohtana on, että toimeentulotuki on vasta viimesijainen tukimuoto.

– Ansiopäivärahan tason porrastus voi lisätä toimeentulotuen saantia erityisesti matalapalkkaisesta työstä työttömäksi jääneiden joukossa. Perustuslakivaliokunta on pitänyt huolestuttavana etuudensaajien ohjautumista viimesijaiseksi tarkoitetun toimeentulotuen piiriin, Pöysti lausui.

Van Gerven on silti optimistinen:

– Nykyisen hallituksen tällä hetkellä kaavailemien leikkausten jälkeenkin meille jää vielä pohjoismainen hyvinvointivaltio, ehkä riisutumpi versio siitä, mutta se takaa perustoimeentulon sekä peruspalvelut, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon, van Gerven jatkaa.

DUUNARI OTTAA OSUMAA

Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari jakaa SAK:n piirissä esitetyn huolen, että etenkin pienituloiset palkansaajat, jotka saavat myös sosiaalietuuksia, kuten asumistukea, ottavat nyt iskuja.

– Leikkausten jälkeenkin sosiaalimenojen suhde bruttokansantuotteeseen on yksi maailman korkeimmista. Sosiaalimenojen osuus julkisista menoista on puolestaan noin 60 prosenttia, mikä on myös vertailevasti poikkeuksellisen korkea luku. Sosiaaliset riskit on Suomessa katettu leikkausten jälkeenkin kansainvälisesti katsoen kattavalla tavalla, Saari sanoo.

Saari kuitenkin huomauttaa, että Suomeen on muodostumassa ihmisryhmiä, joilla elämä menee erityisen tiukaksi. Erityisesti näitä ryhmiä on duunareiden joukossa.

Leikkausten jälkeenkin sosiaalimenojen suhde bruttokansantuotteeseen on yksi maailman korkeimmista.

Pulaan on joutumassa etenkin ihmisiä, joiden toimeentulo on tähän saakka perustunut erilaisten sosiaalietuuksien kuten asumistuen, työttömyysturvan ja pienten palkkatulojen yhteensovitussääntöihin.

– Suomessa on hyvin paljon pienituloisia henkilöitä, jotka ovat tähän mennessä pärjänneet puhtaasti palkkatuloillaan tai sitten sosiaaliturvan ja palkkatulojen yhdistelmällä. Nyt ihmisten menot ovat kasvaneet elinkustannusten kasvun ja inflaation myötä ja sen myötä, että olemme nostaneet Suomessa erilaisia julkisten palveluiden maksuja. Tämän porukan niukkuus on merkittävästi lisääntynyt.

Saari huomauttaa, että nyt tehtävät leikkaukset poistavat työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovitussäännöt. Sen lisäksi systeemistä poistuu erilaisia lapsikorotuksia.

– Ryhmät, jotka ovat perinteisesti olleet kaikkein huonoimmin pärjäävien yläpuolella, mutta hyvin pärjäävien alapuolella, saavat nyt kohtuutonta osumaa.

– Isossa kuvassa Suomi on edelleen hyvinvointivaltio. Leikkaukset lähinnä hidastavat sosiaalimenojen kasvua, eivät leikkaa niitä absoluuttisesti, Saari summaa.

YHTEISKUNTASOPIMUS UNOHDETTU

Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti uskoo köyhyyden lisääntyvän hallituksen toimien myötä.

– En pidä todennäköisenä, että tulisi täydellinen muutos, joka veisi kohti yövartijavaltiota. En oikein usko, että hallitus tässä mihinkään niin dramaattiseen muutokseen lähtisi. Siinä tulee niin monet asiat vastaan, Ervasti sanoo.

– Järjestelmämme on niin monelle tärkeä ja niin erilaisille ihmisryhmille ja eri asemassa oleville ihmisille. Ei tästä ihan noin vain lähdetä eroon. Sosiaaliturvajärjestelmät palvelevat etenkin keskiluokkaa. Myös työnantajat ja teollisuus hyötyvät ihan merkittävästi järjestelmästämme, hän jatkaa.

Myös työnantajat ja teollisuus hyötyvät ihan merkittävästi järjestelmästämme.

Ennen eduskuntavaaleja vasemmisto- ja oikeistopuolueet jakoivat pääosin saman tilannekuvan valtiontalouden heikosta tilanteesta ja valtion velkaantumisesta. Tämä olisi Ervastin mukaan antanut nykyhallitukselle mahdollisuuden viedä asioita eteenpäin yhteiskuntasopimuksella.

– Tämänhetkinen hallitus ei ole pyrkinyt yhteiskuntasopimukseen alkuunkaan. Se lähti liikkeelle sillä, että se ampui sekä päämäärät ja keinot omalla yksituumaisuudellaan, sanoivat muut mitä tahansa. Tässä mielessä nykyhallituksen toiminnassa on nähtävissä tiettyä ideologisuutta, Ervasti summaa.