Kuukauden kurssille osallistunut Helena Märsylä: ”En ehkä olekaan niin huono puhumaan tai kirjoittamaan kuin kuvittelin”

Luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja ay-aktiiveille tarkoitettu Osallistujan areenat –kuukauden kurssi huipentui maaliskuun puolivälissä Tulevaisuusnäyttelyn pystytykseen.

Murikka-opistolla Tampereen Teiskossa järjestetylle kurssille osallistui tänä vuonna 19 kurssilaista. Yksi heistä oli varastotyöntekijä, osaston luottamusmies Juuso Pekkala.

– Täällä oppii erilaisia taitoja kuin luottamusmiehen perus- ja jatkokursseilla. Kuukauden kurssilla pääsee esiintymään ja oppii tiedonhakua.

Tampereella Vindealla työskentelevää Pekkalaa miellytti erityisesti ajatus siitä, että kuukauden kurssilla osallistujat voivat keskittyä opiskeluun tavallista pidempään.

Eniten Pekkala koki oppineensa kolmannella viikolla. Silloin teemana oli henkilöstön edustaja työelämän kehittäjänä. Kukin kurssilainen piti 20 minuutin esitelmän valitsemastaan aiheesta.

– Oma aiheeni oli psykologinen turvallisuus töissä. Se on sitä, että uskallat olla työpaikalla oma itsesi ja tuoda näkemyksiäsi esiin ilman, että sinua rangaistaan tai joudut naurunalaiseksi.

Kuukauden kurssilla pääsee esiintymään ja oppii tiedonhakua.

Työpaikan psykologista turvallisuutta on mahdollista parantaa yksinkertaisilla keinoilla.

– Siihen riittää pienet käytöstapamuutokset, kuten se, että kuuntelee toisia ja kunnioittaa heidän mielipiteitään ja hyväksyy sen, että työpaikalla sattuu virheitä ja niistä voi oppia.

Pekkala kertoo saaneensa kuukauden kurssilta lisää esiintymisvarmuutta. Hän kokee, että hänen on nyt aikaisempaa helpompi lähteä esittämään omia ajatuksiaan työnantajalle.

– Aion ottaa psykologisen turvallisuuden puheeksi työpaikallani. Meillä on sopivasti menossa henkilöstökysely ja sen myötä syntyy keskustelua, jossa voin ottaa asian esiin.

WAU-ELÄMYKSIÄ

Jalkinetyöntekijä Helena Märsylälle kuukauden kurssi tarjosi useita wau-elämyksiä.

– Minulle on tullut monta kertaa sellainen olo, että en ehkä olekaan niin huono puhumaan tai kirjoittamaan kuin kuvittelin, kertoo Kannuksessa asuva Märsylä.

Hän toimii työsuojeluasiamiehenä ja varapääluottamusmiehenä Sievin jalkineella Sievissä.

Märsylä kävi viime vuonna Murikassa luottamusmiehen perus- ja jatkokurssin sekä puheviestinnän kurssin. Viimeksi mainitulta hän sai kimmokkeen kuukauden kurssille.

– Esiintyminen on ollut minulle suuri kynnys. Täällä on tehty paljon esiintymisharjoituksia. Olen mennyt pois mukavuusalueeltani ja huomannut, että ei se nyt niin kamalaa olekaan.

Märsylän mieleen oli etenkin kuukauden kurssin toinen viikko, jonka teema oli muuttuva työelämä. Tehtävänä oli tehdä tutkiva kirjoitus tämän päivän ja tulevaisuuden työelämästä.

– Yllätyin, että sain tekstistä järkevän. Kun lähetin sen opettajalle oikoluettavaksi, hän sanoi, että teksti on tosi hyvä ja että siinä on vain pieniä pilkkuvirheitä.

Märsylän otsikko oli ekologinen jälleenrakentaminen ja sen vaikutus työpaikkoihimme: hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen.

– Meillä töissä hiilijalanjäljen pienentäminen on iso juttu, ja kierrätysmateriaaleja käytetään paljon. Yritämme kierrättää kaiken, mitä kengässä on.

Kuukauden kurssi järjestetään joka toinen vuosi. Koskaan aikaisemmin sellaiset teemat, kuten ekologinen jälleenrakennus, hiilijalanjäljen pienentäminen tai päästöjen saaminen nollaan, eivät ole nousseet näin voimakkaasti esiin, kertoo vastuuopettaja Marjo Nurmi.

– Toinen iso teema tällä kurssilla oli uusi teknologia ja tekoäly, ja miten ne näkyvät työpaikoilla ja muuttavat työtä. Siitä kurssilaiset ovat keskustelleet paljon.

KURSSIKAVERIT PARASTA

Parasta kuukauden kurssilla olivat kurssikaverit, sanoo Valmet Automotiven Uudenkaupungin akkutehtaan pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Jere Sedergren.

– Porukan dynamiikka sopi hyvin yhteen. Olen kouluttautunut Murikassa aktiivisesti kaksi vuotta, ja tiesin, että tänne tulee aikaisemmilta kursseilta hyviä ystäviä.

Sedergren esitelmöi kurssilla aiheesta luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu konfliktien ratkaisijoina työpaikalla.

– Valitsin aiheen siksi, että minulla on siitä annettavaa. Olen sovitellut ihmisten välisiä konflikteja ja tehnyt hektistä edunvalvontatyötä kahden vuoden ajan.

Esitelmää valmistellessaan Sedergren oppi hyödyntämään PowerPoint-diaesitystä.

– Minulla ei ole ennen ollut materiaalia esitysteni tueksi. Huomasin nyt, että ihmisten oli helpompi tarttua aiheeseen ja esittää kysymyksiä, kun asiat olivat koko ajan esillä.

Uudenkaupungin akkutehtaan avajaisia vietettiin 2,5 vuotta sitten. Sen jälkeen tehdas on kasvanut räjähdysmäisesti.

– Kun aloitin akkutehtaalla vuonna 2021, siellä oli noin 50 duunaria. Nyt meitä on 235, ja tämän vuoden aikana tarvitsemme todennäköisesti 30 henkeä lisää.

Jos Suomessa ei ruveta arvostamaan arjen puurtajia, maa on konkurssissa.

Kovasta kasvusta huolimatta akkutehdas ei ole kärsinyt työvoimapulasta. Suurin osa henkilöstöstä on siirtynyt sinne Uudenkaupungin autotehtaalta. Suomalainen teollisuus ei kuitenkaan voi välttyä rekrytointivaikeuksilta.

– Seuraavan vuosikymmenen aikana Suomi tarvitsee yli 100 000 uutta teollisuuden työntekijää. Mistä se työvoima saadaan, Sedergren kysyy.

Tulevaisuuden työelämässä häntä huolestuttaa eniten työväestön arvostuksen puute.

– Jos Suomessa ei ruveta arvostamaan arjen puurtajia, maa on konkurssissa. Ilman duunareita emme voida ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa.