Kuukauden kurssille osallis­tunut Helena Märsylä: ”En ehkä olekaan niin huono puhumaan tai kirjoit­ta­maan kuin kuvittelin”

Luotta­mus­mie­hille, työsuo­je­lu­val­tuu­te­tuille ja ay-aktii­veille tarkoi­tettu Osallis­tujan areenat –kuukauden kurssi huipentui maalis­kuun puoli­vä­lissä Tulevai­suus­näyt­telyn pystytykseen.

Murikka-opistolla Tampe­reen Teiskossa järjes­te­tylle kurssille osallistui tänä vuonna 19 kurssi­laista. Yksi heistä oli varas­to­työn­te­kijä, osaston luotta­mus­mies Juuso Pekkala.

– Täällä oppii erilaisia taitoja kuin luotta­mus­miehen perus- ja jatko­kurs­seilla. Kuukauden kurssilla pääsee esiin­ty­mään ja oppii tiedonhakua.

Tampe­reella Vindealla työsken­te­levää Pekkalaa miellytti erityi­sesti ajatus siitä, että kuukauden kurssilla osallis­tujat voivat keskittyä opiske­luun taval­lista pidempään.

Eniten Pekkala koki oppineensa kolman­nella viikolla. Silloin teemana oli henki­löstön edustaja työelämän kehit­tä­jänä. Kukin kurssi­lainen piti 20 minuutin esitelmän valit­se­mas­taan aiheesta.

– Oma aiheeni oli psyko­lo­ginen turval­li­suus töissä. Se on sitä, että uskallat olla työpai­kalla oma itsesi ja tuoda näkemyk­siäsi esiin ilman, että sinua rangais­taan tai joudut naurunalaiseksi.

Kuukauden kurssilla pääsee esiin­ty­mään ja oppii tiedonhakua.

Työpaikan psyko­lo­gista turval­li­suutta on mahdol­lista parantaa yksin­ker­tai­silla keinoilla.

– Siihen riittää pienet käytös­ta­pa­muu­tokset, kuten se, että kuuntelee toisia ja kunnioittaa heidän mieli­pi­tei­tään ja hyväksyy sen, että työpai­kalla sattuu virheitä ja niistä voi oppia.

Pekkala kertoo saaneensa kuukauden kurssilta lisää esiin­ty­mis­var­muutta. Hän kokee, että hänen on nyt aikai­sempaa helpompi lähteä esittä­mään omia ajatuk­siaan työnantajalle.

– Aion ottaa psyko­lo­gisen turval­li­suuden puheeksi työpai­kal­lani. Meillä on sopivasti menossa henki­lös­tö­ky­sely ja sen myötä syntyy keskus­telua, jossa voin ottaa asian esiin.

WAU-ELÄMYKSIÄ

Jalki­ne­työn­te­kijä Helena Märsy­lälle kuukauden kurssi tarjosi useita wau-elämyksiä.

– Minulle on tullut monta kertaa sellainen olo, että en ehkä olekaan niin huono puhumaan tai kirjoit­ta­maan kuin kuvit­telin, kertoo Kannuk­sessa asuva Märsylä.

Hän toimii työsuo­je­lua­sia­mie­henä ja varapää­luot­ta­mus­mie­henä Sievin jalki­neella Sievissä.

Märsylä kävi viime vuonna Murikassa luotta­mus­miehen perus- ja jatko­kurssin sekä puhevies­tinnän kurssin. Viimeksi maini­tulta hän sai kimmok­keen kuukauden kurssille.

– Esiin­ty­minen on ollut minulle suuri kynnys. Täällä on tehty paljon esiin­ty­mis­har­joi­tuksia. Olen mennyt pois mukavuusa­lu­eel­tani ja huomannut, että ei se nyt niin kamalaa olekaan.

Märsylän mieleen oli etenkin kuukauden kurssin toinen viikko, jonka teema oli muuttuva työelämä. Tehtä­vänä oli tehdä tutkiva kirjoitus tämän päivän ja tulevai­suuden työelämästä.

– Yllätyin, että sain tekstistä järkevän. Kun lähetin sen opetta­jalle oikoluet­ta­vaksi, hän sanoi, että teksti on tosi hyvä ja että siinä on vain pieniä pilkkuvirheitä.

Märsylän otsikko oli ekolo­ginen jälleen­ra­ken­ta­minen ja sen vaikutus työpaik­koi­himme: hiili­neut­raa­liin yhteis­kun­taan siirtyminen.

– Meillä töissä hiili­ja­lan­jäljen pienen­tä­minen on iso juttu, ja kierrä­tys­ma­te­ri­aa­leja käyte­tään paljon. Yritämme kierrättää kaiken, mitä kengässä on.

Kuukauden kurssi järjes­te­tään joka toinen vuosi. Koskaan aikai­semmin sellaiset teemat, kuten ekolo­ginen jälleen­ra­kennus, hiili­ja­lan­jäljen pienen­tä­minen tai päästöjen saaminen nollaan, eivät ole nousseet näin voimak­kaasti esiin, kertoo vastuu­opet­taja Marjo Nurmi.

– Toinen iso teema tällä kurssilla oli uusi tekno­logia ja tekoäly, ja miten ne näkyvät työpai­koilla ja muuttavat työtä. Siitä kurssi­laiset ovat keskus­tel­leet paljon.

KURSSIKAVERIT PARASTA

Parasta kuukauden kurssilla olivat kurssi­ka­verit, sanoo Valmet Automo­tiven Uuden­kau­pungin akkuteh­taan pääluot­ta­mus­mies ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Jere Sedergren.

– Porukan dynamiikka sopi hyvin yhteen. Olen koulut­tau­tunut Murikassa aktii­vi­sesti kaksi vuotta, ja tiesin, että tänne tulee aikai­sem­milta kursseilta hyviä ystäviä.

Sedergren esitelmöi kurssilla aiheesta luotta­mus­mies ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu konflik­tien ratkai­si­joina työpaikalla.

– Valitsin aiheen siksi, että minulla on siitä annet­tavaa. Olen sovitellut ihmisten välisiä konflik­teja ja tehnyt hektistä edunval­von­ta­työtä kahden vuoden ajan.

Esitelmää valmis­tel­les­saan Sedergren oppi hyödyn­tä­mään PowerPoint-diaesitystä.

– Minulla ei ole ennen ollut materi­aalia esitys­teni tueksi. Huomasin nyt, että ihmisten oli helpompi tarttua aihee­seen ja esittää kysymyksiä, kun asiat olivat koko ajan esillä.

Uuden­kau­pungin akkuteh­taan avajaisia vietet­tiin 2,5 vuotta sitten. Sen jälkeen tehdas on kasvanut räjähdysmäisesti.

– Kun aloitin akkuteh­taalla vuonna 2021, siellä oli noin 50 duunaria. Nyt meitä on 235, ja tämän vuoden aikana tarvit­semme toden­nä­köi­sesti 30 henkeä lisää.

Jos Suomessa ei ruveta arvos­ta­maan arjen puurtajia, maa on konkurssissa.

Kovasta kasvusta huoli­matta akkutehdas ei ole kärsinyt työvoi­ma­pu­lasta. Suurin osa henki­lös­töstä on siirtynyt sinne Uuden­kau­pungin autoteh­taalta. Suoma­lainen teolli­suus ei kuiten­kaan voi välttyä rekrytointivaikeuksilta.

– Seuraavan vuosi­kym­menen aikana Suomi tarvitsee yli 100 000 uutta teolli­suuden työnte­kijää. Mistä se työvoima saadaan, Sedergren kysyy.

Tulevai­suuden työelä­mässä häntä huoles­tuttaa eniten työväestön arvos­tuksen puute.

– Jos Suomessa ei ruveta arvos­ta­maan arjen puurtajia, maa on konkurs­sissa. Ilman duuna­reita emme voida ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa.