SAK:n Jarkko Eloranta: ”Merkit­tä­vää vastaan­tu­loa halli­tuk­sen suun­taan on yritetty”

Suomen halli­tuk­sen kanssa on käyty taus­ta­neu­vot­te­luita. Näin kertoo SAK:n puheen­joh­taja Jarkko Eloranta. SAK on esit­tä­nyt halli­tuk­selle listan asioista, joista keskus­jär­jestö olisi valmis neuvot­te­le­maan, jotta umpi­sol­muun ajau­tu­nut työmark­ki­na­ti­lanne saatai­siin avattua.

Eloran­nan mukaan tois­tai­seksi halli­tus on suhtau­tu­nut nihkeästi SAK:n esit­tä­miin kompro­mis­sieh­do­tuk­siin. Päämi­nis­teri Petteri Orpon (kok) ja valtio­va­rain­mi­nis­teri Riikka Purran (ps) johtama halli­tus on itse­pin­tai­sesti ajanut eteen­päin halli­tus­oh­jel­maansa kirjaa­mi­aan asioita kuun­te­le­matta aidosti työn­te­ki­jä­jär­jes­tö­jen esit­tä­miä huolia kirjauksista.

– Olemme ilmais­seet sekä julki­suu­teen että halli­tuk­sen suun­taan, että mieles­tämme pitäisi pystyä raken­ta­maan tasa­pai­noi­sem­paa lähes­ty­mis­ta­paa, jotta voitai­siin ratkaista yhä tuleh­tu­neem­maksi käyvä työmark­ki­na­ti­lanne, Eloranta sanoi tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa Helsingissä.

Eloran­nan mukaan halli­tuk­sella ei olisi mitään estettä jarrut­taa esimer­kiksi työt­tö­myys­tur­van heiken­tä­mi­seen, paikal­li­seen sopi­mi­seen tai lakko-oikeu­den rajoit­ta­mi­seen tähtää­viä lainsäädäntöhankkeitaan.

– On tässä ennen­kin kelloja pysäytelty.

NÄISTÄ SAK ON VALMIS NEUVOTTELEMAAN

SAK on vies­tit­tä­nyt halli­tuk­sen suun­taan, että se olisi valmis pitkäl­le­kin mene­viin kompro­mis­sei­hin koskien muun muassa ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van leik­kauk­sia, paikal­lista sopi­mista ja aikuiskoulutustukea.

– Olemme yhä sitä mieltä, että suurin osa halli­tuk­sen työlain­sää­dän­nön uudis­tuk­sista on sellai­sia, joilla ei saavu­teta halli­tuk­sen isoja tavoit­teita työl­li­syy­den paran­ta­mi­sesta tai julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­sesta, Eloranta toteaa.

– Toki ymmär­rämme sen, että työt­tö­myys- ja sosi­aa­li­tur­vaan liit­ty­villä leik­kauk­silla on mahdol­li­sia työl­li­syys­vai­ku­tuk­sia, mutta ennen kaik­kea niillä on keskei­nen vaiku­tus julki­sen talou­den tasapainottamiseen.

SAK:n kompro­mis­sieh­do­tuk­sissa esimer­kiksi ansio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan olisi syytä saada lieven­nyk­siä koskien pieni­palk­kai­sia, lapsi­per­heitä sekä ikään­ty­neitä työttömiä.

Esimer­kiksi voitai­siin siir­tää päivä­ra­han porras­tusta, palaut­taa lapsi­ko­ro­tuk­set osit­tain sekä helpot­taa ikään­ty­nei­den mahdol­li­suuk­sia uusia ansiopäivärahaoikeutensa.

Oikeus poliit­ti­siin työtais­te­lu­toi­miin pitää jatkossa olla olemassa.

Lisäksi SAK ehdot­taa, että jos luot­ta­mus­miestä ei yrityk­sessä ole tai siellä ei ole nouda­tet­ta­vaa työeh­to­so­pi­musta, sopi­jaos­a­puo­lena voisi toimia luot­ta­mus­mies­val­tuu­tettu tai koko henkilöstö.

– Lakiin olisi vahvis­tet­tava oikeus valita luot­ta­mus­mies kaikilla työpai­koilla ja että luot­ta­mus­mies olisi ensi­si­jai­nen sopijaosapuoli.

Halli­tuk­sen halu laajen­taa paikal­lista sopi­mista myös järjes­täy­ty­mät­tö­miin yrityk­siin vaatisi SAK:n mukaan myös asetet­tuja velvollisuuksia.

– Paikal­li­seen sopi­mi­seen olisi säädet­tävä ylei­nen kohtuul­li­suus­sään­nös, jonka mukaan yksi­no­maan työn­te­ki­jöi­den etuja heiken­tävä paikal­li­nen sopi­mus olisi mitätön.

Aikuis­kou­lu­tus­tuen SAK toivoo jatku­van. Keskus­jär­jestö ehdot­taa, että tukea voitai­siin kohden­taa vähem­män koulu­te­tuille työn­te­ki­jöille, joilla on toisen asteen tutkinto tai sitä mata­lampi koulutustaso.

SAK haluaisi myös, että poliit­tis­ten lakko­jen luonne olisi selkeästi erotet­ta­vissa. Keskus­jär­jestö olisi jopa valmis kiel­tä­mään niin sano­tut vallan­ku­mous­la­kot. Sen sijaan se haluaisi säilyt­tää työn­te­ki­jöi­den asemaa ja toimeen­tu­loa puolus­ta­vat poliit­tis­luon­tei­set lakot.

– Oikeus poliit­ti­siin työtais­te­lu­toi­miin pitää jatkossa olla olemassa. Voisimme kuiten­kin miet­tiä, että poliit­tis­luon­tei­set lakot tuli­si­vat suhteel­li­suusar­vioin­nin piiriin. Työtuo­miois­tuin voisi arvioida, onko poliit­tis­luon­tei­nen lakko oikeassa suhteessa tavoi­tel­tuun tulok­seen nähden.

Myös tuki­la­kot olisi SAK:n mukaan sallit­tava silloin, kun ne tuke­vat lail­lista pääriitaa.

– Tuki­lak­ko­jen suhteel­li­suutta voitai­siin kuiten­kin arvioida työtuomioistuimessa.

EMME NEUVOTTELE PELKÄSTÄ TYÖMARKKINAMALLISTA

Päämi­nis­teri Petteri Orpo on kutsu­nut työmark­ki­naos­a­puo­let neuvot­te­luun perjan­taina 8. maalis­kuuta. Tois­tai­seksi Orpo on vies­ti­nyt, että tapaa­mi­sen tarkoi­tus on edis­tää vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin neuvotteluita.

SAK:n puheen­joh­taja Eloranta kuiten­kin sanoo, ettei keskus­jär­jestö neuvot­tele pelkäs­tään työmarkkinamallista.

– Me emme lähde keskus­te­le­maan pelkästä työmark­ki­na­mal­lista. Siinä kantamme ei ole muut­tu­nut. Työrau­ha­ky­sy­myk­set sekä paikal­li­sen sopi­mi­sen sään­nöt ovat niin keskei­nen osa koko­nai­suutta, että pelkän palk­ka­mal­lin sopi­mi­seen ei edel­ly­tyk­siä ole.

Eloranta muis­tut­taa myös, että halli­tuk­sen esitys ei todel­li­suu­dessa tuo mitään uutta nyky­käy­tän­töön. Suoma­lai­nen vien­ti­malli on käytössä jo nykyään.

Neuvot­te­lu­kier­rok­sesta tulee varmasti vaikea.

Sen sijaan Eloranta on huolis­saan halli­tuk­sen perää­nan­ta­mat­to­muu­desta. Kun mitään vastaan­tu­loa ei ole tullut, Eloranta enna­koi työmark­ki­na­sol­mun vain kiris­ty­vän enti­ses­tään. Syksyllä on edessä merkit­tä­viä työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luita ja niistä Eloranta uskoo tule­van vaikeita.

– Neuvot­te­lu­kier­rok­sesta tulee varmasti vaikea. Meidän puolel­lamme on tieten­kin mietit­tävä lain­sää­dän­nön muutos­ten vaiku­tusta työeh­to­so­pi­muk­siin. Voisi myös kuvi­tella, että kun tämä tilanne on niin tuleh­tu­nut, että työan­ta­jat keksi­vät jotain ikäviä asioita neuvot­te­lu­pöy­tään, Eloranta arvioi neuvottelutilannetta.

– Näin voi ajatella, että neuvot­te­luissa lähde­tään kovin kaukaa liik­keelle ja se ei tieten­kään enna­koi help­poa kierrosta.