SAK:n Jarkko Eloranta: ”Merkit­tävää vastaan­tuloa halli­tuksen suuntaan on yritetty”

Suomen halli­tuksen kanssa on käyty tausta­neu­vot­te­luita. Näin kertoo SAK:n puheen­joh­taja Jarkko Eloranta. SAK on esittänyt halli­tuk­selle listan asioista, joista keskus­jär­jestö olisi valmis neuvot­te­le­maan, jotta umpisol­muun ajautunut työmark­ki­na­ti­lanne saatai­siin avattua.

Elorannan mukaan toistai­seksi hallitus on suhtau­tunut nihkeästi SAK:n esittä­miin kompro­mis­sieh­do­tuk­siin. Päämi­nis­teri Petteri Orpon (kok) ja valtio­va­rain­mi­nis­teri Riikka Purran (ps) johtama hallitus on itsepin­tai­sesti ajanut eteen­päin halli­tus­oh­jel­maansa kirjaa­miaan asioita kuunte­le­matta aidosti työnte­ki­jä­jär­jes­töjen esittämiä huolia kirjauksista.

– Olemme ilmais­seet sekä julki­suu­teen että halli­tuksen suuntaan, että mieles­tämme pitäisi pystyä raken­ta­maan tasapai­noi­sempaa lähes­ty­mis­tapaa, jotta voitai­siin ratkaista yhä tuleh­tu­neem­maksi käyvä työmark­ki­na­ti­lanne, Eloranta sanoi tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa Helsingissä.

Elorannan mukaan halli­tuk­sella ei olisi mitään estettä jarruttaa esimer­kiksi työttö­myys­turvan heiken­tä­mi­seen, paikal­li­seen sopimi­seen tai lakko-oikeuden rajoit­ta­mi­seen tähtääviä lainsäädäntöhankkeitaan.

– On tässä ennenkin kelloja pysäytelty.

NÄISTÄ SAK ON VALMIS NEUVOTTELEMAAN

SAK on viestit­tänyt halli­tuksen suuntaan, että se olisi valmis pitkäl­lekin meneviin kompro­mis­seihin koskien muun muassa ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan leikkauksia, paikal­lista sopimista ja aikuiskoulutustukea.

– Olemme yhä sitä mieltä, että suurin osa halli­tuksen työlain­sää­dännön uudis­tuk­sista on sellaisia, joilla ei saavu­teta halli­tuksen isoja tavoit­teita työlli­syyden paran­ta­mi­sesta tai julkisen talouden tasapai­not­ta­mi­sesta, Eloranta toteaa.

– Toki ymmär­rämme sen, että työttö­myys- ja sosiaa­li­tur­vaan liitty­villä leikkauk­silla on mahdol­lisia työlli­syys­vai­ku­tuksia, mutta ennen kaikkea niillä on keskeinen vaikutus julkisen talouden tasapainottamiseen.

SAK:n kompro­mis­sieh­do­tuk­sissa esimer­kiksi ansio­si­don­nai­seen työttö­myys­tur­vaan olisi syytä saada lieven­nyksiä koskien pieni­palk­kaisia, lapsi­per­heitä sekä ikään­ty­neitä työttömiä.

Esimer­kiksi voitai­siin siirtää päivä­rahan porras­tusta, palauttaa lapsi­ko­ro­tukset osittain sekä helpottaa ikään­ty­neiden mahdol­li­suuksia uusia ansiopäivärahaoikeutensa.

Oikeus poliit­ti­siin työtais­te­lu­toi­miin pitää jatkossa olla olemassa.

Lisäksi SAK ehdottaa, että jos luotta­mus­miestä ei yrityk­sessä ole tai siellä ei ole nouda­tet­tavaa työeh­to­so­pi­musta, sopijaos­a­puo­lena voisi toimia luotta­mus­mies­val­tuu­tettu tai koko henkilöstö.

– Lakiin olisi vahvis­tet­tava oikeus valita luotta­mus­mies kaikilla työpai­koilla ja että luotta­mus­mies olisi ensisi­jainen sopijaosapuoli.

Halli­tuksen halu laajentaa paikal­lista sopimista myös järjes­täy­ty­mät­tö­miin yrityk­siin vaatisi SAK:n mukaan myös asetet­tuja velvollisuuksia.

– Paikal­li­seen sopimi­seen olisi säädet­tävä yleinen kohtuul­li­suus­säännös, jonka mukaan yksino­maan työnte­ki­jöiden etuja heiken­tävä paikal­linen sopimus olisi mitätön.

Aikuis­kou­lu­tus­tuen SAK toivoo jatkuvan. Keskus­jär­jestö ehdottaa, että tukea voitai­siin kohdentaa vähemmän koulu­te­tuille työnte­ki­jöille, joilla on toisen asteen tutkinto tai sitä matalampi koulutustaso.

SAK haluaisi myös, että poliit­tisten lakkojen luonne olisi selkeästi erotet­ta­vissa. Keskus­jär­jestö olisi jopa valmis kieltä­mään niin sanotut vallan­ku­mous­lakot. Sen sijaan se haluaisi säilyttää työnte­ki­jöiden asemaa ja toimeen­tuloa puolus­tavat poliit­tis­luon­teiset lakot.

– Oikeus poliit­ti­siin työtais­te­lu­toi­miin pitää jatkossa olla olemassa. Voisimme kuitenkin miettiä, että poliit­tis­luon­teiset lakot tulisivat suhteel­li­suusar­vioinnin piiriin. Työtuo­miois­tuin voisi arvioida, onko poliit­tis­luon­teinen lakko oikeassa suhteessa tavoi­tel­tuun tulok­seen nähden.

Myös tukilakot olisi SAK:n mukaan sallit­tava silloin, kun ne tukevat laillista pääriitaa.

– Tukilak­kojen suhteel­li­suutta voitai­siin kuitenkin arvioida työtuomioistuimessa.

EMME NEUVOTTELE PELKÄSTÄ TYÖMARKKINAMALLISTA

Päämi­nis­teri Petteri Orpo on kutsunut työmark­ki­naos­a­puolet neuvot­te­luun perjan­taina 8. maalis­kuuta. Toistai­seksi Orpo on viestinyt, että tapaa­misen tarkoitus on edistää vienti­ve­toisen työmark­ki­na­mallin neuvotteluita.

SAK:n puheen­joh­taja Eloranta kuitenkin sanoo, ettei keskus­jär­jestö neuvot­tele pelkäs­tään työmarkkinamallista.

– Me emme lähde keskus­te­le­maan pelkästä työmark­ki­na­mal­lista. Siinä kantamme ei ole muuttunut. Työrau­ha­ky­sy­mykset sekä paikal­lisen sopimisen säännöt ovat niin keskeinen osa kokonai­suutta, että pelkän palkka­mallin sopimi­seen ei edelly­tyksiä ole.

Eloranta muistuttaa myös, että halli­tuksen esitys ei todel­li­suu­dessa tuo mitään uutta nykykäy­tän­töön. Suoma­lainen vienti­malli on käytössä jo nykyään.

Neuvot­te­lu­kier­rok­sesta tulee varmasti vaikea.

Sen sijaan Eloranta on huolis­saan halli­tuksen perää­nan­ta­mat­to­muu­desta. Kun mitään vastaan­tuloa ei ole tullut, Eloranta ennakoi työmark­ki­na­solmun vain kiris­tyvän entises­tään. Syksyllä on edessä merkit­täviä työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luita ja niistä Eloranta uskoo tulevan vaikeita.

– Neuvot­te­lu­kier­rok­sesta tulee varmasti vaikea. Meidän puolel­lamme on tietenkin mietit­tävä lainsää­dännön muutosten vaiku­tusta työeh­to­so­pi­muk­siin. Voisi myös kuvitella, että kun tämä tilanne on niin tuleh­tunut, että työan­tajat keksivät jotain ikäviä asioita neuvot­te­lu­pöy­tään, Eloranta arvioi neuvottelutilannetta.

– Näin voi ajatella, että neuvot­te­luissa lähde­tään kovin kaukaa liikkeelle ja se ei tieten­kään ennakoi helppoa kierrosta.