Mielenosoittajat vastustivat "Milein junttaa" eli presidentti Javier Milein hallinnon toimia Buenos Airesissa 10. tammikuuta 2024.

Oikeis­topre­si­dentti romut­taa työla­keja Argentiinassa

TEKSTI HEIKKI JOKINEN

KUVA LUIS ROBAYO/AFP/LEHTIKUVA

Argen­tii­nan laita­oi­keis­to­lai­nen presi­dentti Javier Milei julkisti joulu­kuussa laki­pa­ke­tin, jonka hän aikoo ajaa läpi.

Suuri linja on sama kuin hänen aate­vel­jil­lään maail­man eri kolkissa. Kaikki yksi­tyis­te­tään, mikä irti lähtee. Julkista sään­te­lyä ja hallin­toa kutis­te­taan, yritys­ten valtaa lisä­tään. Taus­tansa Milei varmisti erot­ta­malla 22 kenraa­lia ja vaih­ta­malla kaik­kien asela­jien johdon.

Tammi­kuussa Milei toimitti edus­ta­ja­huo­neelle ja senaa­tille 664 pykä­län lakie­si­tyk­sen. Se muut­taisi kerralla yli 300 eri lakia. Jos jompi­kumpi tai molem­mat parla­men­tin kama­reista hyväk­syy maalis­kuussa esityk­set, ne tule­vat voimaan.

Kuten Orpon-Purran halli­tuk­sella, Mileil­lä­kin työelä­män ehtoi­hin tehtä­vät rajut heiken­nyk­set ovat poli­tii­kan ydintä. Milein lakie­si­tys muun muassa sallisi lyhy­tai­kai­set työso­pi­muk­set, piden­täisi koeai­kaa kolmesta kahdek­saan kuukau­teen sekä lail­lis­taisi 12 tunnin työpäivät.

Ammat­ti­lii­tot vastus­ta­vat Milein esityk­siä. Ne ovat jo järjes­tä­neet isoja miele­no­soi­tuk­sia ja tammi­kuussa seurasi päivän yleislakko.

Äitiys­lo­maa muutet­tai­siin ja irti­sa­no­mis­kor­vausta leikat­tai­siin. Lakko-oikeutta rajoi­tet­tai­siin kymme­nillä aloilla hotel­leista vien­ti­teol­li­suu­teen ja kaivok­siin. Yrityk­siä ei enää rankais­taisi esimer­kiksi väärien tieto­jen kirjaa­mi­sesta työn­te­ki­jöistä. Lakko­vah­dit ja työpai­kalla protes­toi­vat saisi erottaa.

Argen­tii­nan työtuo­miois­tuin ja vetoo­mus­tuo­miois­tuin käsit­te­li­vät tammi­kuussa amma­til­li­sen keskus­jär­jestö CGT:n kanteen. Ne kaatoi­vat työla­kien muutok­set perus­tus­lain vastaisina.

El Pais ‑lehden mukaan oikeus totesi, että lakien toteut­ta­mi­selle pika­vauh­tia ei ole perus­tetta. Tuomari Alejandro Sudera korosti, että on epäsel­vää, miten laki­muu­tok­set paran­tai­si­vat työllisyyttä.

Ammat­ti­lii­tot vastus­ta­vat Milein esityk­siä. Ne ovat jo järjes­tä­neet isoja miele­no­soi­tuk­sia ja tammi­kuussa seurasi päivän yleislakko.

Oikeis­to­hal­li­tus vastasi lähet­tä­mällä miele­no­soi­tuk­siin kansal­lis­kaar­tin ja perään liitoille ison laskun kaar­tin kuluista. Laajan vastus­tuk­sen vuoksi halli­tus perään­tyi esityk­ses­tään tehdä yli kolmen hengen julki­set kokouk­set luvanvaraisiksi.

Mielensä osoit­ta­mi­nen sen sijaan maksaa jatkos­sa­kin, halli­tus vakuuttaa.