Mielenosoittajat vastustivat "Milein junttaa" eli presidentti Javier Milein hallinnon toimia Buenos Airesissa 10. tammikuuta 2024.

Oikeistopresidentti romuttaa työlakeja Argentiinassa

TEKSTI HEIKKI JOKINEN

KUVA LUIS ROBAYO/AFP/LEHTIKUVA

Argen­ti­inan laitaoikeis­to­lainen pres­i­dent­ti Javier Milei julk­isti jouluku­us­sa lakipaketin, jon­ka hän aikoo ajaa läpi.

Suuri lin­ja on sama kuin hänen aat­eveljil­lään maail­man eri kolkissa. Kaik­ki yksi­ty­is­tetään, mikä irti läh­tee. Julk­ista sään­te­lyä ja hallintoa kutis­te­taan, yri­tys­ten val­taa lisätään. Taus­tansa Milei varmisti erot­ta­mal­la 22 ken­raalia ja vai­h­ta­mal­la kaikkien ase­la­jien johdon.

Tam­miku­us­sa Milei toimit­ti edus­ta­jahuoneelle ja senaatille 664 pykälän lakiesi­tyk­sen. Se muut­taisi ker­ral­la yli 300 eri lakia. Jos jom­pikumpi tai molem­mat par­la­mentin kamareista hyväksyy maalisku­us­sa esi­tyk­set, ne tule­vat voimaan.

Kuten Orpon-Purran hal­li­tuk­sel­la, Mileil­läkin työelämän ehtoi­hin tehtävät rajut heiken­nyk­set ovat poli­ti­ikan ydin­tä. Milein lakiesi­tys muun muas­sa sal­lisi lyhy­taikaiset työ­sopimuk­set, piden­täisi koeaikaa kolmes­ta kahdek­saan kuukau­teen sekä lail­lis­taisi 12 tun­nin työpäivät.

Ammat­tili­itot vas­tus­ta­vat Milein esi­tyk­siä. Ne ovat jo jär­jestäneet iso­ja mie­lenosoituk­sia ja tam­miku­us­sa seurasi päivän yleis­lakko.

Äitiys­lo­maa muutet­taisi­in ja irti­sanomisko­r­vaus­ta leikat­taisi­in. Lakko-oikeut­ta rajoitet­taisi­in kym­me­nil­lä aloil­la hotelleista vien­ti­te­ol­lisu­u­teen ja kai­vok­si­in. Yri­tyk­siä ei enää rankaistaisi esimerkik­si väärien tieto­jen kir­jaamis­es­ta työn­tek­i­jöistä. Lakko­vahdit ja työ­paikalla protestoi­vat saisi erot­taa.

Argen­ti­inan työ­tuomiois­tu­in ja vetoomus­tuomiois­tu­in käsit­te­liv­ät tam­miku­us­sa ammatil­lisen keskusjär­jestö CGT:n kan­teen. Ne kaa­toi­vat työlakien muu­tok­set perus­tus­lain vas­taisi­na.

El Pais ‑lehden mukaan oikeus tote­si, että lakien toteut­tamiselle pikavauh­tia ei ole perustet­ta. Tuo­mari Ale­jan­dro Sud­era korosti, että on epä­selvää, miten lakimuu­tok­set paran­taisi­vat työl­lisyyt­tä.

Ammat­tili­itot vas­tus­ta­vat Milein esi­tyk­siä. Ne ovat jo jär­jestäneet iso­ja mie­lenosoituk­sia ja tam­miku­us­sa seurasi päivän yleis­lakko.

Oikeis­to­hal­li­tus vas­tasi lähet­tämäl­lä mie­lenosoituk­si­in kansal­liskaartin ja perään liitoille ison laskun kaartin kuluista. Laa­jan vas­tus­tuk­sen vuok­si hal­li­tus perään­tyi esi­tyk­ses­tään tehdä yli kol­men hen­gen julkiset kok­ouk­set luvan­varaisik­si.

Mie­len­sä osoit­ta­mi­nen sen sijaan mak­saa jatkos­sakin, hal­li­tus vaku­ut­taa.