Oikeis­topre­si­dentti romuttaa työla­keja Argentiinassa

Suuri linja on sama kuin hänen aatevel­jil­lään maailman eri kolkissa. Kaikki yksityis­te­tään, mikä irti lähtee. Julkista sääntelyä ja hallintoa kutis­te­taan, yritysten valtaa lisätään. Taustansa Milei varmisti erotta­malla 22 kenraalia ja vaihta­malla kaikkien asela­jien johdon.

Tammi­kuussa Milei toimitti edusta­ja­huo­neelle ja senaa­tille 664 pykälän lakie­si­tyksen. Se muuttaisi kerralla yli 300 eri lakia. Jos jompi­kumpi tai molemmat parla­mentin kamareista hyväksyy maalis­kuussa esitykset, ne tulevat voimaan.

Kuten Orpon-Purran halli­tuk­sella, Mileil­läkin työelämän ehtoihin tehtävät rajut heiken­nykset ovat politiikan ydintä. Milein lakie­sitys muun muassa sallisi lyhytai­kaiset työso­pi­mukset, piden­täisi koeaikaa kolmesta kahdek­saan kuukau­teen sekä laillis­taisi 12 tunnin työpäivät.

Ammat­ti­liitot vastus­tavat Milein esityksiä. Ne ovat jo järjes­tä­neet isoja miele­no­soi­tuksia ja tammi­kuussa seurasi päivän yleislakko.

Äitiys­lomaa muutet­tai­siin ja irtisa­no­mis­kor­vausta leikat­tai­siin. Lakko-oikeutta rajoi­tet­tai­siin kymme­nillä aloilla hotel­leista vienti­teol­li­suu­teen ja kaivok­siin. Yrityksiä ei enää rankais­taisi esimer­kiksi väärien tietojen kirjaa­mi­sesta työnte­ki­jöistä. Lakko­vahdit ja työpai­kalla protes­toivat saisi erottaa.

Argen­tiinan työtuo­miois­tuin ja vetoo­mus­tuo­miois­tuin käsit­te­livät tammi­kuussa ammatil­lisen keskus­jär­jestö CGT:n kanteen. Ne kaatoivat työla­kien muutokset perus­tus­lain vastaisina.

El Pais ‑lehden mukaan oikeus totesi, että lakien toteut­ta­mi­selle pikavauhtia ei ole perus­tetta. Tuomari Alejandro Sudera korosti, että on epäselvää, miten lakimuu­tokset paran­tai­sivat työllisyyttä.

Ammat­ti­liitot vastus­tavat Milein esityksiä. Ne ovat jo järjes­tä­neet isoja miele­no­soi­tuksia ja tammi­kuussa seurasi päivän yleislakko.

Oikeis­to­hal­litus vastasi lähet­tä­mällä miele­no­soi­tuk­siin kansal­lis­kaartin ja perään liitoille ison laskun kaartin kuluista. Laajan vastus­tuksen vuoksi hallitus perääntyi esityk­ses­tään tehdä yli kolmen hengen julkiset kokoukset luvanvaraisiksi.

Mielensä osoit­ta­minen sen sijaan maksaa jatkos­sakin, hallitus vakuuttaa.