”Fitnessurheilussa täytyy olla täysillä mukana. Jos se on pakkopullaa, se ei onnistu, sillä keho laittaa niin paljon vastaan”, sanoo mänttäläinen Paula Koskenheimo.

Ylly­tys­hullu innos­tui fitneksestä

23.2.2024

TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN
KUVAT JYRKI LUUKKONEN

Fitnes­sur­hei­lun monin­ker­tai­nen SM-mita­listi Paula Kosken­heimo naut­tii lajista, joka tuo hänelle fyysistä ja psyyk­kistä hyvinvointia.

PAULA KOSKENHEIMO

Mänttä-Vilp­pula
Koneis­taja
Javasko Oy

Fitnes­sur­hei­lua harras­tava Paula Kosken­heimo posee­raa peilille mänt­tä­läi­sellä kunto­sa­lilla. Raa’an punt­tit­ree­nin ohella posee­raus­har­joit­telu on iso osa lajia.

– Olen kävel­lyt 25 vuotta kone­pa­jassa turva­ken­gissä, ja niillä ei voi askel­taa nätisti ja naisel­li­sesti, ja täällä sitten pitäisi kävellä korko­ken­gissä prin­ses­sa­tyy­lillä. Se on aavis­tuk­sen haasteellista.

Kosken­hei­mon päivä käyn­nis­tyy viiden kilo­met­rin käve­ly­len­killä. Neljänä päivänä viikossa hän käy salilla ennen kuin lähtee töihin.

Fitnes­sur­hei­lussa on useita eri lajeja. Kosken­heimo kilpai­lee well­ness fitnek­sessä, jossa tavoit­teena on urhei­lul­li­nen, esteet­ti­sesti miel­lyt­tävä ja tasa­pai­noi­nen keho.

– Koska minulla on lähtö­koh­tai­sesti leveät hartiat, tree­naan jalkoja 2–3 kertaa viikossa. Lopun aikaa teen olka­päitä, selkää, rintaa ja keskivartaloa.

Paula Kosken­heimo ei hyväksy dopin­gin käyt­töä. Hän kilpai­lee Suomen Fitnes­sur­heilu ry:n järjes­tä­missä kilpai­luissa, joihin osal­lis­tu­vat urhei­li­jat ovat doping­tes­tauk­sen alaisia.

JOKKIKSESTA FITNESSKISOIHIN

Kosken­heimo kilpaili ensim­mäi­sen kerran fitnes­sur­hei­lussa vuonna 2018. Kilpai­luja edelsi puoli­toista vuotta kestä­nyt valmistautuminen.

– Se oli ihan vahinko. Minulla ei ollut mitään hinkua fitnes­sur­hei­luun. Olen aina ollut vähän ylly­tys­hullu. Aikai­sempi kilpaur­hei­lu­taus­tani on moot­to­riur­hei­lun puolelta.

Ennen fitnes­su­raansa Kosken­heimo ajoi yli kymme­nen vuotta joka­mies­luok­kaa. Kunto­sa­lilla hän alkoi käydä viiti­sen­toista vuotta sitten.

– Se oli sellaista aikaa, kun Jutta Gustafs­berg keksi super­diee­tit, ja aloin kolmen lapsen jälkeen muok­kaa­maan krop­paa siihen kuntoon, mitä se oli aiem­min ollut, Kosken­heimo kertoo.

Minulla ei ollut mitään hinkua fitnes­sur­hei­luun. Olen aina ollut vähän yllytyshullu.

Hän oli käynyt Gustafs­ber­gin ja Jari Mentu­lan perso­nal trai­ner ‑koulu­tuk­sen ja tree­nan­nut vuosia heidän salil­laan, kunnes Mentula vuonna 2016 ehdotti Kosken­hei­molle fitnesskisoja.

– Se oli ihan hyvä idea, koska olen yhä sillä tiellä ja hänen valmen­nuk­ses­saan. Tapaamme suun­nil­leen kerta viik­koon. Hän on minulle myös henki­nen tuki, jolle voin aina lait­taa viestiä.

Fitness­ki­soissa Paula Kosken­heimo käyt­tää kenkiä, joissa on kymme­nen sentin korko. Mitä korkeampi korko on, sitä parem­min jalan lihak­set tule­vat esiin, hän sanoo.

PUOLI KILOA KANAA PÄIVÄSSÄ

Moni­puo­li­nen liikunta ei yksin riitä. Sen lisäksi Kosken­heimo noudat­taa tark­kaa ruoka­va­liota. Se on kaiken a ja o, hän sanoo.

– Lihas ei kasva, jos ei syö, ja aivot­kin tarvit­se­vat ener­giaa. Paljon liikun­taa harras­ta­vat teke­vät monesti sen virheen, että he eivät syö tarpeeksi tai syövät todella yksipuolisesti.

Kosken­heimo naut­tii vuoro­kau­dessa puoli kiloa kanaa ja lähes 600 gram­maa kasvik­sia. Hän syö myös riisiä ja valkuaista. Kasvis­ten lisäksi hän saa kuituja marjoista, ja rasvat tule­vat öljyistä ja pähkinöistä.

Fitnes­sur­hei­lussa voivat kilpailla kaikki ikään ja kokoon katso­matta. Kosken­heimo suosit­te­lee lajia kaikille, jotka ovat sinut itsensä ja krop­pansa kanssa.

– Oman kehoon täytyy pystyä suhtau­tu­maan posi­tii­vi­sesti kisa­kau­den eri vaiheissa. Harras­ta­jan on oltava valmis siihen kritiik­kiin, minkä peili antaa omille silmille.

Lihas ei kasva, jos ei syö, ja aivot­kin tarvit­se­vat energiaa.

Laji vaatii myös aikaa ja rahaa, sillä kilpai­le­mi­nen on kallista. Kilpai­lu­li­sens­sin, kisa­mak­su­jen ja matka­ku­lu­jen päälle tule­vat vielä esiin­ty­mi­sa­sut, meikit, kampauk­set ja suihkurusketus.

– Kisa­bi­ki­nit tehdään käsi­työnä mitto­jen mukaan. Ne maksa­vat liki tuhat euroa.

Kilpai­le­mi­sen lisäksi kuluja kertyy sali­mak­suista ja valmennuksesta.

Mänt­tä­läi­nen Paula Kosken­heimo on harras­ta­nut fitnes­sur­hei­lua kahdek­san vuotta.

TÄHTÄIMESSÄ EM-KISAT

Parhail­laan Kosken­heimo valmis­tau­tuu huhti­kuun ensim­mäi­senä viikon­lop­puna Vantaalla kisat­ta­viin SM-kisoihin.

– Tällä hetkellä en mahdu kisa­bi­ki­nei­hini. Painosta lähtee vielä 4–5 kiloa pois ennen kisoja.

Kosken­heimo on voit­ta­nut useita SM-mita­leja. Vuonna 2022 hän sijoit­tui MM-kilpai­luissa Etelä-Koreassa viiden­neksi yli 35-vuotiai­den sarjassa. Kosken­hei­molla on ollut kolme kertaa edus­tus­paikka EM-kisoi­hin, mutta hän on jättä­nyt kilpai­lut väliin talou­del­li­sista syistä.

– Tänä vuonna olisi tarkoi­tus lähteä, jos edus­tus­paikka tulee. Suomen aloit­teesta EM-kisoi­hin tulee ensim­mäistä kertaa yli 50-vuotiai­den sarja. Olisi kiva kilpailla oman ikäis­ten kanssa.

Fitnes­sur­hei­lun EM-kilpai­lut järjes­te­tään touko­kuussa Espanjassa.

– Kisaa­mi­nen ei niin­kään ole se juttu, vaan koko tämä touhu. Tästä tulee fyysi­sesti ja psyyk­ki­sesti vaan niin hyvä olo.

Lajin plus­sia on sekin, että sitä voi harras­taa missä vain.

– Olen sali­tu­risti. Kier­te­len mielel­läni uusilla saleilla ympäri Suomea. Minulla on aina sali­kassi autossa mukana.