Teollisuusliitto järjesti 14.–16.2.2024 kolmipäiväisen poliittisen lakon, jonka piirissä oli yli 750 toimipaikkaa ja noin 60 000 teollisuuden työntekijää. KUVA PATRIK LINDSTRÖM

Suurlakko piti: ”Ilman vastaantuloa lakkotoimia on yhä jatkettava”

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN

KUVAT JYRKI LUUKKONEN, PATRIK LINDSTRÖM

Teollisuusliittolaiset pääluottamusmiehet sanovat työntekijöiden osallistuneen kolmen päivän lakkoon hyvin. Lakot vaikuttavat työntekijöiden ansioihin, mutta sitoutumista uusiin toimiin on edelleen.

Teollisuusliitto järjesti 14.–16.2.2024 kolmipäiväisen poliittisen lakon, jolla vastustettiin Suomen hallituksen suunnittelemia leikkauksia ja työelämäheikennyksiä. Lakon piirissä oli yli 750 toimipaikkaa ja noin 60 000 teollisuuden työntekijää. Lakko oli osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy -kampanjaa.

Soittokierros teollisuusliittolaisille pääluottamusmiehille kertoo, että lakot pitivät erittäin hyvin ympäri Suomea.

– Hyvällä mielellä lakkoon mentiin. Oikeiden asioiden puolesta on lakkoiltu, Kiilto Oy:n pääluottamusmies Paula Järvinen kertoo.

Kiilto Oy:n pääluottamusmies Paula Järvinen sanoo työntekijöiden osallistuneen lakkoon hyvällä mielellä.  KUVA JYRKI LUUKKONEN

Myös ovia valmistavan Jeld-Wen Suomen työntekijät osallistuivat lakkoon. Yhtiön Kuopion toimipisteen pääluottamusmies Ari Pasanen sanoo, että työntekijöitä ei tullut töihin kolmen lakkopäivän aikana.

– Tunnelma oli enimmäkseen positiivinen. Työntekijöiden etujen puolesta tässä kuitenkin lakkoiltiin, Pasanen muistuttaa.

Mayer Turun pääluottamusmies Martti Ervasti puolestaan kertoo, että lakkovahtien raporttien mukaan omia työntekijöitä ei pyrkinyt lakkopäivinä työpaikalle.

Isolla telakalla ulkomaisten työntekijöiden määrä on suuri. Ervastin mukaan myös ulkomaiset, järjestäytyneet työntekijät osallistuivat lakkoon laajasti.

– Jopa alihankkijalla töitä tekevät, järjestäytyneet työntekijät osallistuivat lakkoon. Mutta telakalla on paljon työntekijöitä, jotka eivät ole järjestäytyneet ja he tulivat töihin, Ervasti kertoo.

HUOLENAIHEITA ON RUNSAASTI

Orpon-Purran hallituksen säästö- ja leikkaustoimet sekä työelämän pelisääntöjen heikennykset ovat herättäneet työntekijöissä laajasti huolta.

Kiillon pääluottamusmies Järvinen kertoo, että heillä työntekijät ovat olleet huolissaan muun muassa lapsiperheisiin kohdistuvista leikkauksista sekä ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta. Sairaussakko on puhututtanut myös Jeld-Wenin työntekijöitä. Mayer Turulla huolta on esiintynyt lakko-oikeuden rajoituksista.

Martti Ervasti

Selkeä yhteinen huoli työpaikoilla nousee työttömyysturvan heikennyksistä ja porrastuksista. Vaikka työtilanne tällä hetkellä näyttää hyvältä, esimerkiksi Mayer Turun pääluottamusmies Ervasti varautuu jo muutosneuvotteluihin.

– Tilauskirja päättyy vuonna 2026, jolloin nyt tilauskirjassa olevat viimeiset laivat luovutetaan. On todennäköistä, että meillä alkavat muutosneuvottelut tämän vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa, Ervasti epäilee.

– Ainakin teräs- ja runkorakentamisen puolella työttömyysturvan leikkaukset huolettavat työntekijöitä eniten. Sinne todennäköisesti lomautukset kohdistuvat ensimmäisenä.

UMPISOLMU AVATAAN NEUVOTTELUILLA

Toistaiseksi Suomen hallitus näyttää vievän muutoksiaan eteenpäin, eivätkä työntekijöiden vaatimukset aitojen neuvotteluiden aloittamisesta ole saaneet vastakaikua.

Kiillon pääluottamusmies Järvinen uskoo, että ainoa ratkaisu työmarkkinoiden ja hallituksen välisen umpisolmun avaamiseen on neuvottelut.

Nyt pitäisi istua alas miettimään yhdessä ratkaisuja tilanteeseen, Järvinen pohtii.

Neuvotteluratkaisua perää myös Jeld-Wenin Pasanen.

– Hallituksen pitäisi tulla neuvottelupöytään ay-liikkeen kanssa. Olisi hyvä, jos hallitus antaisi jostakin periksi. Ei tämä pidemmän päälle ole hyvä, että lakot vain jatkuvat. Siinä kärsivät sekä työntekijät että työantajat.

Hallituksen pitäisi tulla neuvottelupöytään ay-liikkeen kanssa.

Mayer Turun Ervasti uskoo, että tilanteen rauhoittamiseksi hallituksen olisi hyvä luopua edes jostakin suunnitelmistaan.

– Näkisin, että heikennysten, joilla ei ole mitään suoraa vaikutusta työllisyyteen tai kansantalouteen, peruminen voisi jo jossain määrin rauhoittaa tilannetta. Toinen on perusvaatimuksemme aitojen neuvotteluiden aloittamisesta, Ervasti ennakoi.

– Ehdottomasti lakkotoimia on jatkettava. Nyt ei voida mitenkään perääntyä.

Ervastin mukaan helmikuulle osuneet muutamat lakot ovat nipistäneet monen työntekijän ansioita ja siksi lakkoväsymystä on ilmassa. Mutta samaa väsymystä on näköpiirissä myös työnantajien puolella.

– Näen, että kun työnantajat esittelevät hintalappuja lakoille, se on hyvä signaali siihen, että lakkoväsymys alkaa painaa myös työnantajia. Hekin alkavat olla tympääntyneitä tilanteeseen. Nyt ei saa luovuttaa missään nimessä.

Teollisuusliitto on järjestänyt viime syksystä alkaen tunnin mittaisia ulosmarsseja ja lakkoja useilla toimipaikoilla ympäri Suomea vastalauseena Suomen hallituksen ajamalle leikkauspolitiikalle ja työehtojen heikennyksille. Lue tästä lisää Teollisuusliiton toimista: PainavaSyy – Teollisuusliitto