Suur­lakko piti: ”Ilman vastaan­tu­loa lakko­toi­mia on yhä jatkettava”

Teol­li­suus­liitto järjesti 14.–16.2.2024 kolmi­päi­väi­sen poliit­ti­sen lakon, jolla vastus­tet­tiin Suomen halli­tuk­sen suun­nit­te­le­mia leik­kauk­sia ja työelä­mä­hei­ken­nyk­siä. Lakon piirissä oli yli 750 toimi­paik­kaa ja noin 60 000 teol­li­suu­den työn­te­ki­jää. Lakko oli osa SAK:laisten liit­to­jen yhteistä Painava syy ‑kampan­jaa.

Soit­to­kier­ros teol­li­suus­liit­to­lai­sille pääluot­ta­mus­mie­hille kertoo, että lakot piti­vät erit­täin hyvin ympäri Suomea.

– Hyvällä mielellä lakkoon mentiin. Oikei­den asioi­den puolesta on lakkoiltu, Kiilto Oy:n pääluot­ta­mus­mies Paula Järvi­nen kertoo.

Myös ovia valmis­ta­van Jeld-Wen Suomen työn­te­ki­jät osal­lis­tui­vat lakkoon. Yhtiön Kuopion toimi­pis­teen pääluot­ta­mus­mies Ari Pasa­nen sanoo, että työn­te­ki­jöitä ei tullut töihin kolmen lakko­päi­vän aikana.

– Tunnelma oli enim­mäk­seen posi­tii­vi­nen. Työn­te­ki­jöi­den etujen puolesta tässä kuiten­kin lakkoil­tiin, Pasa­nen muistuttaa.

Mayer Turun pääluot­ta­mus­mies Martti Ervasti puoles­taan kertoo, että lakko­vah­tien raport­tien mukaan omia työn­te­ki­jöitä ei pyrki­nyt lakko­päi­vinä työpaikalle.

Isolla tela­kalla ulko­mais­ten työn­te­ki­jöi­den määrä on suuri. Ervas­tin mukaan myös ulko­mai­set, järjes­täy­ty­neet työn­te­ki­jät osal­lis­tui­vat lakkoon laajasti.

– Jopa alihank­ki­jalla töitä teke­vät, järjes­täy­ty­neet työn­te­ki­jät osal­lis­tui­vat lakkoon. Mutta tela­kalla on paljon työn­te­ki­jöitä, jotka eivät ole järjes­täy­ty­neet ja he tuli­vat töihin, Ervasti kertoo.

HUOLENAIHEITA ON RUNSAASTI

Orpon-Purran halli­tuk­sen säästö- ja leik­kaus­toi­met sekä työelä­män peli­sään­tö­jen heiken­nyk­set ovat herät­tä­neet työn­te­ki­jöissä laajasti huolta.

Kiil­lon pääluot­ta­mus­mies Järvi­nen kertoo, että heillä työn­te­ki­jät ovat olleet huolis­saan muun muassa lapsi­per­hei­siin kohdis­tu­vista leik­kauk­sista sekä ensim­mäi­sen sairaus­päi­vän palkat­to­muu­desta. Sairaus­sakko on puhu­tut­ta­nut myös Jeld-Wenin työn­te­ki­jöitä. Mayer Turulla huolta on esiin­ty­nyt lakko-oikeu­den rajoituksista.

Selkeä yhtei­nen huoli työpai­koilla nousee työt­tö­myys­tur­van heiken­nyk­sistä ja porras­tuk­sista. Vaikka työti­lanne tällä hetkellä näyt­tää hyvältä, esimer­kiksi Mayer Turun pääluot­ta­mus­mies Ervasti varau­tuu jo muutosneuvotteluihin.

– Tilaus­kirja päät­tyy vuonna 2026, jolloin nyt tilaus­kir­jassa olevat viimei­set laivat luovu­te­taan. On toden­nä­köistä, että meillä alka­vat muutos­neu­vot­te­lut tämän vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa, Ervasti epäilee.

– Aina­kin teräs- ja runko­ra­ken­ta­mi­sen puolella työt­tö­myys­tur­van leik­kauk­set huolet­ta­vat työn­te­ki­jöitä eniten. Sinne toden­nä­köi­sesti lomau­tuk­set kohdis­tu­vat ensimmäisenä.

UMPISOLMU AVATAAN NEUVOTTELUILLA

Tois­tai­seksi Suomen halli­tus näyt­tää vievän muutok­si­aan eteen­päin, eivätkä työn­te­ki­jöi­den vaati­muk­set aito­jen neuvot­te­lui­den aloit­ta­mi­sesta ole saaneet vastakaikua.

Kiil­lon pääluot­ta­mus­mies Järvi­nen uskoo, että ainoa ratkaisu työmark­ki­noi­den ja halli­tuk­sen väli­sen umpi­sol­mun avaa­mi­seen on neuvottelut.

Nyt pitäisi istua alas miet­ti­mään yhdessä ratkai­suja tilan­tee­seen, Järvi­nen pohtii.

Neuvot­te­lu­rat­kai­sua perää myös Jeld-Wenin Pasanen.

– Halli­tuk­sen pitäisi tulla neuvot­te­lu­pöy­tään ay-liik­keen kanssa. Olisi hyvä, jos halli­tus antaisi josta­kin periksi. Ei tämä pidem­män päälle ole hyvä, että lakot vain jatku­vat. Siinä kärsi­vät sekä työn­te­ki­jät että työantajat.

Halli­tuk­sen pitäisi tulla neuvot­te­lu­pöy­tään ay-liik­keen kanssa.

Mayer Turun Ervasti uskoo, että tilan­teen rauhoit­ta­mi­seksi halli­tuk­sen olisi hyvä luopua edes josta­kin suunnitelmistaan.

– Näki­sin, että heiken­nys­ten, joilla ei ole mitään suoraa vaiku­tusta työl­li­syy­teen tai kansan­ta­lou­teen, peru­mi­nen voisi jo jossain määrin rauhoit­taa tilan­netta. Toinen on perus­vaa­ti­muk­semme aito­jen neuvot­te­lui­den aloit­ta­mi­sesta, Ervasti ennakoi.

– Ehdot­to­masti lakko­toi­mia on jatket­tava. Nyt ei voida miten­kään perääntyä.

Ervas­tin mukaan helmi­kuulle osuneet muuta­mat lakot ovat nipis­tä­neet monen työn­tekijän ansioita ja siksi lakko­vä­sy­mystä on ilmassa. Mutta samaa väsy­mystä on näkö­pii­rissä myös työnan­ta­jien puolella.

– Näen, että kun työnan­ta­jat esit­te­le­vät hinta­lap­puja lakoille, se on hyvä signaali siihen, että lakko­vä­sy­mys alkaa painaa myös työnan­ta­jia. Hekin alka­vat olla tympään­ty­neitä tilan­tee­seen. Nyt ei saa luovut­taa missään nimessä.

Teol­li­suus­liitto on järjes­tä­nyt viime syksystä alkaen tunnin mittai­sia ulos­mars­seja ja lakkoja useilla toimi­pai­koilla ympäri Suomea vasta­lauseena Suomen halli­tuk­sen ajamalle leik­kaus­po­li­tii­kalle ja työeh­to­jen heiken­nyk­sille. Lue tästä lisää Teol­li­suus­lii­ton toimista: Paina­va­Syy – Teollisuusliitto