Teollisuusliitto järjesti 14.–16.2.2024 kolmipäiväisen poliittisen lakon, jonka piirissä oli yli 750 toimipaikkaa ja noin 60 000 teollisuuden työntekijää. KUVA PATRIK LINDSTRÖM

Suurlakko piti: ”Ilman vastaan­tuloa lakko­toimia on yhä jatkettava”

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN

KUVAT JYRKI LUUKKONEN, PATRIK LINDSTRÖM

Teolli­suus­liit­to­laiset pääluot­ta­mus­miehet sanovat työnte­ki­jöiden osallis­tu­neen kolmen päivän lakkoon hyvin. Lakot vaikut­tavat työnte­ki­jöiden ansioihin, mutta sitou­tu­mista uusiin toimiin on edelleen.

Teolli­suus­liitto järjesti 14.–16.2.2024 kolmi­päi­väisen poliit­tisen lakon, jolla vastus­tet­tiin Suomen halli­tuksen suunnit­te­lemia leikkauksia ja työelä­mä­hei­ken­nyksiä. Lakon piirissä oli yli 750 toimi­paikkaa ja noin 60 000 teolli­suuden työnte­kijää. Lakko oli osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy ‑kampanjaa.

Soitto­kierros teolli­suus­liit­to­lai­sille pääluot­ta­mus­mie­hille kertoo, että lakot pitivät erittäin hyvin ympäri Suomea.

– Hyvällä mielellä lakkoon mentiin. Oikeiden asioiden puolesta on lakkoiltu, Kiilto Oy:n pääluot­ta­mus­mies Paula Järvinen kertoo.

Kiilto Oy:n pääluot­ta­mus­mies Paula Järvinen sanoo työnte­ki­jöiden osallis­tu­neen lakkoon hyvällä mielellä.  KUVA JYRKI LUUKKONEN

Myös ovia valmis­tavan Jeld-Wen Suomen työnte­kijät osallis­tuivat lakkoon. Yhtiön Kuopion toimi­pis­teen pääluot­ta­mus­mies Ari Pasanen sanoo, että työnte­ki­jöitä ei tullut töihin kolmen lakko­päivän aikana.

– Tunnelma oli enimmäk­seen positii­vinen. Työnte­ki­jöiden etujen puolesta tässä kuitenkin lakkoil­tiin, Pasanen muistuttaa.

Mayer Turun pääluot­ta­mus­mies Martti Ervasti puoles­taan kertoo, että lakko­vah­tien raport­tien mukaan omia työnte­ki­jöitä ei pyrkinyt lakko­päi­vinä työpaikalle.

Isolla telakalla ulkomaisten työnte­ki­jöiden määrä on suuri. Ervastin mukaan myös ulkomaiset, järjes­täy­ty­neet työnte­kijät osallis­tuivat lakkoon laajasti.

– Jopa alihank­ki­jalla töitä tekevät, järjes­täy­ty­neet työnte­kijät osallis­tuivat lakkoon. Mutta telakalla on paljon työnte­ki­jöitä, jotka eivät ole järjes­täy­ty­neet ja he tulivat töihin, Ervasti kertoo.

HUOLENAIHEITA ON RUNSAASTI

Orpon-Purran halli­tuksen säästö- ja leikkaus­toimet sekä työelämän pelisään­töjen heiken­nykset ovat herät­tä­neet työnte­ki­jöissä laajasti huolta.

Kiillon pääluot­ta­mus­mies Järvinen kertoo, että heillä työnte­kijät ovat olleet huolis­saan muun muassa lapsi­per­hei­siin kohdis­tu­vista leikkauk­sista sekä ensim­mäisen sairaus­päivän palkat­to­muu­desta. Sairaus­sakko on puhutut­tanut myös Jeld-Wenin työnte­ki­jöitä. Mayer Turulla huolta on esiin­tynyt lakko-oikeuden rajoituksista.

Martti Ervasti

Selkeä yhteinen huoli työpai­koilla nousee työttö­myys­turvan heiken­nyk­sistä ja porras­tuk­sista. Vaikka työti­lanne tällä hetkellä näyttää hyvältä, esimer­kiksi Mayer Turun pääluot­ta­mus­mies Ervasti varautuu jo muutosneuvotteluihin.

– Tilaus­kirja päättyy vuonna 2026, jolloin nyt tilaus­kir­jassa olevat viimeiset laivat luovu­te­taan. On toden­nä­köistä, että meillä alkavat muutos­neuvottelut tämän vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa, Ervasti epäilee.

– Ainakin teräs- ja runko­ra­ken­ta­misen puolella työttö­myys­turvan leikkaukset huolet­tavat työnte­ki­jöitä eniten. Sinne toden­nä­köi­sesti lomau­tukset kohdis­tuvat ensimmäisenä.

UMPISOLMU AVATAAN NEUVOTTELUILLA

Toistai­seksi Suomen hallitus näyttää vievän muutok­siaan eteen­päin, eivätkä työnte­ki­jöiden vaati­mukset aitojen neuvot­te­luiden aloit­ta­mi­sesta ole saaneet vastakaikua.

Kiillon pääluot­ta­mus­mies Järvinen uskoo, että ainoa ratkaisu työmark­ki­noiden ja halli­tuksen välisen umpisolmun avaami­seen on neuvottelut.

Nyt pitäisi istua alas mietti­mään yhdessä ratkai­suja tilan­tee­seen, Järvinen pohtii.

Neuvot­te­lu­rat­kaisua perää myös Jeld-Wenin Pasanen.

– Halli­tuksen pitäisi tulla neuvot­te­lu­pöy­tään ay-liikkeen kanssa. Olisi hyvä, jos hallitus antaisi jostakin periksi. Ei tämä pidemmän päälle ole hyvä, että lakot vain jatkuvat. Siinä kärsivät sekä työnte­kijät että työantajat.

Halli­tuksen pitäisi tulla neuvot­te­lu­pöy­tään ay-liikkeen kanssa.

Mayer Turun Ervasti uskoo, että tilan­teen rauhoit­ta­mi­seksi halli­tuksen olisi hyvä luopua edes jostakin suunnitelmistaan.

– Näkisin, että heiken­nysten, joilla ei ole mitään suoraa vaiku­tusta työlli­syy­teen tai kansan­ta­lou­teen, peruminen voisi jo jossain määrin rauhoittaa tilan­netta. Toinen on perus­vaa­ti­muk­semme aitojen neuvot­te­luiden aloit­ta­mi­sesta, Ervasti ennakoi.

– Ehdot­to­masti lakko­toimia on jatket­tava. Nyt ei voida miten­kään perääntyä.

Ervastin mukaan helmi­kuulle osuneet muutamat lakot ovat nipis­tä­neet monen työntekijän ansioita ja siksi lakko­vä­sy­mystä on ilmassa. Mutta samaa väsymystä on näköpii­rissä myös työnan­ta­jien puolella.

– Näen, että kun työnan­tajat esitte­levät hinta­lap­puja lakoille, se on hyvä signaali siihen, että lakko­vä­symys alkaa painaa myös työnan­tajia. Hekin alkavat olla tympään­ty­neitä tilan­tee­seen. Nyt ei saa luovuttaa missään nimessä.

Teolli­suus­liitto on järjes­tänyt viime syksystä alkaen tunnin mittaisia ulosmars­seja ja lakkoja useilla toimi­pai­koilla ympäri Suomea vasta­lauseena Suomen halli­tuksen ajamalle leikkaus­po­li­tii­kalle ja työeh­tojen heiken­nyk­sille. Lue tästä lisää Teolli­suus­liiton toimista: Paina­vaSyy – Teollisuusliitto