Potku­laki romut­taisi työn­tekijän turvaa

Työso­pi­mus­la­kiin on säädetty, että työnan­taja saa irti­sa­noa tois­tai­seksi voimassa olevan työso­pi­muk­sen vain asial­li­sesta ja paina­vasta syystä. Orpon-Purran halli­tus haluaa, että jatkossa työso­pi­muk­sen päät­tä­mi­seen riit­täisi asial­li­nen syy.

– Työn­tekijän irti­sa­no­mis­suo­jaa ei pitäisi heiken­tää, koska työn­tekijä on jo valmiiksi heikom­massa asemassa sopi­mus­suh­teessa, sanoo Teol­li­suus­lii­ton oikeu­del­li­sen yksi­kön pääl­likkö Susanna Holm­berg.

Halli­tus haluaa myös pois­taa työn­tekijän takai­sin­ot­to­vel­voit­teen alle 50 työn­tekijän yrityk­sissä. Esimer­kiksi talou­del­li­sin ja tuotan­nol­li­sin syin irti­sa­not­tua ei tarvit­sisi ottaa takai­sin, vaikka yrityk­sessä avau­tuisi vastaa­via töitä kohta irti­sa­no­mi­sen jälkeen.

– Yhdis­tet­tynä heiken­net­tyyn takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suu­teen muutok­set lisää­vät työnan­ta­jan mahdol­li­suuk­sia käyt­tää mieli­val­taa irti­sa­noes­saan työntekijöitä.

Halli­tus­oh­jel­massa suun­ni­teltu potku­laki muut­taisi työn­te­ki­jöi­den tilan­netta radi­kaa­listi. Omien oikeuk­sien puolus­ta­mi­nen olisi vaikeam­paa, jos potku­jen saami­seen ei tarvita paina­vaa syytä.

– Työn­tekijän neuvot­te­lua­sema huonon­tuu, jos irti­sa­no­mis­kyn­nystä heikennetään.

Kun samaan aikaan halli­tus on leik­kaa­massa työt­tö­myys­tur­vaa ja muuta sosi­aa­li­tur­vaa, muut­tuu työn­te­ki­jöi­den elämä entistä epävarmemmaksi.

– Näillä toimilla romut­tuu turva ja luot­ta­mus omaan toimeen­tu­loon. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­set teke­vät työte­ki­jästä todella heikon.

OIKEUSKÄYTÄNTÖ NOLLATILANTEESEEN

Tässä vaiheessa on epäsel­vää, mitä työsuh­teen päät­tä­mi­seen vaadi­tun paina­van syyn pois­ta­mi­nen tarkoit­taisi käytän­nössä. Holm­berg pohtii, tarkoit­taako pelkän asial­li­sen syyn vaati­mus sitä, että kunhan irti­sa­no­mis­pe­ruste ei ole epäasial­li­nen, niin se on riittävä.

Jos halli­tus­oh­jel­man kirjaus etenee lain­sää­dän­töön, käytän­nön sisäl­töä määri­tel­lään tarkem­min halli­tuk­sen lakiesityksessä.

Nykyi­sen työso­pi­mus­lain kirjauk­sien tulkin­nasta on muodos­tu­nut oikeus­käy­täntö sen perus­teella, miten tuomiois­tui­met ovat ratko­neet riitatilanteita.

– Mitä korkeam­malle asteelle asia on viety, sitä enem­män voi vetää johto­pää­tök­siä. Korkein oikeus antaa oikeus­oh­jeita ja pyrkii varmis­ta­maan, että kaikki tuomiois­tui­met tulkit­se­vat lakia samalla tavalla.

Oikeus­rii­to­jen määrä tulee lisään­ty­mään. Muutos aiheut­taa hämmen­nystä myös työnantajapuolelle.

Työso­pi­mus­la­kiin on kirjattu muuta­mia perus­ta­van­laa­tui­sia syitä, jotka eivät aina­kaan kelpaa irti­sa­no­mis­pe­rus­teeksi, mutta muutoin lail­li­suutta arvioi­daan pitkälti oikeus­käy­tän­nön perusteella.

Jos laista pois­te­taan vaati­mus paina­vaan irti­sa­no­mis­pe­rus­tee­seen, on muutok­sella dramaat­ti­nen vaiku­tus oikeuskäytäntöön.

– Jos lakia muute­taan, alkaa oikeus­käy­täntö nolla­ti­lan­teesta. Tämä muut­taisi perus­ta­valla tavalla irtisanomiskynnystä.

Jos vakiin­tu­nut oikeus­käy­täntö heite­tään romu­kop­paan, alkaa uuden lain rajo­jen etsi­mi­nen. Ylilyön­nit toden­nä­köi­sesti yleis­ty­vät epäsel­vässä tilanteessa.

– Oikeus­rii­to­jen määrä tulee lisään­ty­mään. Muutos aiheut­taa hämmen­nystä myös työnantajapuolelle.

VAROITUS VAADITAAN

Jos työn­tekijä rikkoo työso­pi­muk­sessa määri­tel­tyjä velvol­li­suuk­si­aan, tulee hänelle antaa varoi­tus ja siten mahdol­li­suus korjata toimin­taansa. Jos rikko­muk­set jatku­vat tämän jälkeen, voi irti­sa­no­mi­nen olla mahdollista.

– Työsuh­teen päät­tä­mi­nen edel­lyt­tää melkein aina varoi­tusta, Holm­berg kertoo.

Kun tuomiois­tui­met arvioi­vat työsuh­teen irti­sa­no­mi­sen lail­li­suutta, rikkeistä ja anne­tusta varoi­tuk­sesta pitää luon­nol­li­sesti olla todis­teet, jotta irti­sa­no­mi­nen voidaan todeta lailliseksi.

Kaikki yrityk­set eivät esimer­kiksi osaa­mat­to­muut­taan noudata lakia.

Yrityk­set ovat erilai­sia, eikä kaikissa ole lakio­saa­mista. Hyvä­kin laki voi tuntua hanka­lalta, jos oikeu­del­li­nen osaa­mi­nen ontuu.

– Kaikki yrityk­set eivät esimer­kiksi osaa­mat­to­muut­taan noudata lakia.

TYÖEHTOSOPIMUKSISTA SUOJAA

Oikeis­to­hal­li­tuk­sen kaavai­lema työso­pi­mus­lain muutos ei suoraan vaikut­taisi kaik­kiin työntekijöihin.

– On hyvä, että monissa työeh­to­so­pi­muk­sissa on sovittu irtisanomisperusteista.

Laki­muu­tok­set kuiten­kin tule­vat neuvot­te­lu­pöy­tiin, kun seuraa­via työeh­to­so­pi­muk­sia sorvataan.

– Jää nähtä­väksi, mikä loppu­tu­los on. Näen tässä todella paljon uhka­ku­via, Holm­berg sanoo.

Teol­li­suus­lii­ton sopi­musa­lo­jen määräyk­set voi tarkis­taa työeh­to­so­pi­muk­sista liiton verk­ko­si­vulta: www.teollisuusliitto.fi/tyoehtosopimukset (linkki aukeaa uuteen väli­leh­teen).

KANSAINVÄLISTEN SOPIMUSTEN VASTAINEN

SAK:n 24.7.2023 julkai­se­massa uuti­sessa (linkki aukeaa uuteen väli­leh­teen) keskus­jär­jes­tön laki­mies Anu-Tuija Lehto kertoo, että halli­tuk­sen suun­nit­te­lema työn­tekijän irti­sa­no­mis­suo­jan heiken­nys ei ole Suomea sito­vien kansain­vä­lis­ten sopi­mus­ten eikä Euroo­pan unio­nin perus­oi­keus­kir­jan mukaan mahdollista.

Esimer­kiksi kansain­vä­li­sen työjär­jes­tön ILO:n yleis­so­pi­muk­sen 158 artiklassa 4 tode­taan, että työsuh­teen päät­tä­mi­nen edel­lyt­tää päte­vää perustetta.

– Pelkkä asial­li­suu­den vaati­mus ei täytä kansain­vä­li­siä eikä koti­mai­sia­kaan sopi­musoi­keu­den velvoit­teita, Lehto kertoo uutisessa.

Lue myös: Halli­tus haluaa sakot­taa sairau­desta, vaikka luot­ta­mus kannat­taisi (Tekijä 13.12.2023)