Potkulaki romuttaisi työntekijän turvaa

Työsopimuslakiin on säädetty, että työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Orpon-Purran hallitus haluaa, että jatkossa työsopimuksen päättämiseen riittäisi asiallinen syy.

– Työntekijän irtisanomissuojaa ei pitäisi heikentää, koska työntekijä on jo valmiiksi heikommassa asemassa sopimussuhteessa, sanoo Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Susanna Holmberg.

Hallitus haluaa myös poistaa työntekijän takaisinottovelvoitteen alle 50 työntekijän yrityksissä. Esimerkiksi taloudellisin ja tuotannollisin syin irtisanottua ei tarvitsisi ottaa takaisin, vaikka yrityksessä avautuisi vastaavia töitä kohta irtisanomisen jälkeen.

– Yhdistettynä heikennettyyn takaisinottovelvollisuuteen muutokset lisäävät työnantajan mahdollisuuksia käyttää mielivaltaa irtisanoessaan työntekijöitä.

Hallitusohjelmassa suunniteltu potkulaki muuttaisi työntekijöiden tilannetta radikaalisti. Omien oikeuksien puolustaminen olisi vaikeampaa, jos potkujen saamiseen ei tarvita painavaa syytä.

– Työntekijän neuvotteluasema huonontuu, jos irtisanomiskynnystä heikennetään.

Kun samaan aikaan hallitus on leikkaamassa työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa, muuttuu työntekijöiden elämä entistä epävarmemmaksi.

– Näillä toimilla romuttuu turva ja luottamus omaan toimeentuloon. Hallitusohjelmakirjaukset tekevät työtekijästä todella heikon.

OIKEUSKÄYTÄNTÖ NOLLATILANTEESEEN

Tässä vaiheessa on epäselvää, mitä työsuhteen päättämiseen vaaditun painavan syyn poistaminen tarkoittaisi käytännössä. Holmberg pohtii, tarkoittaako pelkän asiallisen syyn vaatimus sitä, että kunhan irtisanomisperuste ei ole epäasiallinen, niin se on riittävä.

Jos hallitusohjelman kirjaus etenee lainsäädäntöön, käytännön sisältöä määritellään tarkemmin hallituksen lakiesityksessä.

Nykyisen työsopimuslain kirjauksien tulkinnasta on muodostunut oikeuskäytäntö sen perusteella, miten tuomioistuimet ovat ratkoneet riitatilanteita.

– Mitä korkeammalle asteelle asia on viety, sitä enemmän voi vetää johtopäätöksiä. Korkein oikeus antaa oikeusohjeita ja pyrkii varmistamaan, että kaikki tuomioistuimet tulkitsevat lakia samalla tavalla.

Oikeusriitojen määrä tulee lisääntymään. Muutos aiheuttaa hämmennystä myös työnantajapuolelle.

Työsopimuslakiin on kirjattu muutamia perustavanlaatuisia syitä, jotka eivät ainakaan kelpaa irtisanomisperusteeksi, mutta muutoin laillisuutta arvioidaan pitkälti oikeuskäytännön perusteella.

Jos laista poistetaan vaatimus painavaan irtisanomisperusteeseen, on muutoksella dramaattinen vaikutus oikeuskäytäntöön.

– Jos lakia muutetaan, alkaa oikeuskäytäntö nollatilanteesta. Tämä muuttaisi perustavalla tavalla irtisanomiskynnystä.

Jos vakiintunut oikeuskäytäntö heitetään romukoppaan, alkaa uuden lain rajojen etsiminen. Ylilyönnit todennäköisesti yleistyvät epäselvässä tilanteessa.

– Oikeusriitojen määrä tulee lisääntymään. Muutos aiheuttaa hämmennystä myös työnantajapuolelle.

VAROITUS VAADITAAN

Jos työntekijä rikkoo työsopimuksessa määriteltyjä velvollisuuksiaan, tulee hänelle antaa varoitus ja siten mahdollisuus korjata toimintaansa. Jos rikkomukset jatkuvat tämän jälkeen, voi irtisanominen olla mahdollista.

– Työsuhteen päättäminen edellyttää melkein aina varoitusta, Holmberg kertoo.

Kun tuomioistuimet arvioivat työsuhteen irtisanomisen laillisuutta, rikkeistä ja annetusta varoituksesta pitää luonnollisesti olla todisteet, jotta irtisanominen voidaan todeta lailliseksi.

Kaikki yritykset eivät esimerkiksi osaamattomuuttaan noudata lakia.

Yritykset ovat erilaisia, eikä kaikissa ole lakiosaamista. Hyväkin laki voi tuntua hankalalta, jos oikeudellinen osaaminen ontuu.

– Kaikki yritykset eivät esimerkiksi osaamattomuuttaan noudata lakia.

TYÖEHTOSOPIMUKSISTA SUOJAA

Oikeistohallituksen kaavailema työsopimuslain muutos ei suoraan vaikuttaisi kaikkiin työntekijöihin.

– On hyvä, että monissa työehtosopimuksissa on sovittu irtisanomisperusteista.

Lakimuutokset kuitenkin tulevat neuvottelupöytiin, kun seuraavia työehtosopimuksia sorvataan.

– Jää nähtäväksi, mikä lopputulos on. Näen tässä todella paljon uhkakuvia, Holmberg sanoo.

Teollisuusliiton sopimusalojen määräykset voi tarkistaa työehtosopimuksista liiton verkkosivulta: www.teollisuusliitto.fi/tyoehtosopimukset (linkki aukeaa uuteen välilehteen).

KANSAINVÄLISTEN SOPIMUSTEN VASTAINEN

SAK:n 24.7.2023 julkaisemassa uutisessa (linkki aukeaa uuteen välilehteen) keskusjärjestön lakimies Anu-Tuija Lehto kertoo, että hallituksen suunnittelema työntekijän irtisanomissuojan heikennys ei ole Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten eikä Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaan mahdollista.

Esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksen 158 artiklassa 4 todetaan, että työsuhteen päättäminen edellyttää pätevää perustetta.

– Pelkkä asiallisuuden vaatimus ei täytä kansainvälisiä eikä kotimaisiakaan sopimusoikeuden velvoitteita, Lehto kertoo uutisessa.

Lue myös: Hallitus haluaa sakottaa sairaudesta, vaikka luottamus kannattaisi (Tekijä 13.12.2023)