GAL–TAN on arvo­mit­tari 2000-luvun politiikalle

Poliit­tis­ten arvo­kart­to­jen ja ‑asteik­ko­jen on tarkoi­tus kuvata, missä puolu­eet, polii­ti­kot ja yksit­täi­set kansa­lai­set mieli­pi­tei­neen ”sijait­se­vat”. Esimer­kiksi vaali­ko­neet hyödyn­tä­vät näitä asteik­koja ja tarjoa­vat äänes­tä­jälle vaalien alla mahdol­li­suu­den tutkia, mitkä puolu­eet ja ehdok­kaat ovat lähim­pänä hänen arvomaailmaansa.

GAL–TAN-asteikon toisessa päässä ovat GAL-arvot; taus­talla ovat käsit­teet Green, Alter­na­tive ja Liber­ta­rian eli vihreä, vaih­toeh­toi­nen ja liber­ta­ris­ti­nen (liber­ta­rismi on erään­lai­nen libe­ra­lis­min radi­kaa­li­ver­sio, joka haluaa maksi­moida yksi­lön­va­pau­den ja mini­moida valtion roolin). Toista päätä edus­ta­vat TAN-arvot eli Tradi­tio­nal, Autho­ri­ta­rian, Natio­na­list; suomeksi perin­tei­nen, auto­ri­tää­ri­nen (= aukto­ri­tee­tin valtaan perus­tuva) ja natio­na­lis­ti­nen (= kansallismielinen).

Kansain­vä­li­nen poli­tii­kan tutki­joi­den ryhmä kehitti GAL–TAN:in vuosi­tu­han­nen vaih­teessa. Siihen saakka hallit­seva, lähes yksin­omai­nen jaot­telu poli­tii­kassa oli ollut oikeisto–vasemmisto. Talous- ja sosi­aa­li­po­liit­ti­siin näke­myk­siin perus­tuva vanha jako­linja alkoi kuiten­kin tuntua riit­tä­mät­tö­mältä, kun poli­tii­kassa saivat yhä enem­män painoar­voa muun muassa ympä­ris­tö­ky­sy­myk­set ja maahan­muutto. Oli siis tarvetta uuden­lai­selle mittarille.

Poliit­tis­ten arvo­kart­to­jen ja ‑asteik­ko­jen on tarkoi­tus kuvata, missä puolu­eet, polii­ti­kot ja yksit­täi­set kansa­lai­set mieli­pi­tei­neen sijaitsevat

Mieli­pi­tei­neen GAL-päätyyn kuulu­vat ihmi­set kannat­ta­vat seksu­aali- ja suku­puo­li­vä­hem­mis­tö­jen oikeuk­sia sekä suhtau­tu­vat myötä­mie­li­sesti maahan­muut­toon ja moni­kult­tuu­ri­suu­teen. He tuke­vat myös ympä­ris­tön­suo­je­lua ja ilmas­ton­muu­tok­sen vastai­sia toimia. TAN-henki­set puoles­taan tukeu­tu­vat yhte­näis­kult­tuu­riin ja kansal­lis­val­tioon, usein myös uskon­nol­li­siin arvoi­hin, ja saat­ta­vat kiis­tää ilmas­ton­muu­tok­sen tai vähä­tellä sen merkitystä.

GAL-TAN-asteik­koa on arvos­teltu siitä, että se saat­taa niput­taa yhteen hyvin­kin erilai­sia puolueita ja polii­tik­koja. Sen päädyt koos­tu­vat kolmesta arvosta tai ”ismistä”, jotka eivät auto­maat­ti­sesti liity toisiinsa.

Esimer­kiksi vihrei­siin arvoi­hin ei vält­tä­mättä sisälly yksi­lön valin­nan­va­pau­den kannat­ta­mi­nen. Menno­nii­tit ovat Pohjois-Ameri­kassa elävä uskon­nol­li­nen yhteisö, joka kiel­täy­tyy auto­jen ja konei­den käytöstä ja elää samoin kuin 1700-luvulla. Heidän elämän­ta­pansa on siis ääri­kon­ser­va­tii­vi­nen ja tiuk­koi­hin sään­töi­hin perus­tuva, mutta samalla erit­täin ekolo­gi­nen. Suomes­sa­kin kalas­taja-filo­sofi Pentti Linkola visioi yhteis­kun­taa, jossa yhdis­tyi­si­vät vihreät arvot ja autoritäärisyys.

Astei­kon ääri­päi­den arvot eivät myös­kään varsi­nai­sesti ole tois­tensa vasta­koh­tia. Natio­na­lis­min eli kansal­lis­mie­li­syy­den symmet­ri­nen vastin­pari ei ole vihreys, liber­ta­rismi eikä ”vaih­toeh­toi­suus”, vaan se olisi ylikan­sal­li­sen päätök­sen­teon kannat­ta­mi­nen. Tämä voisi Euroo­passa merkitä tukea EU:n päätös­val­lan lisää­mi­selle, radi­kaa­leim­massa muodos­saan ehkä vaati­musta maail­man­hal­li­tuk­sesta ja valtion­ra­jo­jen poistamisesta.

Vasem­mis­to­liitto ja vihreät toisessa päässä, perus­suo­ma­lai­set toisessa

Suomessa GAL–TAN-asteikko on muuta­missa viime vaaleissa ollut esillä mediassa, kun poli­tii­kan toimit­ta­jat ovat otta­neet sen työkalukseen.

Edus­kun­ta­puo­luei­den GAL–TAN-järjestys kevään edus­kun­ta­vaa­leissa oli Helsin­gin Sano­mien vaali­ko­neen mukaan vasem­mis­to­liitto, vihreät, RKP, SDP, kokoo­mus, Liike Nyt, keskusta, kris­til­lis­de­mo­kraa­tit, perus­suo­ma­lai­set. Mittaus tehtiin siten, että puolu­een ehdok­kai­den vastauk­sista vaali­ko­ne­ky­sy­myk­siin lasket­tiin keskiarvot.

Vasem­mis­to­liitto ja vihreät olivat hyvin lähellä toisi­aan astei­kon GAL-päässä. Myös RKP ja SDP olivat lähes samassa kohtaa. Astei­kon puoli­vä­lin paik­keilla sijait­si­vat kokoo­mus, Liike Nyt ja keskusta. Kris­til­lis­de­mo­kraa­tit olivat selvästi TAN-mieli­nen, perus­suo­ma­lai­set vielä huomat­ta­vasti enem­män. Runsaasti hajon­taa oli keskus­tan ja eten­kin kokoo­muk­sen ehdok­kai­den vastauk­sissa; osa keskus­ta­lai­sista ja kokoo­mus­lai­sista on siis perus­suo­ma­lai­sia lähellä olevia kansal­lis­kon­ser­va­tii­veja, toiset viher­tä­viä liberaaleja.