Hyvän mielen työpaikka syntyy arjen käytännöissä

Mielen­ter­vey­den häiriöt olivat ylei­sin syy Kelan sairaus­päi­vä­ra­han saami­seen viime vuonna. Eläke­tur­va­kes­kus puoles­taan kertoo, että mielen­ter­vey­den sairauk­sien perus­teella myön­net­tiin uusia työky­vyt­tö­myy­se­lä­keitä yli 5 600 henki­lölle viime vuonna.

Mielen­ter­vey­den ongel­mat ovat kasva­neet viime vuosina ja niihin on herätty myös työpai­koilla. Mieli ry:n aikui­set ja työelämä ‑osas­ton johtaja Timo Lehti­nen kertoo, että kiin­nos­tus työpai­koilla mielen­ter­veyttä ja siihen liit­ty­vää koulu­tusta kohtaan on kasvanut.

– Kysyn­tää työelä­män mielen­ter­veys ‑koulu­tus­pal­ve­luil­lemme on ollut ilah­dut­ta­van paljon, Lehti­nen sanoo.

– Usein tämän tyyp­pi­siin koulu­tuk­siin on panos­tettu asian­tun­ti­ja­työ­pai­koilla. Siksi olen erityi­sen tyyty­väi­nen, että myös palve­lua­lo­jen ja julki­sen sekto­rin työpai­kat ovat etsi­neet koulutusta.

Mieli ry:n koulu­tuk­sista suosit­tuja ovat olleet muun muassa mielen­ter­vey­den perus­tai­toja opet­ta­vat mielen­ter­vey­den ensia­pu­kurs­sit sekä mielen­ter­vey­den huomista muutos­ti­lan­teissa avaa­vat kurs­sit. Lehti­sen mukaan kiin­nos­tusta yrityk­sissä on myös stres­siä ja palau­tu­mista käsit­te­le­ville kursseille.

– Lisäksi tarjoamme Hyvän mielen työpaikka ‑merk­kiä, jota yrityk­set voivat hakea. Se on erään­lai­nen serti­fiointi, joka kannus­taa ja rohkai­see edis­tä­mään mielen­ter­veyttä työpai­koilla, Lehti­nen selittää.

MIELENTERVEYTEEN PITÄÄ PANOSTAA ENEMMÄN

Mielen­ter­vey­den edis­tä­mi­nen työpai­koilla on vielä vaih­te­le­vaa. Osassa yrityk­siä asiat ovat hyvin ja lisä­kou­lu­tusta työn­te­ki­jöille ja johdolle tarjo­taan sään­nöl­li­sesti. Toisissa yrityk­sissä tilanne on huonompi, eikä koulu­tus­ta­kaan ole tarjolla.

Lehti­sen mukaan esimer­kiksi teol­li­suu­dessa olisi vielä paljon tehtä­vää. Teol­li­suu­dessa on pitkään tehty työtä työsuo­je­lun eteen, mikä monilta osin on tarkoit­ta­nut ennal­taeh­käi­se­vää työtä tuki- ja liikun­tae­lin­sai­rauk­sia vastaan. Tästä hyvästä työstä voisi ottaa oppia myös mielen­ter­vey­den edistämisessä.

– Mielen­hy­vin­voin­ti­ky­sy­myk­siä teol­li­suu­des­sa­kin huomioi­daan, mutta toki enem­män­kin voisi huomioida. Asiassa näkyy kult­tuuri. Teol­li­suu­dessa työsuo­je­lu­kult­tuuri on hyvä. Sitä tarmoa, jota työsuo­je­luun on teol­li­suu­dessa panos­tettu, olisi hyvä saada myös henki­seen kuor­mit­ta­vuu­teen ja mielenhyvinvointiin.

Hyvän mielen työpaikka muodos­tuu suju­vista ja hyvistä arjen käytän­nöistä ja siitä, että työ on mitoi­tettu oikein.

Hyvän mielen työpaikka ei vaadi syntyäk­seen suuria muutok­sia. Se synny­te­tään arjessa, etukä­teis­suun­nit­te­lulla ja hyvällä johtamisella.

– Hyvän mielen työpaikka muodos­tuu suju­vista ja hyvistä arjen käytän­nöistä ja siitä, että työ on mitoi­tettu oikein. Työstä pitää saada myös mahdol­li­suu­det palau­tua. Yhteis­hen­keä, yhteistä suun­nit­te­lua ja ajat­te­lua sekä hyvää johta­mista, Lehti­nen listaa.

– Lisäksi olisi hyvä olla mietit­tynä toimin­ta­mal­lit, kun työn­te­ki­jälle sattuu äkil­li­nen kriisi tai muu kuor­mi­tus. Voidaan järjes­tellä töitä tai antaa muuta tukea.

Teol­li­suus­liitto tukee lasten ja nuor­ten mielen­ter­veyttä yhteis­työssä Mieli ry:n kanssa. Lue lisää: www.mieli.fi