Hyvän mielen työpaikka syntyy arjen käytännöissä

Mielen­ter­veyden häiriöt olivat yleisin syy Kelan sairaus­päi­vä­rahan saami­seen viime vuonna. Eläke­tur­va­keskus puoles­taan kertoo, että mielen­ter­veyden sairauk­sien perus­teella myönnet­tiin uusia työky­vyt­tö­myy­se­lä­keitä yli 5 600 henki­lölle viime vuonna.

Mielen­ter­veyden ongelmat ovat kasva­neet viime vuosina ja niihin on herätty myös työpai­koilla. Mieli ry:n aikuiset ja työelämä ‑osaston johtaja Timo Lehtinen kertoo, että kiinnostus työpai­koilla mielen­ter­veyttä ja siihen liittyvää koulu­tusta kohtaan on kasvanut.

– Kysyntää työelämän mielen­ter­veys ‑koulu­tus­pal­ve­luil­lemme on ollut ilahdut­tavan paljon, Lehtinen sanoo.

– Usein tämän tyyppi­siin koulu­tuk­siin on panos­tettu asian­tun­ti­ja­työ­pai­koilla. Siksi olen erityisen tyyty­väinen, että myös palve­lua­lojen ja julkisen sektorin työpaikat ovat etsineet koulutusta.

Mieli ry:n koulu­tuk­sista suosit­tuja ovat olleet muun muassa mielen­ter­veyden perus­tai­toja opettavat mielen­ter­veyden ensia­pu­kurssit sekä mielen­ter­veyden huomista muutos­ti­lan­teissa avaavat kurssit. Lehtisen mukaan kiinnos­tusta yrityk­sissä on myös stressiä ja palau­tu­mista käsit­te­le­ville kursseille.

– Lisäksi tarjoamme Hyvän mielen työpaikka ‑merkkiä, jota yritykset voivat hakea. Se on erään­lainen serti­fiointi, joka kannustaa ja rohkaisee edistä­mään mielen­ter­veyttä työpai­koilla, Lehtinen selittää.

MIELENTERVEYTEEN PITÄÄ PANOSTAA ENEMMÄN

Mielen­ter­veyden edistä­minen työpai­koilla on vielä vaihte­levaa. Osassa yrityksiä asiat ovat hyvin ja lisäkou­lu­tusta työnte­ki­jöille ja johdolle tarjo­taan säännöl­li­sesti. Toisissa yrityk­sissä tilanne on huonompi, eikä koulu­tus­ta­kaan ole tarjolla.

Lehtisen mukaan esimer­kiksi teolli­suu­dessa olisi vielä paljon tehtävää. Teolli­suu­dessa on pitkään tehty työtä työsuo­jelun eteen, mikä monilta osin on tarkoit­tanut ennal­taeh­käi­sevää työtä tuki- ja liikun­tae­lin­sai­rauksia vastaan. Tästä hyvästä työstä voisi ottaa oppia myös mielen­ter­veyden edistämisessä.

– Mielen­hy­vin­voin­ti­ky­sy­myksiä teolli­suu­des­sakin huomioi­daan, mutta toki enemmänkin voisi huomioida. Asiassa näkyy kulttuuri. Teolli­suu­dessa työsuo­je­lu­kult­tuuri on hyvä. Sitä tarmoa, jota työsuo­je­luun on teolli­suu­dessa panos­tettu, olisi hyvä saada myös henki­seen kuormit­ta­vuu­teen ja mielenhyvinvointiin.

Hyvän mielen työpaikka muodostuu sujuvista ja hyvistä arjen käytän­nöistä ja siitä, että työ on mitoi­tettu oikein.

Hyvän mielen työpaikka ei vaadi syntyäk­seen suuria muutoksia. Se synny­te­tään arjessa, etukä­teis­suun­nit­te­lulla ja hyvällä johtamisella.

– Hyvän mielen työpaikka muodostuu sujuvista ja hyvistä arjen käytän­nöistä ja siitä, että työ on mitoi­tettu oikein. Työstä pitää saada myös mahdol­li­suudet palautua. Yhteis­henkeä, yhteistä suunnit­telua ja ajattelua sekä hyvää johta­mista, Lehtinen listaa.

– Lisäksi olisi hyvä olla mietit­tynä toimin­ta­mallit, kun työnte­ki­jälle sattuu äkillinen kriisi tai muu kuormitus. Voidaan järjes­tellä töitä tai antaa muuta tukea.

Teolli­suus­liitto tukee lasten ja nuorten mielen­ter­veyttä yhteis­työssä Mieli ry:n kanssa. Lue lisää: www.mieli.fi