Hyvän mielen työpaikka syntyy arjen käytännöissä

Mielenterveyden häiriöt olivat yleisin syy Kelan sairauspäivärahan saamiseen viime vuonna. Eläketurvakeskus puolestaan kertoo, että mielenterveyden sairauksien perusteella myönnettiin uusia työkyvyttömyyseläkeitä yli 5 600 henkilölle viime vuonna.

Mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet viime vuosina ja niihin on herätty myös työpaikoilla. Mieli ry:n aikuiset ja työelämä -osaston johtaja Timo Lehtinen kertoo, että kiinnostus työpaikoilla mielenterveyttä ja siihen liittyvää koulutusta kohtaan on kasvanut.

– Kysyntää työelämän mielenterveys -koulutuspalveluillemme on ollut ilahduttavan paljon, Lehtinen sanoo.

– Usein tämän tyyppisiin koulutuksiin on panostettu asiantuntijatyöpaikoilla. Siksi olen erityisen tyytyväinen, että myös palvelualojen ja julkisen sektorin työpaikat ovat etsineet koulutusta.

Mieli ry:n koulutuksista suosittuja ovat olleet muun muassa mielenterveyden perustaitoja opettavat mielenterveyden ensiapukurssit sekä mielenterveyden huomista muutostilanteissa avaavat kurssit. Lehtisen mukaan kiinnostusta yrityksissä on myös stressiä ja palautumista käsitteleville kursseille.

– Lisäksi tarjoamme Hyvän mielen työpaikka -merkkiä, jota yritykset voivat hakea. Se on eräänlainen sertifiointi, joka kannustaa ja rohkaisee edistämään mielenterveyttä työpaikoilla, Lehtinen selittää.

MIELENTERVEYTEEN PITÄÄ PANOSTAA ENEMMÄN

Mielenterveyden edistäminen työpaikoilla on vielä vaihtelevaa. Osassa yrityksiä asiat ovat hyvin ja lisäkoulutusta työntekijöille ja johdolle tarjotaan säännöllisesti. Toisissa yrityksissä tilanne on huonompi, eikä koulutustakaan ole tarjolla.

Lehtisen mukaan esimerkiksi teollisuudessa olisi vielä paljon tehtävää. Teollisuudessa on pitkään tehty työtä työsuojelun eteen, mikä monilta osin on tarkoittanut ennaltaehkäisevää työtä tuki- ja liikuntaelinsairauksia vastaan. Tästä hyvästä työstä voisi ottaa oppia myös mielenterveyden edistämisessä.

– Mielenhyvinvointikysymyksiä teollisuudessakin huomioidaan, mutta toki enemmänkin voisi huomioida. Asiassa näkyy kulttuuri. Teollisuudessa työsuojelukulttuuri on hyvä. Sitä tarmoa, jota työsuojeluun on teollisuudessa panostettu, olisi hyvä saada myös henkiseen kuormittavuuteen ja mielenhyvinvointiin.

Hyvän mielen työpaikka muodostuu sujuvista ja hyvistä arjen käytännöistä ja siitä, että työ on mitoitettu oikein.

Hyvän mielen työpaikka ei vaadi syntyäkseen suuria muutoksia. Se synnytetään arjessa, etukäteissuunnittelulla ja hyvällä johtamisella.

– Hyvän mielen työpaikka muodostuu sujuvista ja hyvistä arjen käytännöistä ja siitä, että työ on mitoitettu oikein. Työstä pitää saada myös mahdollisuudet palautua. Yhteishenkeä, yhteistä suunnittelua ja ajattelua sekä hyvää johtamista, Lehtinen listaa.

– Lisäksi olisi hyvä olla mietittynä toimintamallit, kun työntekijälle sattuu äkillinen kriisi tai muu kuormitus. Voidaan järjestellä töitä tai antaa muuta tukea.

Teollisuusliitto tukee lasten ja nuorten mielenterveyttä yhteistyössä Mieli ry:n kanssa. Lue lisää: www.mieli.fi