Talouskasvun tiellä on uhkia, mutta reitti ylöspäin on näkyvissä

– Näkymä synkistyy päivä päivältä, sanoo Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund.

Kesän ja syksyn aikana monen Teollisuusliiton jäsenen työpaikalla kutsu on käynyt muutosneuvotteluun. Isossa osassa neuvotteluista keskustelua on käyty lomautuksista, mutta ei pahimmaltakaan eli irtisanomisilta ole vältytty.

Lokakuussa Teollisuusliiton jäsenistä oli lomautettuna noin 4 700. Heistä lähes 3 700 oli lomautettuna kokonaan ja lähes tuhat henkeä osa-aikaisesti. Lomautusten määrä on kolminkertaistunut vuodessa.

Kokonaan työttömänä oli lähes 6 000 teollisuusliittolaista. Työttömyys on kuitenkin säilynyt lähes ennallaan, lokakuun luku on vain 5 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten.

– Erityisesti lomautusten määrä on noussut syksyllä jälleen, maaliskuun työttömyys- ja lomautuslukujen takaa löytyy Valmet Automotiven mittava tuotannon alasajo, kertoo Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila.

Työpaikkojen lomautukset ovat seurausta Suomen talouden vaisuista näkymistä. Talous on vajoamassa taantumaan. Vielä alkuvuonna bruttokansantuote kasvoi neljännesvuositasolla, mutta syksyllä käyrät ovat kääntyneet alaspäin.

– Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta lähtien on ennustettu lamaa tai taantumaa eli kohta puolitoista vuotta. Mutta nyt vasta kaikkien indikaattorien perusteella näyttää siltä, että vähintäänkin taantuma on tulossa, Anttila sanoo.

Teollisuuden loppuvuoden heikennys tulee Euroopan ja muun maailman kysynnän heikkenemisen kautta.

Teollisuusliiton tutkimusyksikön eri ennustelaitosten ennusteista koostama keskimääräisennuste arvioi, että Suomen bruttokansantuote supistuu 0,2 prosenttia tänä vuonna.

– Teollisuuden loppuvuoden heikennys tulee Euroopan ja muun maailman kysynnän heikkenemisen kautta, Eklund selittää.

– Kakku, jota nyt jaetaan, on kaikille pienempi ja siitä kärsivät myös suomalaisyritykset. Suomalaisten yritysten kilpailukyvyssä ei ole mitään ongelmaa. Monena vuonna suomalaisten tehdasteollisuuden kilpailukyky on vain parantunut kilpailijamaihin verrattuna.

KILPAILYKYKY ON KUNNOSSA

Yritysten hyvästä kilpailukyvystä kiitos kuuluu isolta osin työntekijöille. Työntekijöiden palkkatoiveet ovat säilyneet maltillisena ulkomaisiin kilpailijayrityksiin verrattuna. Lisäksi yrityksissä tehdään tuotteita, joille on riittänyt kysyntää.

Kysyntä on nyt heikentynyt. Asunto- ja kulutusluottojen korkojen raju nousu sekä jatkuvasti sahaavat raaka-aineiden ja energian hinnat ovat tehneet ostajista varovaisia. Yrityksissä on vaikea tehdä investointilaskelmia, kun hinnat heilahtelevat ja korkojen kehityksestäkään ei oikein tiedä.

– Suomalaisten teollisuusyritysten akilleen kantapää on se, että meillä tehdään paljon investointituotteita. Investointeja on toki putkessa, mutta nyt projekteja on laitettu jäihin odottamaan parempia aikoja, Eklund pohtii.

Suhdanne on heikentynyt ja moni teollisuusliittolainen ottaa uuden vuoden vastaan lomautettuna. Työttömyyden voimakasta kasvua ei ole kuitenkaan näköpiirissä.

– Työllisyys on Suomessa pysytellyt korkealla tasolla. Syyskuussa työttömyysasteen trendi oli 7 prosenttia. Teollisuusliiton aloilla lomautukset ja irtisanomiset kyllä tulevat jonkin verran kasvamaan, Anttila luonnehtii.

Teollisuusliittolaisten työttömyysaste on kolkutellut koko vuoden 6–7 prosentin tuntumassa.

Hyvä työllisyystilanne on koskenut lähes alaa kuin alaa. Suomen 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 77,9 prosenttia syyskuussa. Vaikka luku on hieman heikompi kuin vuosi aiemmin, taso on edelleen hyvä.

– Meillä on samanaikaisesti pulaa työvoimasta ja työttömiä. Kyse on siis rakenteellisesta työttömyydestä. Kohtaanto-ongelma on eritoten alueellinen ongelma, kun osaavaa työvoimaa ei löydy läheltä avoinna olevia työpaikkoja, Anttila sanoo.

Orpon-Purran hallitus yrittää nyt rajuin ottein työntää työttömiä takaisin työelämään muun muassa leikkaamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja heikentämällä muita sosiaalietuuksia.

Jo vuosia suomalaisia työmarkkinoita työkseen seurannut Anttila kuitenkin uskoo, etteivät toimet edistä monenkaan pitkäaikaistyöttömän pääsyä työmarkkinoille.

– Pitkäaikaistyöttömyys koskee eritoten ikääntyviä työnhakijoita, joilla voi olla monenlaista vaivaa ja kremppaa. Voi olla, ettei osaaminenkaan ole työnantajien haluamalla tasolla. Myös työvoiman liikkumattomuus sekä työttömyyden kasautuminen Itä- ja Pohjois-Suomeen ovat ongelmallisia. Tämä on ollut pitkäaikainen ongelma, josta on puhuttu paljon ja pitkään. Ei tämä näillä toimilla ratkea.

KASVU KÄYNNISTYY MUTTA HITAASTI

Näyttää vahvasti siltä, että ensi vuoden alussa Suomen talous kärsii taantumasta. Erikoistutkija Eklund on kuitenkin toiveikas, että taantuma jää lyhytaikaiseksi.

– On mahdollista, että hyvän tilauskannan ansiosta tuotanto ei kovin paljon mene alaspäin, Eklund ennakoi.

Tällä hetkellä eri ennustelaitokset arvioivat, että Suomen talous kääntyy kasvuun ensi vuonna. Koko vuoden osalta kasvu on ennustelaitosten mukaan keskimäärin puoli prosenttia.

Kasvua vauhdittaa muun muassa vienti, mutta hitaasti.

– Kilpailukyky on niin hyvä, että heikommasta ajasta huolimatta yritykset saavat imuroitua tilauksia maailmalta. Metalliteollisuudessa voisi olettaa olevan pehmeämpi lasku, Eklund arvioi.

– Puupuoli menee heikosti ja yllättäen myös kemianteollisuus. Toki lääketeollisuudessa menee hyvin ja ei öljynjalostuksessakaan huonosti kulje. Mutta kemikaaleissa, muovi ja kumi, niillä Venäjä-riippuvuus oli isompaa kuin teollisuudessa keskimäärin ja lisäksi monilla tuotannosta iso osa menee rakennusteollisuuteen.

Kilpailukyky on niin hyvä, että heikommasta ajasta huolimatta yritykset saavat imuroitua tilauksia maailmalta.

Eklundin mukaan kemianteollisuuden vaisuja näkymiä harmaannuttavat vielä toisille kemiantehtaille kemikaaleja myyvät kemiantehtaat. Merkittävä osa näiden tehtaiden asiakkaista on Keski-Euroopassa. Maakaasusta riippuvaiset asiakkaat ovat ongelmissa korkean kaasun hinnan vuoksi.

Tutkimuspäällikkö Anttila vielä lisää huolensa puutuoteteollisuudesta. Teollisuudenala on tiukasti kytkeytynyt ongelmista kärsivään rakennusteollisuuteen. Rakennusalan markkinatilanne on huono, eikä se helpotu vähään aikaan. Lisäksi puutuoteteollisuus kärsii korkeasta puun hinnasta ja siitä on myös pulaa.

– Jos raaka-aine on kallista ja siitä on pula, rakennusteollisuus sakkaa ja tuote ei mene kaupaksi, niin tämä on ongelmainen yhtälö pidemmän päälle. Kuinkahan paljon saha-, vaneri- ja puusepänteollisuuden työntekijöitä vielä lomautetaan tai työpaikkoja menetetään, Anttila kysyy.

HALLITUS VOI ASETTUA KASVUN ESTEEKSI

Loppuvuoden ja ensi vuoden alun talouden harmaat näkymät helposti peittävät alleen sen, että Suomen talouden ja työllisyyden kehitys ensi vuoden jälkeen näyttää oikeasti hyvältä.

Eklund nostaa Suomen valttikortiksi vihreän siirtymän.

– Vaikka arviot kymmenistä tuhansista työpaikoista eivät varmaankaan toteudu, työpaikkoja tulee paljon. Uskon, että vuoden 2024 jälkeen tulemme näkemään kiihtyvää kasvua. Meidän puhdas energiatuotantomme ja osaamisemme tulevat näkymään uusina investointeina ja työpaikkoina.

Eklundilla on vahva usko, että suomalaiset yritykset pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa, kunhan sodat laantuisivat, korot laskisivat ja investoinnit taas käynnistyisivät.

– Näkisin, että vuoden 2024 jälkeen ja siitä muutama vuosi eteenpäin, näkymät teollisuudessa ovat erittäin hyvät. Kysyntää teolliselle työvoimalle on, Eklund uskoo.

– Suomeen on tulossa isoja työpaikkoja, jotka eivät välttämättä tule isoihin kaupunkeihin. On mahdollista, että kysyntä työvoimasta ja muistakin resursseista voi kuumentua.

Tutkimuspäällikkö Anttila muistuttaa kuitenkin, että työvoiman saatavuus on suomalaisyritysten kasvun elinehto. Suomen hallitus ei tätä kasvuehtoa tue, jos sen suunnitelmat ulkomaisen työvoiman uusista säädöksistä toteutuvat.

– Säädökset tulevat koettelemaan suomalaista työmarkkinaa riippumatta siitä, minkä koulutustason työvoimasta on kysymys. Suomeen ei ehkä jäädä pysyvämmin, sillä työsuhteen päättymisen jälkeen työn löytäminen kolmen kuukaudessa voi olla monelle ulkomaalaiselle vaikeaa, Anttila ennakoi.

– Koska mitenkään muuten väestön määrä ei tästä omin toimin kasva, tämä on yksi Suomen teollisuuden kasvun iso este. •

Lupaava rakennemuutos on käynnissä

Nyt ei ole aika jäädä murehtimaan menneitä. Synkkyyteen ei ole mitään syytä. Näin kehottaa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta.

Tuottavuutta ja työllisyyttä pitkään tutkinut Maliranta suorastaan puhkuu toiveikkuutta Suomen talouskasvusta ja työllisyydestä.

– Mielestäni hyvinkin lupaava rakennemuutos on lähtenyt käyntiin. Nuorissa ja keskisuurissa yrityksissä tutkimus- ja kehityspanostukset ja innovointitoiminta ovat koko ajan lisääntyneet, Maliranta sanoo data-analyysinsä perusteella.

– Arvioni mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana talouskasvumme tulee olemaan nopeampaa kuin Ruotsissa ja Tanskassa.

Vuonna 2010 alkaneen euroalueen velkakriisin jälkeen Suomi putosi Ruotsin ja Tanskan kelkasta ja nyt Suomi kuroo eroa kiinni.

Tilanne on Malirannan mukaan hieman samanlainen kuin 1990-luvun alussa, kun Suomi ajautui historiansa synkimpään lamaan. Sieltä noustiin muun muassa mobiiliteknologian ja sen ympärille kasvaneen yritystoiminnan vauhdittamana.

Myös 1990-luvun alussa Suomi oli juuri saavuttanut pohjoismaiset kilpailijansa, kunnes laman seurauksena tippui kyydistä. Tällä kertaa eron kurominen umpeen on vienyt hieman pidempään kuin aiemmin.

– Siihen ovat varmasti vaikuttaneet pandemiat ja sodat. Lisäksi tällä kertaa elinkeinorakenteen muutos on laajempi. Tuottavien työpaikkojen luominen vie aikaa.

KASVUN AJURI ON TUOTTAVUUS

Malirannan mukaan avainsana kasvussa on yrityssektorin tuottavuuskasvu. Jos Maliranta on arvioissaan oikeassa, yrityssektorin tuottavuuden kasvun pitäisi kiihtyä ja kunnolla. Sitä kautta myös Suomen talous kasvaa.

– Talouskasvu tulee kahdesta tekijästä, työpanoksen kasvusta ja työn tuottavuuden kasvusta. Talouskasvu on näiden kahden tekijän summa, Maliranta selittää.

– Kun työllisyyden tasossa lähennellään jo täystyöllisyyttä, tuottavuuden kasvun merkitys korostuu entisestään. Jos hieman pelkistää, kun me tarvitsemme voimakasta talouskasvua seuraavan 10 vuoden aikana, se perustuu isolta osin tai kokonaan tuottavuuden kasvuun. Työllisyyden merkitys on hyvin rajallinen.

Tuottavuuden eli tuotannon tehokkuuden parantaminen pitäisi Malirannan mukaan olla nyt talouspolitiikassa etusijalla. Talouspolitiikassa olisi luotava edellytykset tuottavuuden kasvulle.

– Olen luottavainen, että tässä onnistutaan.

Kun työllisyyden tasossa lähennellään jo täystyöllisyyttä, tuottavuuden kasvun merkitys korostuu entisestään.

Keskeisessä asemassa tuottavuuden kasvattamisessa ovat teknologiakehittäjät ja teknologioiden käyttöönottajat. Heitä on tultava lisää. Se tarkoittaa panostuksia korkeakouluille, joissa kehittäjiä ja käyttöönottajia koulutetaan.

Malirannan mukaan jo nyt nähdään, että niin sanottujen STEM-tutkinnon eli luonnontieteitä, teknologiaa, insinööritieteitä tai matematiikkaa opiskelleiden kysyntä yrityksissä on kasvanut voimakkaasti.

Kysynnän kasvu näkyy erityisesti siinä, että heidän palkkansa työpaikanvaihdoksissa ovat nousseet selvästi.

Maliranta ei niinkään puhu lisää rahaa yrityksille, vaan että raha on kohdennettava oikein, oikeisiin yrityksiin ja korkeakouluihin.

– Olen aina suhtautunut penseästi yleisiin tutkimuksen ja tuotekehityksen verovähennysoikeuksiin. Syy on se, että ne maksavat julkiselle taloudelle, jossa on jo valmiiksi rakenteellinen alijäämä. Kaikkeen tällaiseen tulonmenetykseen pitää suhtautua kriittisesti, Maliranta muistuttaa.

– Lisäksi, kun kaikki yritykset saavat tällaisen verovähennysoikeuden, tutkimus ja kehitys -ihmisten kysyntä kasvaa entisestään ja se tarkoittaa, että palkat vain kasvavat ilman että itse t&k-toiminta lisääntyy. •

Kestävyysmurros pakottaa suuriin ajattelutavan muutoksiin

Suomen ympäristölakiin on kirjattu, että olemme hiilineutraaleja viimeistään vuonna 2035. Määräpäivä lähenee kovaa vauhtia, mutta olemme yhä huomattavan kaukana tarvittavista toimista.

Suomessa päästetään ilmaan yhä liikaa hiilidioksidia. Tero Toivasen mukaan ei riitä, että energiajärjestelmämme uudistuu ympäristöystävällisemmäksi, liikenne sähköistyy tai kaupunkirakentamista parannetaan. Myös teollisuudessa on tapahduttava muutos.

Kestävän kehityksen näkökulmasta Suomen teollisuus ja sitä myöden myös talouskasvumme nojaa yhä liiaksi halpojen luonnonvarojen kulutukseen ja fossiilisen energian käyttöön. Tätä on vähennettävä rajusti, jotta ympäristöpaineita voidaan lieventää ja ilmastonmuutosta hillitä.

– Meidän on siirryttävä sen tyyppiseen ajatteluun, että ei ole järkevää paisuttaa taloutta ja talouskasvua sen itsensä vuoksi. Sitä vastoin on kiinnitettävä huomiota siirtymään ja siirtymäpolitiikkaan ja niihin tehtäviin, joita pitää tehdä, jotta luonnonvarojen kulutusta ja fossiilisten luonnonvarojen käyttöä voidaan rajusti vähentää, Toivanen sanoo.

– Tämä tarkoittaa, että ei pelkästään ajeta alas saastuttavaa tuotantoa vaan myös pyritään rakentamaan kestävää tuotantoa.

Meidän on siirryttävä sen tyyppiseen ajatteluun, että ei ole järkevää paisuttaa taloutta ja talouskasvua sen itsensä vuoksi.

Toivanen huomauttaa, että muutos ei estä taloutta kasvamasta ainakin joillakin sektoreilla. Se ei myöskään vie Suomelta teollisuutta.

– Päinvastoin se pelastaa ja luo meille kilpailukykyisen teollisuuden usealle sektorille.

Onnistutaanko muutoksessa? Välillä Toivanen on toiveikas ja välillä ei.

– Näen osittain hienon kehityskulun. Mutta välillä keskustelu julkisuudessa on hyvin polarisoitunutta (vastakkainasetteluun ajautunutta). Tietenkin asetelmaan liittyy taloudellisia ja valtaintressejä. Joku murroksessa aina häviää ja joku mahdollisesti voittaa, Toivanen muistuttaa.

– Mielestäni olisi nyt oleellista tunnistaa kaikilla teollisuuden sektoreilla kuin laajemmassa infrastruktuurikysymyksessä ja energiajärjestelmässä nopeasti sellaiset muutospolut, jotka voisivat olla tavoiteltavia ja jotka voisivat hyödyttää laajasti eri yhteiskunnan piirejä. •

”Hallituksen älyttömät toimet saisivat nyt loppua”

– Toivoisin, että saisimme hallituksen älyttömät toimet lopetettua ja saisimme työrauhan eikä kaavailtuja heikennyksiä tulisi kenellekään. Siinä olisi ihan tarpeeksi sektorikohtaisia asioita kaikille, sanoo Teollisuusliiton valtuuston puheenjohtaja Arto Liikanen.

Liikanen toimii pääluottamusmiehenä saunankiukaistaan tunnetulla Harvialla. Viime vuodet ovat olleet yhtiölle haastavat. Muutosneuvotteluita lomautuksista ja sopeutuksista on käyty useita. Viimeisimmät päättyivät lokakuussa.

– Meilläkin on ollut välillä vähän epävarmuutta työtilanteesta. Toki toivoisi, että vuonna 2024 tulisi vakautta ja varmuutta. Näin ihmisten ei tarvitsisi jännittää, miltä tuleva näyttää, Liikanen kertoo.

Korona-aikana Harvian kysyntä oli korkealla, kun koteja remontoitiin paljon. Nyt remontointi-into on hiipunut ja vaikeutta tuo myös rakennusalan ahdinko, johon Harvia on kytkeytynyt tiukasti.

Epävarmuutta vain pahentaa se, että Orpon-Purran hallitus tuo ja on tuonut pitkän listan työttömyysturvaa ja työmarkkinoita heikentäviä esityksiä.

– Erityisesti olen huolissani näistä hallituksen toimista. Jos hallituksen hullut suunnitelmat pääsevät toteutumaan, palaamme pitkälle menneisyyteen.

EI VYÖNKIRITYSTÄ LAPSIPERHEILLE

Hallituksen toimia hämmästelee myös Teollisuusliiton hallituksen jäsen Riitta Viljakainen. Hallituksen leikkaukset osuvat eniten heikoimmassa asemassa oleviin ja se ei ole Viljakaisen mukaan oikein.

– Nämä leikkaukset ja muut toimet näyttävät niin kurjalta, kun ne kohdistuvat heikompiin, Viljakainen sanoo.

– Tulevaisuus huolestuttaa, kun tuntuu, ettemme puhu samaa kieltä Suomen hallituksen kanssa. Tuntuu, että he eivät ymmärrä, miten suuria muutoksia he ovat tekemässä. Esimerkiksi naisvaltaisilla aloilla on matalat palkat jo ennestään. On huolestuttavaa, että perheissä pitäisi entisestään kiristää vyötä.

Tulevaisuus huolestuttaa, kun tuntuu, ettemme puhu samaa kieltä Suomen hallituksen kanssa.

Viljakaisen työpaikalla Vitrulan Composites Oy:ssä työtilanne näyttää toistaiseksi kohtuulliselta. Vitrulan valmistaa lasi- ja hiilikuidusta lujitteita.

Muutosneuvottelut lomautuksia koskien ovat kuitenkin meneillään. Suurimpien asiakkaiden tilausmäärät ovat Viljakaisen mukaan hieman pudonneet.

– Tuo rakennusala toki näyttää heikolta ja se saattaa alkaa vaikuttaa. On hieman olo, että työnantaja nyt varmuuden vuoksi aloitti nämä muutosneuvottelut, Viljakainen pohtii.

RAUHAA JA MARKKINAVALOA

Muutosneuvotteluilta on toistaiseksi säästytty ikkunoita ja ovia valmistavassa Skaala IFN Oy:ssä. Pääluottamusmies ja Teollisuusliiton hallituksen jäsen Jari Berg kuvaa tunnelmaa työpaikallaan positiivisen varovaiseksi.

– Rakennusalaa katsoessa tilanne ei näytä hyvältä. Mutta ainakin tällä hetkellä meillä myynti käy niin, ettei muutosneuvotteluista ole tarvinnut puhua. Tilauksia on tullut myös ensi vuoden puolelle. Nyt en osaa oikein sanoa juuta enkä jaata, kuinka tulee käymään, Berg muotoilee.

Ensi vuoden näkymiä pohtiessa Berginkin ajatukset kääntyvät Suomen hallitukseen. Pitkää leikkauslistaa tuskin saa Bergin mukaan estettyä kokonaan.

– Kunpa edes ne keskeisimmät heikennykset saisimme estettyä, kuten ansiosidonnaisen leikkaaminen ja irtisanomissuojan heikentäminen, Berg toivoo.

Tänä vuonna on kärsitty korkeasta inflaatiosta ja muusta. Valoa tunnelin päähän saisi nyt tulla.

Bergin ensi vuoden toivomuslistaan mahtuu myös rauha. Sota Ukrainassa saisi loppua. Samoin sotatoimet Israelissa.

– Toivoisin, että Suomen markkinatilanne alkaisi parantua ja pääsimme taas kasvuun kiinni. Tänä vuonna on kärsitty korkeasta inflaatiosta ja muusta. Valoa tunnelin päähän saisi nyt tulla. •