Huonosti suun­ni­teltu vuoro­työ aiheut­taa terveys­ris­kejä ja pienen­tää tuottavuutta

Euroo­passa joka viides palkan­saaja tekee vuoro­työtä. Varsin­kin huonosti suun­ni­teltu vuoro- ja yötyö aiheut­ta­vat terveys­ris­kejä, joten aihee­seen kannat­taisi paneu­tua joka yrityksessä.

Työter­veys­lai­tok­sen tutki­mus­pro­fes­sori, LT Mikko Härmä kertoo, että vuoro­työn vaiku­tuk­sia on tutkittu laajasti ja tieto­määrä kasvaa jatkuvasti.

– Tietoa on kerty­nyt hyvin­kin paljon viimei­sen 20 vuoden aikana, Härmä sanoo.

Härmän vetä­mässä pohjois­mai­sessa tutki­mus­hank­keessa Työajat, terveys, hyvin­vointi ja työelä­mään osal­lis­tu­mi­nen (WOW) käytet­tiin laajoja rekis­te­riai­neis­toja, joiden avulla saatiin uuden­laista tietoa vuorotyöstä.

Nyky­päi­vänä vuoro­työ on merkit­tävä työterveysriski.

Tutki­mus­hank­keessa havait­tiin, että yötyötä sisäl­tävä vuoro­työ oli yhtey­dessä esimer­kiksi nais­ten rinta­syö­pään. Yhteys mies­ten eturau­has- ja paksusuo­len syöpään on myös mahdol­li­nen. Lisäksi vuoro­työ lisäsi riskiä sairas­tua sydän- ja veri­suo­ni­tau­tei­hin. Naisilla yötyö lisäsi kesken­me­non riskiä raskau­den aikana.

– Nyky­päi­vänä vuoro­työ on merkit­tävä työter­veys­riski. 20 prosent­tia tekee vuoro­työtä, mikä on hyvin paljon, jos sitä verra­taan monien muiden altis­tei­den ylei­syy­teen työpaikoilla.

Työn­te­ki­jälle työvuo­ro­jen sovit­ta­mi­nen muuhun elämään ja vuoro­työn vaiku­tus palk­kaan voivat olla tärkeäm­piä kuin mahdol­li­set työstä johtu­vat pitkän ajan riskit. Yhteis­kun­nal­li­sesti kyse on kuiten­kin merkit­tä­västä työterveyskysymyksestä.

– Kansan­ter­vey­del­li­sesti yötyön terveys­ris­kit ovat tärkeä kysymys.

TOISET SIETÄVÄT, TOISET EIVÄT

Nyky­tie­don mukaan ihmi­nen ei muovaudu helposti vuoro- ja yötyön vaatimuksiin.

– Fysio­lo­giasta johtuen yötyö­hön ei juuri pysty sopeu­tu­maan. Useim­mille tulee sopeu­tu­mis­häi­riöitä aikais­ten aamu­vuo­ro­jen ja yövuo­ro­jen yhteydessä.

Toiset ihmi­set kuiten­kin sietä­vät vuoro­työn vaiku­tuk­sia parem­min kuin toiset. Esimer­kiksi luon­nos­taan hyvin nukku­ville vuoro­työ on pienempi rasite kuin huonounisille.

– Työtur­val­li­suus­laissa on nostettu esille, että ennal­taeh­käi­syssä pitäisi ottaa huomioon yksi­löl­li­siä eroja. Jos jolle­kin tulee terveys­hait­toja, pitäisi yksi­löl­li­sesti vähen­tää yötyötä.

Työn­te­ki­jät myös itse vetä­vät johto­pää­tök­siä, joten yötyötä huonosti sietä­vät ihmi­set vaih­ta­vat usein muihin töihin. Riskit eivät kuiten­kaan liity pelkäs­tään yötyöhön.

– Myös vuoro­työ ilman yötyötä lisää terveys­ris­kejä, Härmä kertoo.

Vuoro­työn haital­li­sia terveys­vai­ku­tuk­sia voi vähen­tää myös omatoi­mi­sesti. Härmä teki 40 vuotta sitten väitös­kir­jansa siitä, miten liikun­nalla voi tukea vuoro­työn teke­mistä. Tasa­pai­noi­nen liikunta, uni ja ravit­se­mus autta­vat jaksamaan.

– Elin­ta­voilla on paljon vaiku­tusta vuoro­työn terveyshaittoihin.

VUOROTYÖ ON ERILAINEN ALTISTE

Suun­ni­tel­taessa terveel­listä vuoro­jär­jes­tel­mää pitäisi huomioida aina­kin kolme perus­asiaa: yövuo­ro­jen määrä, peräk­käis­ten työvuo­ro­jen väli­nen aika sekä kokonaistyöaika.

Härmä kertoo esimer­kin Etelä-Koreasta, jossa yrityk­sessä oli pyritty järjes­tä­mään 70-tunti­nen vuoro­kierto siten, ettei syntyisi terveys­hait­toja. Tehtävä oli käytän­nössä mahdo­ton, koska ihmi­nen ei jaksa määräänsä enempää.

– Käytän­nössä ainut mahdol­li­suus oli latoa koko viikko täyteen 12 tunnin työvuoroja.

Yötyön hait­ta­vai­ku­tuk­set ovat erilai­sia eri aloilla. Esimer­kiksi hoiva-alalla yöt pyri­tään teke­mään mini­mi­vah­vuu­della, mutta teol­li­sen tuotan­non pitää usein pyöriä tasai­sesti läpi vuoro­kau­den. Teol­li­suu­dessa yövuo­ro­jen osuus on siten suurempi.

– Tämä on yksi syy, miksi yötyön haitat ovat suurem­pia teollisuudessa.

Hyvä vuoroer­go­no­mia on keino, jolla voidaan pitää riskit turval­li­sella tasolla.

Vaikka vuoro- ja yötyö ovat selvästi terveys­ris­kejä, maailma on raken­nettu erilais­ten vuoro­töi­den varaan.

– Yötyön pois­ta­mi­nen muut­taisi tuotan­non niin kalliiksi, että pitäisi panna pillit pussiin tehtaissa, Härmä toteaa.

Kemial­li­siin haitta-ainei­siin verrat­tuna vuoro- ja yötyö ovat erilai­nen altiste.

– Osa työn­te­ki­jöistä sietää hyvin vuoro­työtä. Hyvä vuoroer­go­no­mia on keino, jolla voidaan pitää riskit turval­li­sella tasolla.

VÄSYNYT TEKEE VIRHEITÄ

Pitkä­ai­kai­sen terveys­ris­kin lisäksi vuoro­työn vaiku­tuk­set voivat olla välittömiä.

– Tapa­tur­maan voi riit­tää yksi kohtuut­to­man pitkä työvuoro vaik­kapa huonosti nuku­tun yön jälkeen.

Huono työvuo­ro­suun­nit­telu näkyy työta­pa­tur­mien lisäksi myös toimin­nan rahal­li­sessa tuloksessa.

– Väsy­neenä ihmi­nen tekee virheitä. Työn suju­vuus ja lopulta myös tuot­ta­vuus voivat heiketä.

Väsy­neenä ihmi­nen tekee virheitä. Työn suju­vuus ja lopulta myös tuot­ta­vuus voivat heiketä.

Vuonna 2020 Suomessa tuli voimaan uusi työai­ka­laki. Härmä pohtii, että uusi laki toi sekä hyviä että huonoja muutoksia.

– Työai­ka­lain uudis­tus teki jossain määrin helpom­maksi yötyön teet­tä­mi­sen, mikä on hieman huoles­tut­tava asia. Toisaalta laissa pyrit­tiin lisää­mään jous­toja sekä yritys­ten että yksi­löi­den tarpeisiin.

Kaik­ki­aan muutos ei kuiten­kaan ollut dramaat­ti­nen. Suoma­lai­sen työai­ka­lain perä­lau­tana on EU-tason direk­tiivi, joka myös estää Euroo­pan sisäistä kilpai­lua kohtuut­to­man pitkillä tai muuten raskailla työajoilla.

SOPIMALLA PAREMPAA TERVEYTTÄ

Pitkät 12 tunnin työvuo­rot ovat olleet viime vuosina keskus­te­lun aiheena.

– Teol­li­suu­den osalta Työter­veys­lai­tos on tutki­nut paljon 12 tunnin vuoroja. Merkit­tä­viä terveys­hait­toja suhteessa vanhoi­hin 8 tunnin vuoro­kier­toi­hin ei juuri­kaan havaittu.

Pitkiä­kin työvuo­roja sisäl­tä­vissä vuoro­jär­jes­tel­missä päte­vät samat laina­lai­suu­det kuin muis­sa­kin järjes­tel­missä. Harvat peräk­käi­set yövuo­rot ja riit­tä­vät lepoa­jat paran­ta­vat palau­tu­mista pitkävuorolaisillakin.

– Vuoron pituus on lopulta vain yksi vuoro­työn kuor­mit­ta­vuu­teen vaikut­ta­vista asioista, Härmä toteaa.

Sillä­kin on merki­tyk­sensä, että työn­te­ki­jät otetaan mukaan päät­tä­mään työvuorojärjestelmistä.

– Hyvillä vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­silla työai­koi­hin voidaan vähen­tää terveys­ris­kejä pitkällä tähtäi­mellä, kunhan pysy­tään kohtuul­li­sissa työajoissa.

Lue lisää vuoro­työstä Työter­veys­lai­tok­sen verk­ko­si­vuilta.
Lue myös: 12 tuntia – Pitkät työvuo­rot ja pitkät vapaat (Tekijä 11.10.2021)

SUOSITUKSIA YÖTYÖN SUUNNITTELUUN

• Peräk­käis­ten yövuo­ro­jen luku­määrä tulisi olla vähäi­nen, mielui­ten korkein­taan 3 yötä peräkkäin.
• Lyhyitä, alle 11 tunnin vuoro­vä­lejä tulisi välttää.
• Nopeat vuoro­kier­rot (esim. 2–3 peräk­käistä yövuo­roa) ovat suosi­tel­ta­vam­pia kuin hitaat vuoro­kier­rot, joissa on enem­män peräk­käi­siä yövuoroja.
• Raskaana olevilla naisilla ei tulisi olla enem­pää kuin yksi yövuoro viikossa.
• Työn­te­ki­jät tulee ottaa mukaan työvuo­ro­jen suunnitteluun.

Lähde: WOW-hanke