Huonosti suunniteltu vuorotyö aiheuttaa terveysriskejä ja pienentää tuottavuutta

Euroopassa joka viides palkansaaja tekee vuorotyötä. Varsinkin huonosti suunniteltu vuoro- ja yötyö aiheuttavat terveysriskejä, joten aiheeseen kannattaisi paneutua joka yrityksessä.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, LT Mikko Härmä kertoo, että vuorotyön vaikutuksia on tutkittu laajasti ja tietomäärä kasvaa jatkuvasti.

– Tietoa on kertynyt hyvinkin paljon viimeisen 20 vuoden aikana, Härmä sanoo.

Härmän vetämässä pohjoismaisessa tutkimushankkeessa Työajat, terveys, hyvinvointi ja työelämään osallistuminen (WOW) käytettiin laajoja rekisteriaineistoja, joiden avulla saatiin uudenlaista tietoa vuorotyöstä.

Nykypäivänä vuorotyö on merkittävä työterveysriski.

Tutkimushankkeessa havaittiin, että yötyötä sisältävä vuorotyö oli yhteydessä esimerkiksi naisten rintasyöpään. Yhteys miesten eturauhas- ja paksusuolen syöpään on myös mahdollinen. Lisäksi vuorotyö lisäsi riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Naisilla yötyö lisäsi keskenmenon riskiä raskauden aikana.

– Nykypäivänä vuorotyö on merkittävä työterveysriski. 20 prosenttia tekee vuorotyötä, mikä on hyvin paljon, jos sitä verrataan monien muiden altisteiden yleisyyteen työpaikoilla.

Työntekijälle työvuorojen sovittaminen muuhun elämään ja vuorotyön vaikutus palkkaan voivat olla tärkeämpiä kuin mahdolliset työstä johtuvat pitkän ajan riskit. Yhteiskunnallisesti kyse on kuitenkin merkittävästä työterveyskysymyksestä.

– Kansanterveydellisesti yötyön terveysriskit ovat tärkeä kysymys.

TOISET SIETÄVÄT, TOISET EIVÄT

Nykytiedon mukaan ihminen ei muovaudu helposti vuoro- ja yötyön vaatimuksiin.

– Fysiologiasta johtuen yötyöhön ei juuri pysty sopeutumaan. Useimmille tulee sopeutumishäiriöitä aikaisten aamuvuorojen ja yövuorojen yhteydessä.

Toiset ihmiset kuitenkin sietävät vuorotyön vaikutuksia paremmin kuin toiset. Esimerkiksi luonnostaan hyvin nukkuville vuorotyö on pienempi rasite kuin huonounisille.

– Työturvallisuuslaissa on nostettu esille, että ennaltaehkäisyssä pitäisi ottaa huomioon yksilöllisiä eroja. Jos jollekin tulee terveyshaittoja, pitäisi yksilöllisesti vähentää yötyötä.

Työntekijät myös itse vetävät johtopäätöksiä, joten yötyötä huonosti sietävät ihmiset vaihtavat usein muihin töihin. Riskit eivät kuitenkaan liity pelkästään yötyöhön.

– Myös vuorotyö ilman yötyötä lisää terveysriskejä, Härmä kertoo.

Vuorotyön haitallisia terveysvaikutuksia voi vähentää myös omatoimisesti. Härmä teki 40 vuotta sitten väitöskirjansa siitä, miten liikunnalla voi tukea vuorotyön tekemistä. Tasapainoinen liikunta, uni ja ravitsemus auttavat jaksamaan.

– Elintavoilla on paljon vaikutusta vuorotyön terveyshaittoihin.

VUOROTYÖ ON ERILAINEN ALTISTE

Suunniteltaessa terveellistä vuorojärjestelmää pitäisi huomioida ainakin kolme perusasiaa: yövuorojen määrä, peräkkäisten työvuorojen välinen aika sekä kokonaistyöaika.

Härmä kertoo esimerkin Etelä-Koreasta, jossa yrityksessä oli pyritty järjestämään 70-tuntinen vuorokierto siten, ettei syntyisi terveyshaittoja. Tehtävä oli käytännössä mahdoton, koska ihminen ei jaksa määräänsä enempää.

– Käytännössä ainut mahdollisuus oli latoa koko viikko täyteen 12 tunnin työvuoroja.

Yötyön haittavaikutukset ovat erilaisia eri aloilla. Esimerkiksi hoiva-alalla yöt pyritään tekemään minimivahvuudella, mutta teollisen tuotannon pitää usein pyöriä tasaisesti läpi vuorokauden. Teollisuudessa yövuorojen osuus on siten suurempi.

– Tämä on yksi syy, miksi yötyön haitat ovat suurempia teollisuudessa.

Hyvä vuoroergonomia on keino, jolla voidaan pitää riskit turvallisella tasolla.

Vaikka vuoro- ja yötyö ovat selvästi terveysriskejä, maailma on rakennettu erilaisten vuorotöiden varaan.

– Yötyön poistaminen muuttaisi tuotannon niin kalliiksi, että pitäisi panna pillit pussiin tehtaissa, Härmä toteaa.

Kemiallisiin haitta-aineisiin verrattuna vuoro- ja yötyö ovat erilainen altiste.

– Osa työntekijöistä sietää hyvin vuorotyötä. Hyvä vuoroergonomia on keino, jolla voidaan pitää riskit turvallisella tasolla.

VÄSYNYT TEKEE VIRHEITÄ

Pitkäaikaisen terveysriskin lisäksi vuorotyön vaikutukset voivat olla välittömiä.

– Tapaturmaan voi riittää yksi kohtuuttoman pitkä työvuoro vaikkapa huonosti nukutun yön jälkeen.

Huono työvuorosuunnittelu näkyy työtapaturmien lisäksi myös toiminnan rahallisessa tuloksessa.

– Väsyneenä ihminen tekee virheitä. Työn sujuvuus ja lopulta myös tuottavuus voivat heiketä.

Väsyneenä ihminen tekee virheitä. Työn sujuvuus ja lopulta myös tuottavuus voivat heiketä.

Vuonna 2020 Suomessa tuli voimaan uusi työaikalaki. Härmä pohtii, että uusi laki toi sekä hyviä että huonoja muutoksia.

– Työaikalain uudistus teki jossain määrin helpommaksi yötyön teettämisen, mikä on hieman huolestuttava asia. Toisaalta laissa pyrittiin lisäämään joustoja sekä yritysten että yksilöiden tarpeisiin.

Kaikkiaan muutos ei kuitenkaan ollut dramaattinen. Suomalaisen työaikalain perälautana on EU-tason direktiivi, joka myös estää Euroopan sisäistä kilpailua kohtuuttoman pitkillä tai muuten raskailla työajoilla.

SOPIMALLA PAREMPAA TERVEYTTÄ

Pitkät 12 tunnin työvuorot ovat olleet viime vuosina keskustelun aiheena.

– Teollisuuden osalta Työterveyslaitos on tutkinut paljon 12 tunnin vuoroja. Merkittäviä terveyshaittoja suhteessa vanhoihin 8 tunnin vuorokiertoihin ei juurikaan havaittu.

Pitkiäkin työvuoroja sisältävissä vuorojärjestelmissä pätevät samat lainalaisuudet kuin muissakin järjestelmissä. Harvat peräkkäiset yövuorot ja riittävät lepoajat parantavat palautumista pitkävuorolaisillakin.

– Vuoron pituus on lopulta vain yksi vuorotyön kuormittavuuteen vaikuttavista asioista, Härmä toteaa.

Silläkin on merkityksensä, että työntekijät otetaan mukaan päättämään työvuorojärjestelmistä.

– Hyvillä vaikutusmahdollisuuksilla työaikoihin voidaan vähentää terveysriskejä pitkällä tähtäimellä, kunhan pysytään kohtuullisissa työajoissa.

Lue lisää vuorotyöstä Työterveyslaitoksen verkkosivuilta.
Lue myös: 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat (Tekijä 11.10.2021)

SUOSITUKSIA YÖTYÖN SUUNNITTELUUN

• Peräkkäisten yövuorojen lukumäärä tulisi olla vähäinen, mieluiten korkeintaan 3 yötä peräkkäin.
• Lyhyitä, alle 11 tunnin vuorovälejä tulisi välttää.
• Nopeat vuorokierrot (esim. 2–3 peräkkäistä yövuoroa) ovat suositeltavampia kuin hitaat vuorokierrot, joissa on enemmän peräkkäisiä yövuoroja.
• Raskaana olevilla naisilla ei tulisi olla enempää kuin yksi yövuoro viikossa.
• Työntekijät tulee ottaa mukaan työvuorojen suunnitteluun.

Lähde: WOW-hanke