Huonosti suunni­teltu vuorotyö aiheuttaa terveys­ris­kejä ja pienentää tuottavuutta

Euroo­passa joka viides palkan­saaja tekee vuoro­työtä. Varsinkin huonosti suunni­teltu vuoro- ja yötyö aiheut­tavat terveys­ris­kejä, joten aihee­seen kannat­taisi paneutua joka yrityksessä.

Työter­veys­lai­toksen tutki­mus­pro­fes­sori, LT Mikko Härmä kertoo, että vuoro­työn vaiku­tuksia on tutkittu laajasti ja tieto­määrä kasvaa jatkuvasti.

– Tietoa on kertynyt hyvinkin paljon viimeisen 20 vuoden aikana, Härmä sanoo.

Härmän vetämässä pohjois­mai­sessa tutki­mus­hank­keessa Työajat, terveys, hyvin­vointi ja työelä­mään osallis­tu­minen (WOW) käytet­tiin laajoja rekis­te­riai­neis­toja, joiden avulla saatiin uuden­laista tietoa vuorotyöstä.

Nykypäi­vänä vuorotyö on merkit­tävä työterveysriski.

Tutki­mus­hank­keessa havait­tiin, että yötyötä sisäl­tävä vuorotyö oli yhtey­dessä esimer­kiksi naisten rinta­syö­pään. Yhteys miesten eturauhas- ja paksusuolen syöpään on myös mahdol­linen. Lisäksi vuorotyö lisäsi riskiä sairastua sydän- ja verisuo­ni­tau­teihin. Naisilla yötyö lisäsi kesken­menon riskiä raskauden aikana.

– Nykypäi­vänä vuorotyö on merkit­tävä työter­veys­riski. 20 prosenttia tekee vuoro­työtä, mikä on hyvin paljon, jos sitä verra­taan monien muiden altis­teiden yleisyy­teen työpaikoilla.

Työnte­ki­jälle työvuo­rojen sovit­ta­minen muuhun elämään ja vuoro­työn vaikutus palkkaan voivat olla tärkeämpiä kuin mahdol­liset työstä johtuvat pitkän ajan riskit. Yhteis­kun­nal­li­sesti kyse on kuitenkin merkit­tä­västä työterveyskysymyksestä.

– Kansan­ter­vey­del­li­sesti yötyön terveys­riskit ovat tärkeä kysymys.

TOISET SIETÄVÄT, TOISET EIVÄT

Nykytiedon mukaan ihminen ei muovaudu helposti vuoro- ja yötyön vaatimuksiin.

– Fysio­lo­giasta johtuen yötyöhön ei juuri pysty sopeu­tu­maan. Useim­mille tulee sopeu­tu­mis­häi­riöitä aikaisten aamuvuo­rojen ja yövuo­rojen yhteydessä.

Toiset ihmiset kuitenkin sietävät vuoro­työn vaiku­tuksia paremmin kuin toiset. Esimer­kiksi luonnos­taan hyvin nukku­ville vuorotyö on pienempi rasite kuin huonounisille.

– Työtur­val­li­suus­laissa on nostettu esille, että ennal­taeh­käi­syssä pitäisi ottaa huomioon yksilöl­lisiä eroja. Jos jollekin tulee terveys­hait­toja, pitäisi yksilöl­li­sesti vähentää yötyötä.

Työnte­kijät myös itse vetävät johto­pää­töksiä, joten yötyötä huonosti sietävät ihmiset vaihtavat usein muihin töihin. Riskit eivät kuiten­kaan liity pelkäs­tään yötyöhön.

– Myös vuorotyö ilman yötyötä lisää terveys­ris­kejä, Härmä kertoo.

Vuoro­työn haital­lisia terveys­vai­ku­tuksia voi vähentää myös omatoi­mi­sesti. Härmä teki 40 vuotta sitten väitös­kir­jansa siitä, miten liikun­nalla voi tukea vuoro­työn tekemistä. Tasapai­noinen liikunta, uni ja ravit­semus auttavat jaksamaan.

– Elinta­voilla on paljon vaiku­tusta vuoro­työn terveyshaittoihin.

VUOROTYÖ ON ERILAINEN ALTISTE

Suunni­tel­taessa terveel­listä vuoro­jär­jes­telmää pitäisi huomioida ainakin kolme perus­asiaa: yövuo­rojen määrä, peräk­käisten työvuo­rojen välinen aika sekä kokonaistyöaika.

Härmä kertoo esimerkin Etelä-Koreasta, jossa yrityk­sessä oli pyritty järjes­tä­mään 70-tuntinen vuoro­kierto siten, ettei syntyisi terveys­hait­toja. Tehtävä oli käytän­nössä mahdoton, koska ihminen ei jaksa määräänsä enempää.

– Käytän­nössä ainut mahdol­li­suus oli latoa koko viikko täyteen 12 tunnin työvuoroja.

Yötyön haitta­vai­ku­tukset ovat erilaisia eri aloilla. Esimer­kiksi hoiva-alalla yöt pyritään tekemään minimi­vah­vuu­della, mutta teollisen tuotannon pitää usein pyöriä tasai­sesti läpi vuoro­kauden. Teolli­suu­dessa yövuo­rojen osuus on siten suurempi.

– Tämä on yksi syy, miksi yötyön haitat ovat suurempia teollisuudessa.

Hyvä vuoroer­go­nomia on keino, jolla voidaan pitää riskit turval­li­sella tasolla.

Vaikka vuoro- ja yötyö ovat selvästi terveys­ris­kejä, maailma on raken­nettu erilaisten vuoro­töiden varaan.

– Yötyön poista­minen muuttaisi tuotannon niin kalliiksi, että pitäisi panna pillit pussiin tehtaissa, Härmä toteaa.

Kemial­li­siin haitta-ainei­siin verrat­tuna vuoro- ja yötyö ovat erilainen altiste.

– Osa työnte­ki­jöistä sietää hyvin vuoro­työtä. Hyvä vuoroer­go­nomia on keino, jolla voidaan pitää riskit turval­li­sella tasolla.

VÄSYNYT TEKEE VIRHEITÄ

Pitkä­ai­kaisen terveys­riskin lisäksi vuoro­työn vaiku­tukset voivat olla välittömiä.

– Tapatur­maan voi riittää yksi kohtuut­toman pitkä työvuoro vaikkapa huonosti nukutun yön jälkeen.

Huono työvuo­ro­suun­nit­telu näkyy työta­pa­tur­mien lisäksi myös toiminnan rahal­li­sessa tuloksessa.

– Väsyneenä ihminen tekee virheitä. Työn sujuvuus ja lopulta myös tuotta­vuus voivat heiketä.

Väsyneenä ihminen tekee virheitä. Työn sujuvuus ja lopulta myös tuotta­vuus voivat heiketä.

Vuonna 2020 Suomessa tuli voimaan uusi työai­ka­laki. Härmä pohtii, että uusi laki toi sekä hyviä että huonoja muutoksia.

– Työai­ka­lain uudistus teki jossain määrin helpom­maksi yötyön teettä­misen, mikä on hieman huoles­tut­tava asia. Toisaalta laissa pyrit­tiin lisää­mään joustoja sekä yritysten että yksilöiden tarpeisiin.

Kaikkiaan muutos ei kuiten­kaan ollut dramaat­tinen. Suoma­laisen työai­ka­lain perälau­tana on EU-tason direk­tiivi, joka myös estää Euroopan sisäistä kilpailua kohtuut­toman pitkillä tai muuten raskailla työajoilla.

SOPIMALLA PAREMPAA TERVEYTTÄ

Pitkät 12 tunnin työvuorot ovat olleet viime vuosina keskus­telun aiheena.

– Teolli­suuden osalta Työter­veys­laitos on tutkinut paljon 12 tunnin vuoroja. Merkit­täviä terveys­hait­toja suhteessa vanhoihin 8 tunnin vuoro­kier­toihin ei juuri­kaan havaittu.

Pitkiäkin työvuo­roja sisäl­tä­vissä vuoro­jär­jes­tel­missä pätevät samat laina­lai­suudet kuin muissakin järjes­tel­missä. Harvat peräk­käiset yövuorot ja riittävät lepoajat paran­tavat palau­tu­mista pitkävuorolaisillakin.

– Vuoron pituus on lopulta vain yksi vuoro­työn kuormit­ta­vuu­teen vaikut­ta­vista asioista, Härmä toteaa.

Silläkin on merki­tyk­sensä, että työnte­kijät otetaan mukaan päättä­mään työvuorojärjestelmistä.

– Hyvillä vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­silla työai­koihin voidaan vähentää terveys­ris­kejä pitkällä tähtäi­mellä, kunhan pysytään kohtuul­li­sissa työajoissa.

Lue lisää vuoro­työstä Työter­veys­lai­toksen verkko­si­vuilta.
Lue myös: 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat (Tekijä 11.10.2021)

SUOSITUKSIA YÖTYÖN SUUNNITTELUUN

• Peräk­käisten yövuo­rojen lukumäärä tulisi olla vähäinen, mieluiten korkein­taan 3 yötä peräkkäin.
• Lyhyitä, alle 11 tunnin vuoro­vä­lejä tulisi välttää.
• Nopeat vuoro­kierrot (esim. 2–3 peräk­käistä yövuoroa) ovat suosi­tel­ta­vampia kuin hitaat vuoro­kierrot, joissa on enemmän peräk­käisiä yövuoroja.
• Raskaana olevilla naisilla ei tulisi olla enempää kuin yksi yövuoro viikossa.
• Työnte­kijät tulee ottaa mukaan työvuo­rojen suunnitteluun.

Lähde: WOW-hanke