Kuor­mi­tus kohdil­leen tutki­tulla tiedolla

– Työ täytyy aina analy­soida ja tutkia koko­nai­suu­tena, proses­si­kon­sultti Elina Parviai­nen sanoo.

Pitkän uran työn­tut­ki­muk­sen ja mene­tel­mä­ke­hi­tyk­sen parissa tehnyt Parviai­nen kertoo, että teki­jälle terveel­listä ja yrityk­selle tuot­ta­vaa työtä voidaan suun­ni­tella tutki­tun tiedon perusteella.

– Meillä on olemassa ja käytet­tä­vissä syste­maat­ti­nen tutki­mus­me­todi. Pystymme määrit­te­le­mään, minkä­laista ja ‑tasoista kuor­mi­tusta yritys­ten työteh­tä­vissä ja proses­seissa esiintyy.

Kuor­mi­tuk­sen syiden vähen­tä­mi­nen enna­koi­vasti on järke­väm­pää kuin seuraus­ten paik­kaa­mi­nen jälki­kä­teen. Parviai­sen arvio on, että nykyi­sin huomio on pääasiassa seurauksissa.

– Suomessa keski­ty­tään pääasiassa yksi­löön kohdis­tu­viin toimenpiteisiin.

TAVOITTEET KOHDILLEEN

Yksi­lön­kin tuke­mi­nen on tärkeää, mutta se ei vähennä kuor­mi­tuk­sen juuri­syitä. Yksi­lön omat keinot ovat vähissä, jos työpro­ses­sit ovat suun­ni­teltu huonosti.

Kuor­mi­tus voi olla fyysistä, kogni­tii­vista, työn orga­ni­soin­tiin liit­ty­vää tai psykososiaalista.

Hyvin suun­ni­teltu työ huomioi niin ihmi­sen ominai­suu­det kuin työn kuor­mi­tus­te­ki­jät. Kun tavoit­teet ja työhön varattu aika on suun­ni­teltu hyvin, työsuo­ri­tus on mahdol­lista tehdä ilman ylikuormitusta.

– Jos ylikuor­mit­ta­via teki­jöitä ei voida pois­taa, pitää lisätä esimer­kiksi taukoja ja työn kier­toa, jotta kuor­mi­tus ei kohdistu koko työvuo­ron ajan samalla inten­si­tee­tillä eli voimak­kuu­della samoille osa-alueille.

Suomessa keski­ty­tään pääasiassa yksi­löön kohdis­tu­viin toimenpiteisiin.

Työstä saatava palkka moti­voi, mutta korkea­kaan palkka ei poista kuormitusta.

– Fysiik­kaa ja psyy­kettä ei lahjota rahalla. Ihmi­nen reagoi ylikuor­mi­tuk­seen joka tapauksessa.

PANOSTUSTA ERGONOMIAAN

Työer­go­no­mian tutki­mus on tietee­nala, jonka tarkoi­tus on ymmär­tää ihmi­sen ja järjes­tel­män muiden osien vuoro­vai­ku­tusta sekä sovel­taa teoriaa, peri­aat­teita, tietoa ja mene­tel­miä. Tavoit­teena on opti­moida ihmis­ten hyvin­vointi ja järjes­tel­män suorituskyky.

Oikea ergo­no­mian ymmär­rys on osa hyvää johta­mista ja yhtei­nen asia työpai­kalla. Työn­tut­ki­mus on työkalu, jolla ergo­no­mia saadaan yhdis­tet­tyä työpai­kan päivit­täi­siin toimintoihin.

– Puolu­ee­ton ja ammat­ti­tai­toi­nen työn­tut­kija luo näky­vyy­den työhön johdon ja työn­te­ki­jöi­den välille.

Yhteis­kun­nan kannat­taisi panos­taa koulu­tuk­seen, joka huomioi ergo­no­mian ja työtur­val­li­suu­den kehi­tys­tar­peet. Se tukisi sekä kansan­ter­veyttä että kansantaloutta.

– Saate­taan koulu­tus sille tasolle, että voidaan puhua ammat­ti­tai­toi­sista työme­ne­tel­mien kehit­tä­jistä. Siihen on matkaa, mutta se on mahdol­lista, Parviai­nen päättää.

Työn­suun­nit­te­lun kehit­tä­mi­sestä ja kuor­mi­tuk­sen enna­koin­nista on mahdol­lista oppia lisää työym­pä­ris­töyk­si­kön Turval­li­suutta yhteis­työllä ‑tilai­suuk­sissa. Seuraa­vat tapah­tu­mat ovat Kuopiossa 8.11.2023 ja Oulussa 22.11.2023 Lisä­tie­toa liiton verk­ko­si­vulta ja sähkö­pos­titse vesa.kotaviita@teollisuusliitto.fi