”Yritystoiminta ei ole harrastustoimintaa. Yhtiöiden tarkoituksena lain mukaan on tuottaa voittoa osakkeenomistajille”, liiton sopimus- ja talousasiantuntija Jukka Saviluoto totesi.

Ymmärrys yritys­ta­lou­desta antaa eväitä neuvotteluihin

12.10.2023

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ

”Ihmet­telin yritys­ta­loutta koulu­tuksen aiheena, mutta tämähän luo hyvää pohjaa neuvot­te­luihin”, Vesa Viher­virta arvioi Teolli­suus 57:n järjes­tämän koulu­tus­päivän päätteeksi.

Teolli­suus 57:n eli Salon Teolli­suus­työn­te­ki­jöiden ammat­tio­saston tämän vuoden toimin­taan sisältyy seitsen­osainen ay-koulu jäsenille. Perjan­taina 15. syyskuuta 22 opinja­noista ihmistä 13 työpai­kasta kokoontui yritys­ta­louden aihepiirin ääreen.

Perus­asiat käytiin neljässä tunnissa liiton sopimus- ja talous­asian­tun­tija Jukka Saviluodon johda­tuk­sella läpi. Metale­lektron pääluot­ta­mus­mies ja CNC-koneis­taja Vesa Viher­virta, Orionin Salon tehtaan pääluot­ta­mus­mies ja väline­huol­taja Heli Niemi sekä Antti-Teolli­suuden työsuo­je­lu­val­tuu­tettu ja särmääjä Jesse Nieminen arvioivat koulu­tuksen tulleen tarpeeseen.

– Aikai­semmat koulu­tukset, joihin olen osallis­tunut, ovat käsitel­leet edunval­vontaa ja luotta­mus­teh­tä­vien hoita­mista. Niinpä aluksi ihmet­telin, miksi me yritys­ta­loutta pänttäämme, mutta tarpee­seen se tuli. Tämä luo pohjaa neuvot­te­luille ja edunval­von­nalle, Viher­virta sanoo.

– Yritys­ta­lous on minulle uusi aine. Se osoit­tautui aiheel­li­seksi. Kun oppii tunnis­ta­maan asioita, saa pelisilmän tähän touhuun, Nieminen toteaa.

– Luotta­mus­mies­kurs­silla käytimme puoli päivää yritys­ta­louden käsit­te­lyyn ja nyt tuli toinen tieto­pa­ketti samasta aiheesta. On hyvä, että oppii ymmär­tä­mään tätä hepreaa ja tietää, mitkä luvut yritysten talous­ra­por­teissa ovat tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä, Niemi tiivistää.

Heli Niemi, Jesse Nieminen ja Vesa Viher­virta arvos­tavat ammat­tio­saston järjes­tämää koulu­tusta. Oppisi­sällöt ja verkot­tu­minen toteu­tuvat lähellä kotia ja työpaikkaa.

FIRMAT VERTAILUUN

Tiivistys kurssin annista on, että yritys­toi­minta ei ole harras­tus­toi­mintaa. Yhtiöiden pitää lain mukaan tuottaa voittoa. Keskeiset näkökulmat yritysten arvioin­tiin puoles­taan ovat: 1) toiminnan laajuus ja kasvu, 2) kannat­ta­vuus, 3) vakava­rai­suus, 4) maksu­val­mius ja 5) tuottavuus.

Kun olen aikai­semmin kysellyt johdolta näistä asioista, vastaukset eivät välttä­mättä ole olleet kovin tarkkoja.

Näistä yritys­toi­minnan osa-alueista kurssi­laiset saivat aimo annoksen tietoa ja katsauksen oman työpaikan talous­lu­vuista niin, että niitä voitiin yhdessä puntaroida.

– Se yllätti myöntei­sesti, että kurssilta sai oman työpaikan tarkat talous­tiedot pitkältä ajalta aina tuoreim­piin lukemiin asti. Tulen jossain vaiheessa pereh­ty­mään niihin tarkemmin, Nieminen toteaa.

– Olen seurannut Orionin talous­lu­kuja. Koulutus auttoi ymmär­tä­mään niitä paremmin. On tärkeää, että pystyy esittä­mään kysymyksiä yritys­joh­dolle ja vastaa­maan kysymyk­siin oikeilla sanoilla, jotka antavat ymmärtää, että itse ymmärtää, mistä puhuu, Niemi sanoo.

– Sain uutta tietoa firman tilan­teesta, ja välineitä talouden tarkas­te­le­mi­seen. Siitä on hyötyä. Kun olen aikai­semmin kysellyt johdolta näistä asioista, vastaukset eivät välttä­mättä ole olleet kovin tarkkoja, Viher­virta kertoo.

OSASTOLLA TÄRKEÄ ROOLI KOULUTTAMISESSA

Teolli­suus 57:n ay-koulun kurssi­jaksot ovat 1) Minä liitossa, 2) Me olemme liitto – järjes­täy­ty­misen salat, 3) Miten pärjään – vertais­tukea ja vinkkejä, 4) Edunval­vonta käytän­nössä, 5) Yritys­ta­lous, 6) Neuvot­telut ja viestintä ja 7) Liiton kansain­vä­linen toiminta. Koulu huipentuu Berlii­niin matkaan, jossa vierai­lu­koh­teet ovat IG-Metal ja BMW:n autotehdas. Viimeinen koulu­tus­päivä on 22. marras­kuuta. Saksan matka tehdään pian sen jälkeen.

Kolmikko pitää ammat­tio­saston järjes­tämää koulu­tusta tärkeänä.

– Arvostan sitä, että osasto järjestää koulu­tusta jäsenille ja tarjoaa tukea luotta­mus­teh­tä­vien hoita­mi­seen, Viher­virta sanoo.

– Myös vertais­tuki on tärkeää. Se toteutuu parhaiten, kun olemme samaan aikaan samassa paikassa pohti­massa yhteisiä asioita, Nieminen toteaa.

– Olin mukana suunnit­te­le­massa tätä koulu­tus­pa­kettia. Ajatuk­sena oli, että kokonai­suus kiinnos­taisi ja palve­lisi konka­reita ja kelta­nokkia, Niemi kertoo.

JA SITTEN KERTAAMAAN

Aika on osoit­tau­tunut Salon ay-koulussa rajal­li­seksi. Se ei ole miten­kään harvinaista.

– Pinta­raa­pai­suja olemme ehtineet eri aiheista tehdä, mutta niistä kaikista on saanut kuitenkin kokonais­kuvan. Tietoja voi myöhemmin syventää ja päivittää, Viher­virta kommentoi.

Samaa mieltä ovat Niemi ja Nieminen.

– Paljon tulee tietoa yhdellä kerralla. Kerrata pitää, ja jatkaa asioiden seuraa­mista, että pysyy itse kartalla ja oppi säilyy tuoreena mielessä, he tiivistävät.

 

Ay-koulu pähki­nän­kuo­ressa

Ammat­tio­sasto voi järjestää ay-koulun joko itse tai yhdessä muiden lähellä sijait­se­vien ammat­tio­sas­tojen kanssa. Ay-koulu on useamman eriai­heisen kurssin kokonaisuus.

Liitto tukee ay-koulujen toteut­ta­mista perus­kurs­si­tuella. Ay-kouluun voi suunni­tella päätös­ti­lai­suuden. Jos siihen liittyy koulu­tusta, myös sitä voidaan tukea taloudellisesti.

Ohjeet ay-koulusta ja kurssi­tu­ki­ha­ke­muk­sesta löytyvät liiton verkko­si­vuilta hakusa­nalla “ay-koulu”.