Uutinen
Ruotsalainen työmarkkinamalli nojaa vahvasti sopimisen kulttuuriin
Ruotsalaisen työmarkkinamallin perusta on rakennettu työntekijöiden ja työnantajien välisestä neuvottelukulttuurista. Asioista sovitaan yhdessä, riidoissa tulkintaetuoikeus on palkansaajan puolella ja yhtiön johdossa myös työntekijöillä on sananvaltaa.
Kesällä toimintansa aloittanut Petteri Orpon johtama hallitus on asettanut tavoitteekseen nostaa työllisyyttä 100 000 työllisellä hallituskauden aikana. Hallituksen mielestä tavoitteen saavuttamiseksi myös työmarkkinoita on muutettava ja vieläpä merkittävästi.
Ministereiden puheissa vilahtelee tämän tästä viitauksia Ruotsin työmarkkinamalliin. Sitä hallitus pitää uudistustensa esikuvana. Mutta mikä oikeastaan on tuo länsinaapurin malli, josta hallitus haluaa poimia osia Suomen työmarkkinoille?
Ruotsissa on kattava ja yksityiskohtainen työlainsäädäntö, mutta työntekijöiden ja työnantajien väliseen neuvotteluun perustuvalla työehtosopimusjärjestelmällä on tunnustettu asema lainsäädännössä.
Työehdoista sovitaan ammattiliittojen ja työnantajien kesken. Keskusjärjestöillä on työehtosopimusneuvotteluissa koordinoiva rooli. Valtio pysyy tiukasti työmarkkinapöytien ulkopuolella.
– Työnantajat on velvoitettu lainsäädännön kautta neuvottelemaan työntekijöiden kanssa. Neuvotteluosapuoli on ammattiliiton edustaja, Teollisuusliiton kansainvälisen toiminnan päällikkö Jari Hakkarainen selittää Ruotsin mallia.
Ruotsin mallissa on annettu paljon painoarvoa työnantajan ja työntekijöiden väliselle neuvottelun ja sopimisen kulttuurille.
– Ruotsin edistyksellinen yhteistoimintamenettely ennaltaehkäisee esimerkiksi suurimman osan lakoista tällä hetkellä, Hakkarainen sanoo.
– Ruotsissa sekä työnantajat että työntekijät ovat korkeasti järjestäytyneitä. Heidän järjestelmänsä edellyttää heidät neuvottelemaan keskenään. Sitä kautta työnantajat ja työntekijät ovat kyenneet rakentamaan keskinäisen luottamuksen.
Ruotsissa työehtosopimukset kattavat lähes 90 prosenttia palkansaajista.
RIITATILANTEISSA LAKI ON TYÖNTEKIJÄN PUOLELLA
Palkanmuodostuksen erityispiirre Ruotsissa on teollisuussopimus, joka solmittiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sopimuksen mukaan yleisen palkankorotusvaran eli märketin asettavat kilpailulle alttiit teollisuusalat.
Työntekijöiden palkanmääräytymiseen on Ruotsissa käytössä jopa seitsemän erilaista mallia. Mutta märketin asettamista raameista ei käytännössä poikkea yksikään työehtosopimusten piirissä oleva ala, eivät myöskään julkisen sektorin alat.
Työehtosopimusten voimassa ollessa työrauhavelvoite on tiukka ja se koskee myös yksittäistä työntekijää järjestäytymisestä riippumatta.
– Ennen 1990-luvun alkua Ruotsissa menetettiin lähes miljoona työpäivää vuodessa lakkoihin ja työsulkuihin, pahimpana vuonna 1980 yli 4 miljoonaa työpäivää. Tämä huoletti sekä työntekijä- että työnantajaosapuolta. Kun osapuolet löysivät toisensa teollisuussopimuksen kautta, sen järjestelmän voimaantulon jälkeen lakot ovat käytännössä loppuneet, Hakkarainen kertoo.
Ruotsin edistyksellinen yhteistoimintamenettely ennaltaehkäisee esimerkiksi suurimman osan lakoista.
Aivan ilman työriitoja ei Ruotsissa selvitä nykymallissakaan. Riitojen ratkomisessa on kuitenkin selkeä marssijärjestys, ensisijaisesti riidat pyritään ratkomaan paikallisesti tai tarpeen vaatiessa liittotasolla työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
Ruotsissa palkansaajien tukena riitatilanteissa on myös laki. Ruotsalaisten työehtosopimuksiakin sitova myötämääräämislaki antaa palkansaajapuolelle tulkintaetuoikeuden tietyissä yhteistoimintasopimusta tai työntekovelvoitetta koskevissa riidoissa.
Ensisijaisesti tulkintaetuoikeutta käyttää ammattiliiton paikallinen elin. Tulkinta on voimassa niin kauan kuin oikeus toisin päättää.
HALLITUSEDUSTUS LISÄÄ LUOTTAMUSTA JA TIEDONVAIHTOA
Ruotsalaisten toimivaa työmarkkinamallia edistää myös työntekijöiden vahva asema yhtiöiden hallinnossa. Laki määrää, että yli 25 työntekijää työllistävien yhtiöiden hallituksiin on valittava vähintään kaksi työntekijöiden edustajaa.
– Näin henkilöstöllä on siis keskusteluyhteys yhtiön korkeinta päätäntävaltaa käyttävässä instanssissa. Näin myös ajantasainen tieto yhtiöstä ja sen tilanteesta kulkee koko ajan työntekijöille, Hakkarainen selostaa.
Ruotsissa sekä työnantajat että työntekijät ovat korkeasti järjestäytyneitä.
Hakkarainen muistuttaa, että toki yhtiöiden hallituksissa istuvat työntekijöiden edustajat tarkastelevat asioita yhtiön menestymisen kannalta. Tärkeää on, että he pystyvät kuitenkin nostamaan työntekijöiden näkökulmaa esille.
–Tätä kautta rakennetaan luottamusta henkilöstön ja työnantajan välille.
