Luottamushenkilöt koolla: ”Nyt jos koskaan on aika toimia”

SAK:n suuri luottamushenkilötapaaminen keräsi 6.10.2023 Helsinkiin noin 400 luottamushenkilöä eri aloilta ja eri puolilta Suomea. Väki oli yhtä mieltä siitä, että nyt on painava syy toimia, jotta oikeistohallituksen työelämäheikennykset ja pitkä leikkauslista eivät toteudu.

– Nyt on viimeinen aika toimia. Turha on myöhemmin yrittää perästä juosta kiinni, sanoo pääluottamusmies Jari Berg.

– Nyt jos koskaan, lisää vieressä pääluottamusmies Juha Hassel.

Pääluottamusmies Taina Turunen kertoo, että hallitusohjelmasta on keskusteltu työpaikalla aktiivisesti. Silmät ovat aukeamassa.

– Monet ovat lukeneet asioista julkisuudesta, mutta ei ehkä ole ymmärretty, mitä kokonaisuus merkitsee, Turunen sanoo.

Klaukkalalainen Turunen työskentelee teknologiateollisuudessa Vaisala Oyj:ssä, lapualainen Berg on pääluottamusmies puusepänteollisuudessa Skaala IFN Oy:ssä ja kokkolalainen Hassel työskentelee kemianperusteollisuudessa Jervois Finland Oy:ssä.

Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että eri alojen luottamushenkilöiden kokoontuminen on hyödyllinen.

– Asiat ovat olleet tiedossa, mutta täällä ne aukeavat syvemmin, Hassel sanoo.

– Tuli yllätyksenä, miten yhtenäinen porukka on, Turunen kertoo.

– Samaa asiaa ajetaan. Täällä kuullee näkemyksiä muilta aloilta, Berg sanoo.

TYÖVÄKI AKTIVOITUU

Hallitus perustelee politiikkaansa Suomen talouden tasapainottamisella. Toimet ovat kohdistuneet vain työntekijöihin ja huonompiosaisiin.

– Jotain on tehtävä, mutta pitäisi tehdä tasapuolisesti, Turunen sanoo.

– Yhteiset talkoot tarkoittavat, että kaikki ovat mukana, Hassel sanoo.

Luottamushenkilöiden korviin on tullut, että moni äänestänyt työntekijä on pettynyt vaalienjälkeiseen politiikkaan.

– Valheella on lyhyet jäljet, Berg sanoo.

Pitää jakaa heikompien murheet. Ei tiedä, milloin on itse avun tarpeessa.

Aktivoitumista on havaittavissa työväessä.

– Meillä ulosmarssissa oli mukana myös liittoon kuulumattomia, Turunen kertoo.

Sosiaaliturvan leikkaukset eivät välttämättä kosketa itseä tässä ja nyt, mutta kohta voi olla toisin.

– Pitää jakaa heikompien murheet. Ei tiedä, milloin on itse avun tarpeessa, Hassel sanoo.

Jos hallitus ei peräännyt suunnitelmistaan ja neuvottele asioista, on luvassa kovat taistot.

– Sitten lyödään päät yhteen, Berg sanoo.

PAHAN RUOAN BUFFET

Luottamushenkilötapaamisen avasi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Hän alleviivasi hallitusohjelman yksipuolisuutta ja työntekijävastaisuutta.

– Hallitusohjelma on totaalisen vino, pahan ruoan buffet, Eloranta sanoi.

Hän muistutti, että aluillaan oleva taistelu on laaja-alainen ja mahdollisesti pitkä. Yhteistä voimaa tarvitaan, jotta muutos saadaan aikaan.

– Näytämme, mistä suomalainen ay-liike on tehty, Eloranta sanoi.

Hallituksella ei ole mitään yritystä löytää keskitietä, vaan haetaan selkävoittoja.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman puhuivat muutoksista, joita nähdään Suomen poliittisessa ilmapiirissä.

– Vaalien jälkeen hallituspuolueiden puheet ovat muuttuneet, Lindtman arvioi suurinta muutosta.

– Hallituksella ei ole mitään yritystä löytää keskitietä, vaan haetaan selkävoittoja, Andersson sanoi.

Puheenjohtajia on hämmästyttänyt kansalaisilta tuleva viestien tulva, jossa kerrotaan hallitusohjelmaan liittyvistä huolista ja kysytään, mitä asioiden muuttamiseksi voi tehdä.

– En muista, että tällaista olisi ollut aiemmin, Andersson sanoi.

– Olen varma, ettei hallitus saa ohjelmaansa läpi, jos suomalaiset yhdessä sanovat, että ei käy, Lindtman sanoi.

SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen ja SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström kertoivat hallituksen ajamien lakimuutosten kolmikantaisesta valmistelusta.

Tällä paketilla romutetaan ansiosidonnainen työttömyysturva.

Todellisuus on ollut, että työryhmät ovat kokoontuneet, mutta kolmikantaista valmistelua ei ole ollut. Neuvottelua ei synny, kun työnantajapuolen tavoitteet on kirjattu hallitusohjelmaan.

– Hallitusohjelma vie meitä pois pohjoismaisesta mallista, Lindström sanoi.

– Tällä paketilla romutetaan ansiosidonnainen työttömyysturva, Väänänen sanoi.

LUOTTAMUS OLISI VAHVUUS

Oikeistohallitus on toistellut, että sen työelämää keikuttavilla uudistuksilla viedään Suomea lähemmäksi pohjoismaista työmarkkinamallia ja erityisesti Ruotsi on ollut vertailumaana.

Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestön LO:n pääekonomisti Laura Hartman kertoi Ruotsin työmarkkinamallista.

Suomessa hallitus on suunnitellut kirjaavansa palkankorotusten kattoa määrittelevän vientivetoisen työmarkkinamallin lakiin.

Olisi kornia, että hallituksen päätöksellä luotaisiin uusi työmarkkinamalli.

Ruotsissa vientivetoiseen malliin siirryttiin vuonna 1997. Hartman kuitenkin kertoo, että Ruotsin mallilla ja Suomen hallituksen suunnitelmilla on yksi keskeinen ero: Ruotsissa työmarkkinamalli sovittiin työmarkkinaosapuolten välisissä neuvotteluissa.

– Kaikki osapuolet tekivät kompromisseja. Olisi kornia, että hallituksen päätöksellä luotaisiin uusi työmarkkinamalli, Hartman sanoi.

Hallitus suunnittelee ensitöinään lakko-oikeuden rajaamista. Ruotsissa lakko-oikeutta ei ole rajattu lainsäädännöllä, vaan rajaukset ovat perustuneet oikeuskäytäntöön.

Ruotsissa työmarkkinaosapuolten välinen luottamus on vahvuus. Työnantajatkin näkevät järjestäytymisen hyödyt.

Hartman toteaa, että lakko-oikeus on Ruotsissakin taustalla pelotteena pitämässä sopimisen pyörät pyörimässä, vaikka oikeutta ei ole tarvinnut juuri käyttää.

– Ruotsissa työmarkkinaosapuolten välinen luottamus on vahvuus. Työnantajatkin näkevät järjestäytymisen hyödyt, Hartman sanoi.