Luotta­mus­hen­kilöt koolla: ”Nyt jos koskaan on aika toimia”

SAK:n suuri luotta­mus­hen­ki­lö­ta­paa­minen keräsi 6.10.2023 Helsin­kiin noin 400 luotta­mus­hen­kilöä eri aloilta ja eri puolilta Suomea. Väki oli yhtä mieltä siitä, että nyt on painava syy toimia, jotta oikeis­to­hal­li­tuksen työelä­mä­hei­ken­nykset ja pitkä leikkaus­lista eivät toteudu.

– Nyt on viimeinen aika toimia. Turha on myöhemmin yrittää perästä juosta kiinni, sanoo pääluot­ta­mus­mies Jari Berg.

– Nyt jos koskaan, lisää vieressä pääluot­ta­mus­mies Juha Hassel.

Pääluot­ta­mus­mies Taina Turunen kertoo, että hallitus­ohjelmasta on keskus­teltu työpai­kalla aktii­vi­sesti. Silmät ovat aukeamassa.

– Monet ovat lukeneet asioista julki­suu­desta, mutta ei ehkä ole ymmär­retty, mitä kokonai­suus merkitsee, Turunen sanoo.

Klauk­ka­la­lainen Turunen työsken­telee tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa Vaisala Oyj:ssä, lapua­lainen Berg on pääluot­ta­mus­mies puuse­pän­teol­li­suu­dessa Skaala IFN Oy:ssä ja kokko­la­lainen Hassel työsken­telee kemian­pe­rus­teol­li­suu­dessa Jervois Finland Oy:ssä.

Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että eri alojen luotta­mus­hen­ki­löiden kokoon­tu­minen on hyödyllinen.

– Asiat ovat olleet tiedossa, mutta täällä ne aukeavat syvemmin, Hassel sanoo.

– Tuli yllätyk­senä, miten yhtenäinen porukka on, Turunen kertoo.

– Samaa asiaa ajetaan. Täällä kuullee näkemyksiä muilta aloilta, Berg sanoo.

TYÖVÄKI AKTIVOITUU

Hallitus perus­telee politiik­kaansa Suomen talouden tasapai­not­ta­mi­sella. Toimet ovat kohdis­tu­neet vain työnte­ki­jöihin ja huonompiosaisiin.

– Jotain on tehtävä, mutta pitäisi tehdä tasapuo­li­sesti, Turunen sanoo.

– Yhteiset talkoot tarkoit­tavat, että kaikki ovat mukana, Hassel sanoo.

Luotta­mus­hen­ki­löiden korviin on tullut, että moni äänes­tänyt työntekijä on pettynyt vaalien­jäl­kei­seen politiikkaan.

– Valheella on lyhyet jäljet, Berg sanoo.

Pitää jakaa heikom­pien murheet. Ei tiedä, milloin on itse avun tarpeessa.

Aktivoi­tu­mista on havait­ta­vissa työväessä.

– Meillä ulosmars­sissa oli mukana myös liittoon kuulu­mat­tomia, Turunen kertoo.

Sosiaa­li­turvan leikkaukset eivät välttä­mättä kosketa itseä tässä ja nyt, mutta kohta voi olla toisin.

– Pitää jakaa heikom­pien murheet. Ei tiedä, milloin on itse avun tarpeessa, Hassel sanoo.

Jos hallitus ei peräännyt suunni­tel­mis­taan ja neuvot­tele asioista, on luvassa kovat taistot.

– Sitten lyödään päät yhteen, Berg sanoo.

PAHAN RUOAN BUFFET

Luotta­mus­hen­ki­lö­ta­paa­misen avasi SAK:n puheen­joh­taja Jarkko Eloranta. Hän allevii­vasi halli­tus­oh­jelman yksipuo­li­suutta ja työntekijävastaisuutta.

– Hallitus­ohjelma on totaa­lisen vino, pahan ruoan buffet, Eloranta sanoi.

Hän muistutti, että aluil­laan oleva taistelu on laaja-alainen ja mahdol­li­sesti pitkä. Yhteistä voimaa tarvi­taan, jotta muutos saadaan aikaan.

– Näytämme, mistä suoma­lainen ay-liike on tehty, Eloranta sanoi.

Halli­tuk­sella ei ole mitään yritystä löytää keski­tietä, vaan haetaan selkävoittoja.

Vasem­mis­to­liiton puheen­joh­taja Li Andersson ja SDP:n puheen­joh­taja Antti Lindtman puhuivat muutok­sista, joita nähdään Suomen poliit­ti­sessa ilmapiirissä.

– Vaalien jälkeen halli­tus­puo­lueiden puheet ovat muuttu­neet, Lindtman arvioi suurinta muutosta.

– Halli­tuk­sella ei ole mitään yritystä löytää keski­tietä, vaan haetaan selkä­voit­toja, Andersson sanoi.

Puheen­joh­tajia on hämmäs­tyt­tänyt kansa­lai­silta tuleva viestien tulva, jossa kerro­taan halli­tus­oh­jel­maan liitty­vistä huolista ja kysytään, mitä asioiden muutta­mi­seksi voi tehdä.

– En muista, että tällaista olisi ollut aiemmin, Andersson sanoi.

– Olen varma, ettei hallitus saa ohjel­maansa läpi, jos suoma­laiset yhdessä sanovat, että ei käy, Lindtman sanoi.

SAK:n sosiaa­li­asioiden päällikkö Pirjo Väänänen ja SAK:n työmark­ki­na­pääl­likkö Rami Lindström kertoivat halli­tuksen ajamien lakimuu­tosten kolmi­kan­tai­sesta valmistelusta.

Tällä paketilla romute­taan ansio­si­don­nainen työttömyysturva.

Todel­li­suus on ollut, että työryhmät ovat kokoon­tu­neet, mutta kolmi­kan­taista valmis­telua ei ole ollut. Neuvot­telua ei synny, kun työnan­ta­ja­puolen tavoit­teet on kirjattu hallitusohjelmaan.

– Hallitus­ohjelma vie meitä pois pohjois­mai­sesta mallista, Lindström sanoi.

– Tällä paketilla romute­taan ansio­si­don­nainen työttö­myys­turva, Väänänen sanoi.

LUOTTAMUS OLISI VAHVUUS

Oikeis­to­hal­litus on toistellut, että sen työelämää keikut­ta­villa uudis­tuk­silla viedään Suomea lähem­mäksi pohjois­maista työmark­ki­na­mallia ja erityi­sesti Ruotsi on ollut vertailumaana.

Ruotsin ammat­ti­liit­tojen keskus­jär­jestön LO:n pääeko­no­misti Laura Hartman kertoi Ruotsin työmarkkinamallista.

Suomessa hallitus on suunni­tellut kirjaa­vansa palkan­ko­ro­tusten kattoa määrit­te­levän vienti­ve­toisen työmark­ki­na­mallin lakiin.

Olisi kornia, että halli­tuksen päätök­sellä luotai­siin uusi työmarkkinamalli.

Ruotsissa vienti­ve­toi­seen malliin siirryt­tiin vuonna 1997. Hartman kuitenkin kertoo, että Ruotsin mallilla ja Suomen halli­tuksen suunni­tel­milla on yksi keskeinen ero: Ruotsissa työmark­ki­na­malli sovit­tiin työmark­ki­naos­a­puolten välisissä neuvotteluissa.

– Kaikki osapuolet tekivät kompro­mis­seja. Olisi kornia, että halli­tuksen päätök­sellä luotai­siin uusi työmark­ki­na­malli, Hartman sanoi.

Hallitus suunnit­telee ensitöi­nään lakko-oikeuden rajaa­mista. Ruotsissa lakko-oikeutta ei ole rajattu lainsää­dän­nöllä, vaan rajaukset ovat perus­tu­neet oikeuskäytäntöön.

Ruotsissa työmark­ki­naos­a­puolten välinen luottamus on vahvuus. Työnan­ta­jatkin näkevät järjes­täy­ty­misen hyödyt.

Hartman toteaa, että lakko-oikeus on Ruotsis­sakin taustalla pelot­teena pitämässä sopimisen pyörät pyöri­mässä, vaikka oikeutta ei ole tarvinnut juuri käyttää.

– Ruotsissa työmark­ki­naos­a­puolten välinen luottamus on vahvuus. Työnan­ta­jatkin näkevät järjes­täy­ty­misen hyödyt, Hartman sanoi.