Luot­ta­mus­hen­ki­löt koolla: ”Nyt jos koskaan on aika toimia”

SAK:n suuri luot­ta­mus­hen­ki­lö­ta­paa­mi­nen keräsi 6.10.2023 Helsin­kiin noin 400 luot­ta­mus­hen­ki­löä eri aloilta ja eri puolilta Suomea. Väki oli yhtä mieltä siitä, että nyt on painava syy toimia, jotta oikeis­to­hal­li­tuk­sen työelä­mä­hei­ken­nyk­set ja pitkä leik­kaus­lista eivät toteudu.

– Nyt on viimei­nen aika toimia. Turha on myöhem­min yrit­tää perästä juosta kiinni, sanoo pääluot­ta­mus­mies Jari Berg.

– Nyt jos koskaan, lisää vieressä pääluot­ta­mus­mies Juha Hassel.

Pääluot­ta­mus­mies Taina Turu­nen kertoo, että hallitus­ohjel­masta on keskus­teltu työpai­kalla aktii­vi­sesti. Silmät ovat aukeamassa.

– Monet ovat luke­neet asioista julki­suu­desta, mutta ei ehkä ole ymmär­retty, mitä koko­nai­suus merkit­see, Turu­nen sanoo.

Klauk­ka­la­lai­nen Turu­nen työs­ken­te­lee tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa Vaisala Oyj:ssä, lapua­lai­nen Berg on pääluot­ta­mus­mies puuse­pän­teol­li­suu­dessa Skaala IFN Oy:ssä ja kokko­la­lai­nen Hassel työs­ken­te­lee kemian­pe­rus­teol­li­suu­dessa Jervois Finland Oy:ssä.

Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että eri alojen luot­ta­mus­hen­ki­löi­den kokoon­tu­mi­nen on hyödyllinen.

– Asiat ovat olleet tiedossa, mutta täällä ne aukea­vat syvem­min, Hassel sanoo.

– Tuli yllä­tyk­senä, miten yhte­näi­nen porukka on, Turu­nen kertoo.

– Samaa asiaa ajetaan. Täällä kuul­lee näke­myk­siä muilta aloilta, Berg sanoo.

TYÖVÄKI AKTIVOITUU

Halli­tus perus­te­lee poli­tiik­kaansa Suomen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­sella. Toimet ovat kohdis­tu­neet vain työn­te­ki­jöi­hin ja huonompiosaisiin.

– Jotain on tehtävä, mutta pitäisi tehdä tasa­puo­li­sesti, Turu­nen sanoo.

– Yhtei­set talkoot tarkoit­ta­vat, että kaikki ovat mukana, Hassel sanoo.

Luot­ta­mus­hen­ki­löi­den korviin on tullut, että moni äänes­tä­nyt työn­tekijä on petty­nyt vaalien­jäl­kei­seen politiikkaan.

– Valheella on lyhyet jäljet, Berg sanoo.

Pitää jakaa heikom­pien murheet. Ei tiedä, milloin on itse avun tarpeessa.

Akti­voi­tu­mista on havait­ta­vissa työväessä.

– Meillä ulos­mars­sissa oli mukana myös liit­toon kuulu­mat­to­mia, Turu­nen kertoo.

Sosi­aa­li­tur­van leik­kauk­set eivät vält­tä­mättä kosketa itseä tässä ja nyt, mutta kohta voi olla toisin.

– Pitää jakaa heikom­pien murheet. Ei tiedä, milloin on itse avun tarpeessa, Hassel sanoo.

Jos halli­tus ei perään­nyt suun­ni­tel­mis­taan ja neuvot­tele asioista, on luvassa kovat taistot.

– Sitten lyödään päät yhteen, Berg sanoo.

PAHAN RUOAN BUFFET

Luot­ta­mus­hen­ki­lö­ta­paa­mi­sen avasi SAK:n puheen­joh­taja Jarkko Eloranta. Hän alle­vii­vasi halli­tus­oh­jel­man yksi­puo­li­suutta ja työntekijävastaisuutta.

– Hallitus­ohjelma on totaa­li­sen vino, pahan ruoan buffet, Eloranta sanoi.

Hän muis­tutti, että aluil­laan oleva tais­telu on laaja-alai­nen ja mahdol­li­sesti pitkä. Yhteistä voimaa tarvi­taan, jotta muutos saadaan aikaan.

– Näytämme, mistä suoma­lai­nen ay-liike on tehty, Eloranta sanoi.

Halli­tuk­sella ei ole mitään yritystä löytää keski­tietä, vaan haetaan selkävoittoja.

Vasem­mis­to­lii­ton puheen­joh­taja Li Anders­son ja SDP:n puheen­joh­taja Antti Lindt­man puhui­vat muutok­sista, joita nähdään Suomen poliit­ti­sessa ilmapiirissä.

– Vaalien jälkeen halli­tus­puo­luei­den puheet ovat muut­tu­neet, Lindt­man arvioi suurinta muutosta.

– Halli­tuk­sella ei ole mitään yritystä löytää keski­tietä, vaan haetaan selkä­voit­toja, Anders­son sanoi.

Puheen­joh­ta­jia on hämmäs­tyt­tä­nyt kansa­lai­silta tuleva vies­tien tulva, jossa kerro­taan halli­tus­oh­jel­maan liit­ty­vistä huolista ja kysy­tään, mitä asioi­den muut­ta­mi­seksi voi tehdä.

– En muista, että tällaista olisi ollut aiem­min, Anders­son sanoi.

– Olen varma, ettei halli­tus saa ohjel­maansa läpi, jos suoma­lai­set yhdessä sano­vat, että ei käy, Lindt­man sanoi.

SAK:n sosi­aa­li­asioi­den pääl­likkö Pirjo Väänä­nen ja SAK:n työmark­ki­na­pääl­likkö Rami Lind­ström kertoi­vat halli­tuk­sen ajamien laki­muu­tos­ten kolmi­kan­tai­sesta valmistelusta.

Tällä pake­tilla romu­te­taan ansio­si­don­nai­nen työttömyysturva.

Todel­li­suus on ollut, että työryh­mät ovat kokoon­tu­neet, mutta kolmi­kan­taista valmis­te­lua ei ole ollut. Neuvot­te­lua ei synny, kun työnan­ta­ja­puo­len tavoit­teet on kirjattu hallitusohjelmaan.

– Hallitus­ohjelma vie meitä pois pohjois­mai­sesta mallista, Lind­ström sanoi.

– Tällä pake­tilla romu­te­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva, Väänä­nen sanoi.

LUOTTAMUS OLISI VAHVUUS

Oikeis­to­hal­li­tus on tois­tel­lut, että sen työelä­mää keikut­ta­villa uudis­tuk­silla viedään Suomea lähem­mäksi pohjois­maista työmark­ki­na­mal­lia ja erityi­sesti Ruotsi on ollut vertailumaana.

Ruot­sin ammat­ti­liit­to­jen keskus­jär­jes­tön LO:n pääe­ko­no­misti Laura Hart­man kertoi Ruot­sin työmarkkinamallista.

Suomessa halli­tus on suun­ni­tel­lut kirjaa­vansa palkan­ko­ro­tus­ten kattoa määrit­te­le­vän vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin lakiin.

Olisi kornia, että halli­tuk­sen päätök­sellä luotai­siin uusi työmarkkinamalli.

Ruot­sissa vien­ti­ve­toi­seen malliin siir­ryt­tiin vuonna 1997. Hart­man kuiten­kin kertoo, että Ruot­sin mallilla ja Suomen halli­tuk­sen suun­ni­tel­milla on yksi keskei­nen ero: Ruot­sissa työmark­ki­na­malli sovit­tiin työmark­ki­naos­a­puol­ten väli­sissä neuvotteluissa.

– Kaikki osapuo­let teki­vät kompro­mis­seja. Olisi kornia, että halli­tuk­sen päätök­sellä luotai­siin uusi työmark­ki­na­malli, Hart­man sanoi.

Halli­tus suun­nit­te­lee ensi­töi­nään lakko-oikeu­den rajaa­mista. Ruot­sissa lakko-oikeutta ei ole rajattu lain­sää­dän­nöllä, vaan rajauk­set ovat perus­tu­neet oikeuskäytäntöön.

Ruot­sissa työmark­ki­naos­a­puol­ten väli­nen luot­ta­mus on vahvuus. Työnan­ta­jat­kin näke­vät järjes­täy­ty­mi­sen hyödyt.

Hart­man toteaa, että lakko-oikeus on Ruot­sis­sa­kin taus­talla pelot­teena pitä­mässä sopi­mi­sen pyörät pyöri­mässä, vaikka oikeutta ei ole tarvin­nut juuri käyttää.

– Ruot­sissa työmark­ki­naos­a­puol­ten väli­nen luot­ta­mus on vahvuus. Työnan­ta­jat­kin näke­vät järjes­täy­ty­mi­sen hyödyt, Hart­man sanoi.