Ulos­marssi Rova­nie­men BRP Finlan­dilla: ”Halli­tuk­sen toimet ovat järkyttäviä”

Suomen halli­tuk­sen leik­kaus­po­li­tiik­kaa vastus­ta­vat poliit­ti­set työtais­te­lut alkoi­vat 26.9.2023 Pohjois-Suomesta. Ulos­mars­seja järjes­tet­tiin useissa toimi­pis­teissä. Toimet ovat osa SAK:laisten liit­to­jen yhteistä Painava syy –kampan­jaa.

Teol­li­suus­liitto järjesti tunnin ulos­mars­sin Rova­nie­mellä moot­to­ri­kelk­koja valmis­ta­van BRP Finland Oy:n tehtaalla. Puolen päivän aikaan tehtaan työn­te­ki­jät mars­si­vat ulos tunnin ajaksi.

Ulos­mars­silla vastus­te­taan halli­tuk­sen suun­nit­te­le­mia heiken­nyk­siä työn­te­ki­jöi­den asemaan ja sosi­aa­li­tur­vaan. Työn­te­ki­jä­puoli haluaa neuvo­tella halli­tuk­sen sane­lu­po­li­tii­kan sijaan.

Tehtaan pääluot­ta­mus­mies Hannu Loukusa kertoo, että Orpon-Purran halli­tuk­sen suun­ni­tel­mat ovat herät­tä­neet tunteita syvästä huolesta suora­nai­seen raivoon.

– Joka nurkasta naker­re­taan. Lakko-oikeu­den rajoi­tus on pääl­lim­mäi­senä mielessä, Loukusa sanoo.

Ansio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan suun­ni­tel­lut leik­kauk­set iski­si­vät käytän­nössä kaik­kiin kelk­ka­teh­taan työn­te­ki­jöi­hin, sillä työ on kausi­luon­toista joka­vuo­ti­sine lomautuksineen.

Vara­pää­luot­ta­mus­mies Antti Utriai­nen pohtii, että lakko-oikeu­den rajoi­tus ja luot­ta­mus­mie­hen ohit­ta­mi­nen paikal­li­sessa sopi­mi­sessa kään­täi­si­vät asetel­mat pahasti työn­te­ki­jöitä vastaan.

– Viimeis­tään silloin mennään sane­lu­po­li­tiik­kaan, Utriai­nen sanoo.

Tehtaalla on totuttu vuosit­tai­siin noin kolmen kuukau­den lomau­tuk­siin. Ansio­si­don­nai­sen tason leik­kaus kahden kuukau­den jälkeen tuntuisi siis kaik­kien lomau­tet­tu­jen kukkarossa.

– Lapsi­ko­ro­tus­ten leik­kaus on kuin piste i:n päälle, Utriai­nen sanoo.

YHTENÄISYYTTÄ KOETELLAAN

Kaksi­toista vuotta kelk­ka­teh­taalla työs­ken­nel­lyt Päivi Eskola laskee, että halli­tuk­sen suun­ni­tel­mat leik­kai­si­vat tuloista monta sataa euroa.

– Kuinka moni haluaa jatkossa enää olla kausi­töissä, Eskola kysyy.

Oikeis­to­hal­li­tuk­sen leik­kaus­suun­ni­tel­mat muis­tut­ta­vat lähi­men­nei­syy­destä Sipi­län halli­tuk­sen ajasta. Työn­te­ki­jä­vas­tai­suus muis­tut­taa puoles­taan 1980-luvun Iso-Britan­niasta, jossa vallassa ollut Marga­ret Thatc­he­rin halli­tus hyök­käsi ammat­tiyh­dis­tys­lii­kettä vastaan.

– Halli­tuk­sen toimet ovat järkyt­tä­viä, Eskola sanoo.

Ulos­mars­siin osal­lis­tu­nut Eskola arve­lee, että kiista maan halli­tuk­sen kanssa vaatii vielä kovem­pia toimia, mutta on järke­vää aloit­taa lyhyillä ulosmarsseilla.

– Hyvä, että aloi­te­taan maltilla, Eskola sanoo.

Samaa mieltä on viisi vuotta tehtaalla työs­ken­nel­lyt Krisse Hacklin.

– Tunnin ulos­mars­siin on helppo osal­lis­tua, Hacklin sanoo.

Protes­tien kohteena olevat leik­kauk­set kosket­ta­vat suurinta osaa työntekijöistä.

– Kohta ei ole varaa käydä töissä, Hacklin sanoo.

Vieressä Erkki Sieppi pohtii, että halli­tus­oh­jel­man taus­talla ovat elin­kei­noe­lä­män isot vaikut­ta­jat. Työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­den murta­mi­nen ja lakko-oikeu­den rajaus eivät ole uusia tavoit­teita työnantajaleirissä.

– Kokei­le­vat, miten yhte­näi­siä työn­te­ki­jät ovat, Sieppi sanoo.

PAREMPI TULEVAISUUS TAVOITTEENA

Ulos­mars­siin osal­lis­tu­nut Mikko Heiku­rai­nen muis­tut­taa, että leik­kaus­suun­ni­tel­mat ovat erityi­sen rajuja tässä ajassa, kun hinto­jen ja korko­jen nousut ovat syöneet työn­te­ki­jöi­den osto­voi­maa rajusti.

– Yrite­tään pistää kampoi­hin, kun työn­te­ki­jöitä paine­taan alas, Heiku­rai­nen sanoo.

Vieressä on Heiku­rai­sen 15-vuotias siskon­poika Niklas Korho­nen, joka oli ulos­mars­sin aikaan TET-harjoit­te­lussa kelk­ka­teh­taalla. Hänellä työura on vielä edessäpäin.

– Toivo­taan, että näin saadaan heille parem­mat olta­vat, Heiku­rai­nen sanoo.

Hän arve­lee, että halli­tuk­sen poli­tii­kan kään­tä­mi­seen tarvi­taan vielä laajem­pia toimia ja kärsi­väl­li­syyttä. Yhdessä työn­te­ki­jöi­den on mahdol­lista pitää puolensa.

– Joukossa on voimaa. Tämä on pidempi mara­ton, Heiku­rai­nen sanoo.

KAUSITYÖ VAIKEUTUU

Kuusi­toista vuotta tehtaalla työs­ken­nel­lyt Teija Kangas toteaa, että leik­kaus­suun­ni­tel­mat vievät toteu­tues­saan monilta sääl­li­sen toimeentulon.

– Kausi­työllä ei enää pärjää, Kangas sanoo.

Anni Mäena­la­nen arvioi, että monella alalla työvoi­ma­pula syve­nee, jos epävar­muutta lisä­tään valtion toimin. Kelk­ka­teh­taal­la­kin on töissä paljon perheel­li­siä ja pariskuntia.

– Jos leik­kauk­set mene­vät läpi, kuka haluaa tänne töihin, Mäena­la­nen kysyy.

Hän pohtii, että halli­tus­oh­jel­maan kirja­tut toimet vaikut­ta­vat rajusti juuri Lapissa, jossa kausi­työtä tehdään paljon matkai­lussa. Jos ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van työs­sä­oloehto piden­ne­tään kuudesta kuukau­desta vuoteen, moni kausi­työ­läi­nen putoaa koko­naan pois turvan piiristä.

Tomi Romak­ka­niemi pohtii halli­tus­oh­jel­maan kirja­tun niin sano­tun sairaus­sa­kon, eli ensim­mäi­sen sairaus­lo­ma­päi­vän palkat­to­muu­den vaikutuksia.

– Tule­vatko ihmi­set sairaina töihin, Romak­ka­niemi kysyy, ja kolle­gat totea­vat vieressä ”todel­la­kin”.

Valtio­va­rain­mi­nis­teri Riikka Purra on julki­suu­dessa väit­tä­nyt, ettei ensim­mäi­sen sairaus­lo­ma­päi­vän palkat­to­muus ole iso asia, koska se on sovittu monissa työeh­to­so­pi­muk­sissa palkal­li­seksi. Laki­muu­tos kuiten­kin osoit­taisi valtio­val­lan tahdon, ja ensim­mäi­sen sairaus­päi­vän palkasta tulisi tais­te­lu­jen kohde seuraa­vissa työehtosopimusneuvotteluissa.

ÄÄNI KUULUVIIN

Rova­nie­men kelk­ka­teh­das on Euroo­pan ainoa moot­to­ri­kelk­ko­jen valmis­taja ja alal­laan yksi maail­man suurim­mista. Tehdas työl­lis­tää kaik­ki­aan noin 500 henkeä, joista reilu 300 työs­ken­te­lee tuotannossa.

Aiem­min kelk­ka­teh­taalla työs­ken­nel­lyt alue­toi­mit­sija Martti Rauhala Teol­li­suus­lii­ton Pohjois-Suomen toiminta-alueelta seurasi BRP Finlan­din ulos­mars­sia tyytyväisenä.

– Käytän­nössä kaikki tuli­vat ulos. Porukka on asian takana, Rauhala sanoo.

Tunnin ulos­mars­sin päät­tyessä ja työn­te­ki­jöi­den pala­tessa tehtaa­seen pääluot­ta­mus­mies Hannu Loukusa arvioi, että työtais­telu onnistui.

– Olen tyyty­väi­nen. Jospa saamme äänen kuuluviin.

Teol­li­suus­liitto järjes­tää syys–lokakuussa kolmen viikon ajan kolmena päivänä viikossa alueel­li­sia tunnin ulos­mars­seja vali­koi­duilla työpai­koilla vasta­lauseena Suomen halli­tuk­sen ajamalle leik­kaus­po­li­tii­kalle ja työeh­to­jen heiken­nyk­sille. Lue tästä lisää Teol­li­suus­lii­ton toimista.