Ulosmarssi Rovaniemen BRP Finlan­dilla: ”Halli­tuksen toimet ovat järkyttäviä”

Suomen halli­tuksen leikkaus­po­li­tiikkaa vastus­tavat poliit­tiset työtais­telut alkoivat 26.9.2023 Pohjois-Suomesta. Ulosmars­seja järjes­tet­tiin useissa toimi­pis­teissä. Toimet ovat osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy –kampanjaa.

Teolli­suus­liitto järjesti tunnin ulosmarssin Rovanie­mellä mootto­ri­kelk­koja valmis­tavan BRP Finland Oy:n tehtaalla. Puolen päivän aikaan tehtaan työnte­kijät marssivat ulos tunnin ajaksi.

Ulosmars­silla vastus­te­taan halli­tuksen suunnit­te­lemia heiken­nyksiä työnte­ki­jöiden asemaan ja sosiaa­li­tur­vaan. Työnte­ki­jä­puoli haluaa neuvo­tella halli­tuksen sanelu­po­li­tiikan sijaan.

Tehtaan pääluot­ta­mus­mies Hannu Loukusa kertoo, että Orpon-Purran halli­tuksen suunni­telmat ovat herät­tä­neet tunteita syvästä huolesta suora­nai­seen raivoon.

– Joka nurkasta naker­re­taan. Lakko-oikeuden rajoitus on päällim­mäi­senä mielessä, Loukusa sanoo.

Ansio­si­don­nai­seen työttö­myys­tur­vaan suunni­tellut leikkaukset iskisivät käytän­nössä kaikkiin kelkka­teh­taan työnte­ki­jöihin, sillä työ on kausi­luon­toista jokavuo­ti­sine lomautuksineen.

Varapää­luot­ta­mus­mies Antti Utriainen pohtii, että lakko-oikeuden rajoitus ja luotta­mus­miehen ohitta­minen paikal­li­sessa sopimi­sessa kääntäi­sivät asetelmat pahasti työnte­ki­jöitä vastaan.

– Viimeis­tään silloin mennään sanelu­po­li­tiik­kaan, Utriainen sanoo.

Tehtaalla on totuttu vuosit­tai­siin noin kolmen kuukauden lomau­tuk­siin. Ansio­si­don­naisen tason leikkaus kahden kuukauden jälkeen tuntuisi siis kaikkien lomau­tet­tujen kukkarossa.

– Lapsi­ko­ro­tusten leikkaus on kuin piste i:n päälle, Utriainen sanoo.

YHTENÄISYYTTÄ KOETELLAAN

Kaksi­toista vuotta kelkka­teh­taalla työsken­nellyt Päivi Eskola laskee, että halli­tuksen suunni­telmat leikkai­sivat tuloista monta sataa euroa.

– Kuinka moni haluaa jatkossa enää olla kausi­töissä, Eskola kysyy.

Oikeis­to­hal­li­tuksen leikkaus­suun­ni­telmat muistut­tavat lähimen­nei­syy­destä Sipilän halli­tuksen ajasta. Työnte­ki­jä­vas­tai­suus muistuttaa puoles­taan 1980-luvun Iso-Britan­niasta, jossa vallassa ollut Margaret Thatc­herin hallitus hyökkäsi ammat­tiyh­dis­tys­lii­kettä vastaan.

– Halli­tuksen toimet ovat järkyt­täviä, Eskola sanoo.

Ulosmars­siin osallis­tunut Eskola arvelee, että kiista maan halli­tuksen kanssa vaatii vielä kovempia toimia, mutta on järkevää aloittaa lyhyillä ulosmarsseilla.

– Hyvä, että aloite­taan maltilla, Eskola sanoo.

Samaa mieltä on viisi vuotta tehtaalla työsken­nellyt Krisse Hacklin.

– Tunnin ulosmars­siin on helppo osallistua, Hacklin sanoo.

Protes­tien kohteena olevat leikkaukset kosket­tavat suurinta osaa työntekijöistä.

– Kohta ei ole varaa käydä töissä, Hacklin sanoo.

Vieressä Erkki Sieppi pohtii, että halli­tus­oh­jelman taustalla ovat elinkei­noe­lämän isot vaikut­tajat. Työeh­to­so­pi­musten yleis­si­to­vuuden murta­minen ja lakko-oikeuden rajaus eivät ole uusia tavoit­teita työnantajaleirissä.

– Kokei­levat, miten yhtenäisiä työnte­kijät ovat, Sieppi sanoo.

PAREMPI TULEVAISUUS TAVOITTEENA

Ulosmars­siin osallis­tunut Mikko Heiku­rainen muistuttaa, että leikkaus­suun­ni­telmat ovat erityisen rajuja tässä ajassa, kun hintojen ja korkojen nousut ovat syöneet työnte­ki­jöiden ostovoimaa rajusti.

– Yrite­tään pistää kampoihin, kun työnte­ki­jöitä paine­taan alas, Heiku­rainen sanoo.

Vieressä on Heiku­raisen 15-vuotias siskon­poika Niklas Korhonen, joka oli ulosmarssin aikaan TET-harjoit­te­lussa kelkka­teh­taalla. Hänellä työura on vielä edessäpäin.

– Toivo­taan, että näin saadaan heille paremmat oltavat, Heiku­rainen sanoo.

Hän arvelee, että halli­tuksen politiikan kääntä­mi­seen tarvi­taan vielä laajempia toimia ja kärsi­väl­li­syyttä. Yhdessä työnte­ki­jöiden on mahdol­lista pitää puolensa.

– Joukossa on voimaa. Tämä on pidempi maraton, Heiku­rainen sanoo.

KAUSITYÖ VAIKEUTUU

Kuusi­toista vuotta tehtaalla työsken­nellyt Teija Kangas toteaa, että leikkaus­suun­ni­telmat vievät toteu­tues­saan monilta säällisen toimeentulon.

– Kausi­työllä ei enää pärjää, Kangas sanoo.

Anni Mäena­lanen arvioi, että monella alalla työvoi­ma­pula syvenee, jos epävar­muutta lisätään valtion toimin. Kelkka­teh­taal­lakin on töissä paljon perheel­lisiä ja pariskuntia.

– Jos leikkaukset menevät läpi, kuka haluaa tänne töihin, Mäena­lanen kysyy.

Hän pohtii, että halli­tus­oh­jel­maan kirjatut toimet vaikut­tavat rajusti juuri Lapissa, jossa kausi­työtä tehdään paljon matkai­lussa. Jos ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan työssä­oloehto piden­ne­tään kuudesta kuukau­desta vuoteen, moni kausi­työ­läinen putoaa kokonaan pois turvan piiristä.

Tomi Romak­ka­niemi pohtii halli­tus­oh­jel­maan kirjatun niin sanotun sairaus­sakon, eli ensim­mäisen sairaus­lo­ma­päivän palkat­to­muuden vaikutuksia.

– Tulevatko ihmiset sairaina töihin, Romak­ka­niemi kysyy, ja kollegat toteavat vieressä ”todel­lakin”.

Valtio­va­rain­mi­nis­teri Riikka Purra on julki­suu­dessa väittänyt, ettei ensim­mäisen sairaus­lo­ma­päivän palkat­to­muus ole iso asia, koska se on sovittu monissa työeh­to­so­pi­muk­sissa palkal­li­seksi. Lakimuutos kuitenkin osoit­taisi valtio­vallan tahdon, ja ensim­mäisen sairaus­päivän palkasta tulisi taiste­lujen kohde seuraa­vissa työehtosopimusneuvotteluissa.

ÄÄNI KUULUVIIN

Rovaniemen kelkka­tehdas on Euroopan ainoa mootto­ri­kelk­kojen valmis­taja ja alallaan yksi maailman suurim­mista. Tehdas työllistää kaikkiaan noin 500 henkeä, joista reilu 300 työsken­telee tuotannossa.

Aiemmin kelkka­teh­taalla työsken­nellyt aluetoi­mit­sija Martti Rauhala Teolli­suus­liiton Pohjois-Suomen toiminta-alueelta seurasi BRP Finlandin ulosmarssia tyytyväisenä.

– Käytän­nössä kaikki tulivat ulos. Porukka on asian takana, Rauhala sanoo.

Tunnin ulosmarssin päättyessä ja työnte­ki­jöiden palatessa tehtaa­seen pääluot­ta­mus­mies Hannu Loukusa arvioi, että työtais­telu onnistui.

– Olen tyyty­väinen. Jospa saamme äänen kuuluviin.

Teolli­suus­liitto järjestää syys–lokakuussa kolmen viikon ajan kolmena päivänä viikossa alueel­lisia tunnin ulosmars­seja valikoi­duilla työpai­koilla vasta­lauseena Suomen halli­tuksen ajamalle leikkaus­po­li­tii­kalle ja työeh­tojen heiken­nyk­sille. Lue tästä lisää Teolli­suus­liiton toimista.