Jäsenten ääni kuuluviin

Teollisuusliiton jäsenpaneelin avulla tuotetaan tietoa työmarkkinoista, työelämästä, yhteiskunnallisista ja muista liiton toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista jäsenen näkökulmasta.

– Jäsenpaneelin idea sai alkunsa Teollisuusliiton alkuaikoina. Liiton strategiassa jäsenet ovat ytimessä, ja mietimme, millä keinoilla voisimme saada jäsenet osallistumaan liiton toimintaan muutenkin kuin vain viiden vuoden välein liittokokousten yhteydessä, kertoo Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila.

– Juuri tämänkaltaista jäsenpaneelia ei tietääkseni muilla suomalaisilla ammattiliitoilla ole. Lähin verrokki on ehkä SAK:n luottamushenkilöpaneeli, Anttila kertoo.

Jäsenpaneeli koostetaan vuosittain joka syksy.  Edellisen vuoden panelistit voivat halutessaan jatkaa aina seuraavanakin vuonna. Vaihtuvuutta kuitenkin on, nykyisessä paneelissa uusia vastaajia on yli 60 prosenttia.

Kauden 2022–2023 paneelissa on ollut mukana reilut 2 800 teollisuusliittolaista. Nuoria alle 36-vuotiaita on noin kuudennes, 36–45-vuotiaita reilu neljäsosa, 46–55-vuotiaita kolmasosa ja yli 55-vuotiaita neljäsosa. Panelisteista reilu neljäsosa (27 %) on naisia ja enemmistö (72 %) miehiä. Luottamustehtäviä on neljäsosalla (24 %) panelisteista. Eniten osallistujia on Varsinais-Suomesta (14 %), Uudeltamaalta (13 %) ja Pirkanmaalta (12 %)

– Jäsenpaneelin osallistujamäärää ei ole rajattu, vaan kaikki työelämässä mukana olevat, joilla on toimiva sähköpostiosoite, ovat tervetulleita mukaan, Anttila muistuttaa.

VASTAUKSET KÄSITELLÄÄN LUOTTAMUKSELLISESTI

Jäsenpaneelin kyselyillä tuotetaan tietoa jäsenistön näkemyksistä ja tunnustellaan yleistä ilmapiiriä. Kyselytuloksia hyödynnetään Teollisuusliiton päätöksenteossa ja toiminnan tukena sekä jäsenpalvelujen kehittämisessä.

– Jos haluaa liiton jäsenenä kertoa mitä mieltä on asioista ja tulla kuulluksi, niin jäsenpaneeli on se väylä, Anttila sanoo.

Nyt jos koskaan kannattaa ilmoittautua jäsenpaneeliin ja kertoa liitolle mielipiteensä!

Vastaukset käsittelee luottamuksellisesti liiton tutkimusyksikön kyselytiimi, käytännössä erikoistutkija Sami Myllyniemi Anttilan lisäksi.

– Vastauksista siivotaan pois yksittäisten jäsenten tunnistetiedot eli ne pseudonymisoidaan. Joten ei tarvitse pelätä, että vastauksista voitaisiin tunnistaa yksittäinen vastaaja tai hänen työpaikkansa. Avovastauksetkin käydään tarkasti läpi ja niistä poistetaan mahdolliset tunnistetiedot, Anttila selventää.

Jäsenpaneelin säännöllisesti toistuvia osia ovat esimerkiksi ostovoimakysely, työtaistelumittari ja vaaleihin liittyvät kyselyt.

Tämän syksyn osalta Anttila korostaa erityisesti työtaistelumittarin merkitystä. Petteri Orpon oikeistohallituksen ohjelma uhkaa monia työntekijöiden etuja lakko-oikeuden rajoittamisesta alkaen.

– Nyt jos koskaan kannattaa ilmoittautua jäsenpaneeliin ja kertoa liitolle mielipiteensä! Anttila kehottaa.

Työtaistelumittari

Jäsenpaneelikyselyn avulla rakennetaan niin kutsuttu työtaistelumittari, jonka tuloksia käytetään Teollisuusliiton päätöksenteossa. Sen tuloksia hyödynnetään etenkin, jos tes-neuvottelut sakkaavat ja liitossa joudutaan pohtimaan työtaistelutoimia.

Kyselyllä tiedustellaan kunkin omaa halukkuutta osallistua erilaisiin työtaistelutoimiin. Joulukuussa 2022 toteutettuun uusimpaan työtaistelumittari-kyselyyn vastasi 1 812 jäsenpanelistia. Vastausaktiivisuus oli korkea: 62 prosenttia vastasi kyselyyn.  Vastanneista jäsenistä reilu neljäsosa (28%) oli luottamustehtävissä toimivia aktiiveja.

Työtaistelumittari kertoo, että jäsenten oma valmius työtaistelutoimiin oli joulukuussa 2022 korkea. Työtaisteluvalmius oli 75 prosenttia, mikä on korkeampi kuin edellisvuonna (+4 %-yksikköä). Valmiusaste saadaan selville, kun lasketaan yhteen kyselystä erittäin valmis, valmis ja melko valmis -vastausten osuudet.

Joulukuussa 2022 koostettu työtaistelumittari kertoo, että jäsenistä selvä enemmistö oli valmis ylityökieltoon (82 %), myötätunnon osoituksiin (78 %) ja lakkoihin (75 %). Vähiten oltiin valmiita osallistumaan mielenilmaukseen (50 %).

ANU-HANNA ANTTILA