Alipalk­kauksen valvon­taan saatiin uusia keinoja kesäkuun alussa

Uudistus laajentaa työsuo­jelun valvon­ta­lain kehotus­me­net­telyn alipalk­kaus­ti­lan­tei­siin. Käytän­nössä se tarkoittaa, että Aluehal­lin­to­vi­raston eli AVIn työsuo­je­lu­vi­ran­omai­sella on virka­vel­vol­li­suus antaa työnan­ta­jalle hallin­nol­linen kehotus alipalk­kauksen lopet­ta­mi­seksi määräajassa.

Alipalk­kaus on osa harmaata taloutta ja vääristää myös yritysten keski­näisiä kilpailuedellytyksiä.

Viran­omainen voi tehostaa kehotusta uhkasakolla.

– Alipalk­kaus on osa harmaata taloutta ja vääristää myös yritysten keski­näisiä kilpai­lue­del­ly­tyksiä. Nyt voimaan tulevan uudis­tuksen tarkoi­tuk­sena on tehostaa työnte­ki­jöiden palkkausta koske­vien säännösten ja yleis­si­to­vien työeh­to­so­pi­musten palkka­mää­räysten noudat­ta­mista, SAK:n pääla­ki­mies Timo Koskinen sanoo.

YHDENKIN TYÖNTEKIJÄN ALIPALKKAUS RIITTÄÄ KEHOTUKSEEN

Ennen kesäkuun alkua työsuo­je­lu­vi­ran­omaiset pystyivät antamaan alipalk­kaus­ti­lan­teissa ainoas­taan toimin­taoh­jeen työnan­ta­jalle. Ohjee­seen ei voinut liittää uhkasakkoa tai muita tehos­teita eikä ilmisel­vää­kään alipalk­kaus­asiaa voinut viedä eteen­päin hallin­nol­li­sena toimenpiteenä.

Työsuo­je­lu­vi­ran­omainen pystyi puuttu­maan alipalk­kauk­seen lähinnä silloin, kun kyseessä oli työsyr­jinnän tunnus­mer­kistöt täyttävä rikos.

– Yksino­maan alipalk­kausta koskevat tilan­teet ilman osoitettua syrjintää eri työnte­ki­jöiden välillä olivat käytän­nössä työsuo­je­lu­vi­ran­omaisten toimi­val­tuuk­sien ulkopuo­lelle. Lakimuu­toksen jälkeen jo yhden ainoan työntekijän vähäistä suurempi alipalk­kaus on peruste antaa kehotus, Koskinen toteaa.

Uudis­tetun työsuo­jelun valvon­ta­lain mukaan alipalk­kaus tarkoittaa palkkauksen vähim­mäis­tason laimin­lyö­mistä. Palkan vähim­mäis­ta­soon sisäl­tyvät lain tai työeh­to­so­pi­muksen mukaiset lisät, kuten työai­ka­lisät, ikälisät ja ammat­ti­pä­te­vyys­lisät, sekä muut selkeästi toden­net­tavat palkan osat.

– Kyse ei ole siis vain työeh­to­so­pi­muksen alimman palkka­luokan maksa­misen valvon­nasta, pääla­ki­mies Timo Koskinen korostaa.

Uutta säännöstä voidaan soveltaa myös silloin, kun työntekijä saa ”vähäistä suurem­massa määrin” liian pientä palkkaa, jonka peruste ja määrä ovat muuten selkeät.

– Eräissä poikkeuk­sel­li­sissa tilan­teissa, kuten henki­lö­koh­taisen pätevyyden arvioin­tiin perus­tu­vien palka­no­sien osalta, työsuo­je­lu­vi­ran­omainen saattaa kuitenkin pidät­täytyä valvon­nasta. Tällöinkin on tärkeää huomata, että kaikki muut selkeät palkan­osat kuuluvat valvonnan piiriin, Koskinen täsmentää.

Kehotuksen antaminen alipalk­kauk­sesta ei tarkoita alipalk­kauksen kriminalisointia.

Kehotuksen antaminen alipalk­kauk­sesta ei tarkoita alipalk­kauksen krimi­na­li­sointia. Kehotuksen saatuaan työnan­tajan tulee korjata työntekijän palkka oikeaksi, mutta työnan­ta­jalle ei voi hallin­nol­li­sessa menet­te­lyssä määrätä varsi­naista rangaistusta.

Mahdol­li­suus tehostaa kehotusta uhkasa­kolla on Koskisen mukaan kuitenkin hyvä lisä keinoihin.

Hallin­nol­linen päätös ei myöskään auta tilan­teessa, jolloin palkkaa on maksettu vuosi­kausia väärin.

– Tällöin työntekijän tulee vaatia aiemmin maksa­matta jääneitä palkka­määriä muulla tavoin, esimer­kiksi ammat­ti­liiton kautta tai oikeus­teitse. Tämä siksi, että hallin­nol­linen kehotus ei ole taanneh­tiva, vaan ainoas­taan määrää työnan­tajan maksa­maan oikeaa palkkaa kysei­sestä ajankoh­dasta eteen­päin, Koskinen sanoo.

PETOS- JA KISKONTARIKOKSISTA ILMOITETTAVA POLIISILLE

Työsuo­je­lu­vi­ran­omaisten on aiemmin pitänyt ilmoittaa polii­sille epäilty työsyrjintärikos.

Kesäkuun alussa voimaan tullessa lakiuu­dis­tuk­sessa laajen­net­tiin ilmoi­tus­vel­vol­li­suus koske­maan myös petos- ja kiskontarikosepäilyjä.

– Lakiuu­distus parantaa nimeno­maan työelä­mässä kaikista heikom­massa asemassa olevien ihmisten tilan­netta, Timo Koskinen toteaa.

VIRANOMAISTEN ILMOITETTAVA TYÖPAIKKOJEN SISÄILMAONGELMISTA

Työsuo­je­lu­vi­ran­omaisen ilmoi­tus­vel­vol­li­suutta muille viran­omai­sille laajen­ne­taan lakiuu­dis­tuk­sessa myös niin, että hänen tulee jatkossa ilmoittaa raken­nusten sisäil­mas­toon ja kunnos­sa­pi­toon liitty­vistä epäkoh­dista kunnan tervey­den­suo­jelu- ja rakennusvalvontaviranomaisille.

Lakimuu­toksen tavoit­teena on vähentää sisäil­maon­gel­mista aiheu­tuvia terveys­hait­toja tehos­ta­malla tiedon­kulkua viran­omaisten välillä.

– Uudis­tuk­sesta on merkit­tävää hyötyä muun muassa homekiin­teis­töjen tilan­teiden selvit­tä­mi­sessä, kun ongelmat tulevat entistä nopeammin raken­nus­val­vonnan tietoon. Ongel­mien selvit­tä­minen käynnistyy aiemmin, altis­tu­neiden määrä vähenee ja tarpeel­li­siin korjaus­töihin ryhdy­tään oikea-aikai­sesti, Koskinen sanoo.