Alipalk­kauk­sen valvon­taan saatiin uusia keinoja kesä­kuun alussa

Uudis­tus laajen­taa työsuo­je­lun valvon­ta­lain keho­tus­me­net­te­lyn alipalk­kaus­ti­lan­tei­siin. Käytän­nössä se tarkoit­taa, että Alue­hal­lin­to­vi­ras­ton eli AVIn työsuo­je­lu­vi­ran­omai­sella on virka­vel­vol­li­suus antaa työnan­ta­jalle hallin­nol­li­nen keho­tus alipalk­kauk­sen lopet­ta­mi­seksi määräajassa.

Alipalk­kaus on osa harmaata taloutta ja vääris­tää myös yritys­ten keski­näi­siä kilpailuedellytyksiä.

Viran­omai­nen voi tehos­taa keho­tusta uhkasakolla.

– Alipalk­kaus on osa harmaata taloutta ja vääris­tää myös yritys­ten keski­näi­siä kilpai­lue­del­ly­tyk­siä. Nyt voimaan tule­van uudis­tuk­sen tarkoi­tuk­sena on tehos­taa työn­te­ki­jöi­den palk­kausta koske­vien sään­nös­ten ja yleis­si­to­vien työeh­to­so­pi­mus­ten palk­ka­mää­räys­ten noudat­ta­mista, SAK:n pääla­ki­mies Timo Koski­nen sanoo.

YHDENKIN TYÖNTEKIJÄN ALIPALKKAUS RIITTÄÄ KEHOTUKSEEN

Ennen kesä­kuun alkua työsuo­je­lu­vi­ran­omai­set pystyi­vät anta­maan alipalk­kaus­ti­lan­teissa ainoas­taan toimin­taoh­jeen työnan­ta­jalle. Ohjee­seen ei voinut liit­tää uhka­sak­koa tai muita tehos­teita eikä ilmi­sel­vää­kään alipalk­kaus­asiaa voinut viedä eteen­päin hallin­nol­li­sena toimenpiteenä.

Työsuo­je­lu­vi­ran­omai­nen pystyi puut­tu­maan alipalk­kauk­seen lähinnä silloin, kun kyseessä oli työsyr­jin­nän tunnus­mer­kis­töt täyt­tävä rikos.

– Yksi­no­maan alipalk­kausta koske­vat tilan­teet ilman osoi­tet­tua syrjin­tää eri työn­te­ki­jöi­den välillä olivat käytän­nössä työsuo­je­lu­vi­ran­omais­ten toimi­val­tuuk­sien ulko­puo­lelle. Laki­muu­tok­sen jälkeen jo yhden ainoan työn­tekijän vähäistä suurempi alipalk­kaus on peruste antaa keho­tus, Koski­nen toteaa.

Uudis­te­tun työsuo­je­lun valvon­ta­lain mukaan alipalk­kaus tarkoit­taa palk­kauk­sen vähim­mäis­ta­son laimin­lyö­mistä. Palkan vähim­mäis­ta­soon sisäl­ty­vät lain tai työeh­to­so­pi­muk­sen mukai­set lisät, kuten työai­ka­li­sät, ikäli­sät ja ammat­ti­pä­te­vyys­li­sät, sekä muut selkeästi toden­net­ta­vat palkan osat.

– Kyse ei ole siis vain työeh­to­so­pi­muk­sen alim­man palk­ka­luo­kan maksa­mi­sen valvon­nasta, pääla­ki­mies Timo Koski­nen korostaa.

Uutta sään­nöstä voidaan sovel­taa myös silloin, kun työn­tekijä saa ”vähäistä suurem­massa määrin” liian pientä palk­kaa, jonka peruste ja määrä ovat muuten selkeät.

– Eräissä poik­keuk­sel­li­sissa tilan­teissa, kuten henki­lö­koh­tai­sen päte­vyy­den arvioin­tiin perus­tu­vien palka­no­sien osalta, työsuo­je­lu­vi­ran­omai­nen saat­taa kuiten­kin pidät­täy­tyä valvon­nasta. Tällöin­kin on tärkeää huomata, että kaikki muut selkeät palkan­osat kuulu­vat valvon­nan piiriin, Koski­nen täsmentää.

Keho­tuk­sen anta­mi­nen alipalk­kauk­sesta ei tarkoita alipalk­kauk­sen kriminalisointia.

Keho­tuk­sen anta­mi­nen alipalk­kauk­sesta ei tarkoita alipalk­kauk­sen krimi­na­li­soin­tia. Keho­tuk­sen saatu­aan työnan­ta­jan tulee korjata työn­tekijän palkka oikeaksi, mutta työnan­ta­jalle ei voi hallin­nol­li­sessa menet­te­lyssä määrätä varsi­naista rangaistusta.

Mahdol­li­suus tehos­taa keho­tusta uhka­sa­kolla on Koski­sen mukaan kuiten­kin hyvä lisä keinoihin.

Hallin­nol­li­nen päätös ei myös­kään auta tilan­teessa, jolloin palk­kaa on maksettu vuosi­kausia väärin.

– Tällöin työn­tekijän tulee vaatia aiem­min maksa­matta jääneitä palk­ka­mää­riä muulla tavoin, esimer­kiksi ammat­ti­lii­ton kautta tai oikeus­teitse. Tämä siksi, että hallin­nol­li­nen keho­tus ei ole taan­neh­tiva, vaan ainoas­taan määrää työnan­ta­jan maksa­maan oikeaa palk­kaa kysei­sestä ajan­koh­dasta eteen­päin, Koski­nen sanoo.

PETOS- JA KISKONTARIKOKSISTA ILMOITETTAVA POLIISILLE

Työsuo­je­lu­vi­ran­omais­ten on aiem­min pitä­nyt ilmoit­taa polii­sille epäilty työsyrjintärikos.

Kesä­kuun alussa voimaan tullessa laki­uu­dis­tuk­sessa laajen­net­tiin ilmoi­tus­vel­vol­li­suus koske­maan myös petos- ja kiskontarikosepäilyjä.

– Laki­uu­dis­tus paran­taa nime­no­maan työelä­mässä kaikista heikom­massa asemassa olevien ihmis­ten tilan­netta, Timo Koski­nen toteaa.

VIRANOMAISTEN ILMOITETTAVA TYÖPAIKKOJEN SISÄILMAONGELMISTA

Työsuo­je­lu­vi­ran­omai­sen ilmoi­tus­vel­vol­li­suutta muille viran­omai­sille laajen­ne­taan laki­uu­dis­tuk­sessa myös niin, että hänen tulee jatkossa ilmoit­taa raken­nus­ten sisäil­mas­toon ja kunnos­sa­pi­toon liit­ty­vistä epäkoh­dista kunnan tervey­den­suo­jelu- ja rakennusvalvontaviranomaisille.

Laki­muu­tok­sen tavoit­teena on vähen­tää sisäil­maon­gel­mista aiheu­tu­via terveys­hait­toja tehos­ta­malla tiedon­kul­kua viran­omais­ten välillä.

– Uudis­tuk­sesta on merkit­tä­vää hyötyä muun muassa home­kiin­teis­tö­jen tilan­tei­den selvit­tä­mi­sessä, kun ongel­mat tule­vat entistä nopeam­min raken­nus­val­von­nan tietoon. Ongel­mien selvit­tä­mi­nen käyn­nis­tyy aiem­min, altis­tu­nei­den määrä vähe­nee ja tarpeel­li­siin korjaus­töi­hin ryhdy­tään oikea-aikai­sesti, Koski­nen sanoo.