Mahdol­li­sen taidetta liiton resursseilla

Teol­li­suus­lii­ton stra­te­giassa kutsu­taan mahdol­lis­ta­jiksi liiton tuki­toi­min­toja, joilla vahvis­te­taan liiton ydin­toi­min­toja. Mahdol­lis­ta­jia ovat koulu­tus­toi­minta ja Murikka-opisto, jäsen­vies­tintä ja mark­ki­nointi eri väli­neillä, jäsen­pal­ve­lut, henki­löstö keskus­toi­mis­tolla ja alue­kes­kuk­sissa, liiton tieto­jär­jes­tel­mät sekä talou­del­li­set resurssit.

Mahdol­lis­ta­jat-valio­kun­nalla oli siis laaja vastuu kannettavanaan.

– Olihan se jännit­tä­vää. Koke­muk­sena lisäsi luot­ta­musta siihen, että oikeasti pystyy vaikut­ta­maan, valio­kun­nan puheen­joh­ta­jana toimi­nut tekno­lo­gia­teol­li­suu­den sopi­musa­lalla työs­ken­te­levä Virva-Mari Rask sanoo.

Totea­muk­selle nyökyt­te­le­vät myös mahdol­lis­ta­jat-valio­kun­nan jäse­ninä toimi­neet media- ja painoa­lalla työs­ken­te­levä Memmu Tammi­luoma ja metsä­ko­nea­lalla työtä tekevä Juha Meri­läi­nen.

– Olen tyyty­väi­nen, että sain nähdä tämän, miten asiat hoide­taan. Koke­mus oli erit­täin avaava, Tammi­luoma sanoo.

– Tuntui hyvältä olla tällai­sessa valio­kun­nassa, että sai oikeasti olla päät­tä­mässä asioita. Opin uutta­kin, vaikka vanha konkari jo olen­kin, Meri­läi­nen kertoo.

Kaikki kolme olivat useam­man liit­to­ko­kouk­sen koke­neita edus­ta­jia, mutta ensim­mäistä kertaa valiokuntajäseninä.

TALOUS RIIPPUU JÄSENMÄÄRÄSTÄ

Liiton resurs­seista stra­te­gian tavoit­tei­siin kirjat­tiin, että liitto uudis­taa toimin­ta­ta­poja, käyt­tää liiton resurs­seja stra­te­gian mukai­sesti ja vastaa toimin­taym­pä­ris­tön muutok­siin. Samoin liitto hyödyn­tää digi­ta­li­saa­tion mahdol­li­suuk­sia toimin­nas­saan. Valio­kun­nassa stra­te­gi­aan lisät­tiin maininta nuori­so­toi­min­nan tärkey­destä ja huomio teko­ä­lyn tuomista mahdollisuuksista.

– Jäsen­mää­rästä riip­puu, voidaanko liiton resurs­seja kasvat­taa vai pitääkö pienen­tää, Meri­läi­nen näkee.

– Liitolla on varal­li­suutta. Kyse on vain siitä, miten sitä kohdis­te­taan. Resurs­sit täytyy lait­taa vaaka­kup­piin: jos jäse­net eivät saa palve­luita, ei ole houkut­te­le­vaa ryhtyä jäse­neksi. Se on tasa­pai­noi­lua, Rask kuvailee.

Jäsen­mää­rästä riip­puu, voidaanko liiton resurs­seja kasvat­taa vai pitääkö pienentää.

– Resurs­sien suhteen jäsen­han­kinta koros­tuu. Liiton pitäisi näkyä enem­män työpai­koilla, Tammi­luoma toteaa.

Meri­läi­nen muis­tut­taa, että ilman liiton sijoi­tus­toi­min­taa ja omis­tusta esimer­kiksi Koja­mossa, liiton jäsen­maksu ei millään olisi vain yksi prosentti.

TOIMINNAN OLTAVA JÄSENTÄ LÄHELLÄ

Jäsen­pal­ve­lu­ka­na­vista stra­te­gian tavoit­teiksi määri­tel­tiin muun muassa jäsen­pal­ve­lui­den saavu­tet­ta­vuu­den, käytet­tä­vyy­den, vuoro­vai­kut­tei­suu­den ja moni­kie­li­syy­den sekä liiton digio­saa­mi­sen lisää­mi­nen. Liit­to­ko­kouk­sen lähe­te­kes­kus­te­lun esityk­sestä ja valio­kun­ta­työn tulok­sena jäsen­pal­ve­luista lisät­tiin stra­te­gi­aan kappale:

”Merkit­tävä osa järjestö- ja edun­val­von­ta­toi­min­nasta tapah­tuu jäsentä lähellä, ammat­tio­sas­toissa ja työpai­koilla. Liiton alue­kes­kuk­silla on osal­taan näissä toimin­noissa ohjaava ja tukeva rooli.”

– Hyvä, että saatiin tuo kappale sinne. Muuten alue­toi­minta ei olisi näky­nyt tässä kohtaa millään tavalla, Rask sanoo.

Tammi­luoma puoles­taan näkee kehi­tet­tä­vää liiton verkkosivuissa.

– Sivuja pitäisi kehit­tää huomat­ta­vasti. Kun menen sinne jotain etsi­mään, en löydä aina­kaan helposti. Olen lait­ta­nut­kin siitä palautetta.

Rask muis­tut­taa, että vaikka digi­pal­ve­lut ovat nyky­päi­vää, ne eivät korvaa henki­lö­koh­taista palvelua.

– On oltava valmiuk­sia kehit­tää digi­pal­ve­luita edel­leen, huomioi­den kuiten­kin jäsen­ten valmiu­det ja taidot käyt­tää niitä, Meri­läi­nen jatkaa.

– Ihmi­seltä saa tunteen siitä, että tulee kuul­luksi ja asiaa hoide­taan. Digi­pal­ve­lut eivät kouluta tai sitouta. Ne ovat mark­ki­noin­ti­ka­na­via ja tuki­toi­min­toja koulu­tuk­selle ja vies­tin­nälle, Rask sanoo.

MURIKKA ENSISIJAINEN KOULUTUSPAIKKA

Koulu­tuk­sen suhteen stra­te­gian tavoit­teiksi asetet­tiin paran­taa koulu­tuk­sen vaikut­ta­vuutta, saavu­tet­ta­vuutta, houkut­te­le­vuutta sekä koulu­tus­mark­ki­noin­tia. Lähe­te­kes­kus­te­lun pohjalta valio­kunta lisäsi stra­te­gi­aan, että Murikka-opisto on jäsen­ten ensi­si­jai­nen koulu­tus­paikka. Lisäksi liitto koulut­taa alueel­li­sesti ja hyödyn­tää verkkokoulutusta.

– Muri­kan merki­tys jäse­nille on niin suuri, että se oli tärkeä kirjata seuraa­vaksi viideksi vuodeksi, Rask sanoo.

– Sekin oli toisaalta tärkeä maininta, että alueel­lista koulu­tusta järjes­te­tään edel­leen. Aina ei ole mahdol­li­suuk­sia lähteä Murik­kaan, Meri­läi­nen näkee.

Täytyy pitää huolta, että vähin­tään perus­kou­lu­tuk­set käydään kasvokkain.

Valio­kun­nan toisen lisäyk­sen mukaan koulu­tuk­sen tärkeä tehtävä on lisätä verkos­toi­tu­mista, mikä toteu­tuu parhai­ten lähikoulutuksessa.

– Täytyy pitää huolta, että vähin­tään perus­kou­lu­tuk­set käydään kasvok­kain. Verkossa kans­sa­käy­mi­sestä jää paljon pois, Rask sanoo.

– Kaik­kea ei voi viedä verk­koon. Paikan päällä syntyy paljon enem­män keskus­te­lua, Tammi­luoma vahvistaa.

VIESTINNÄN OLTAVA AVOINTA

Jäsen­vies­tin­nän tavoit­teiksi stra­te­gi­aan kirjat­tiin, että liitto varmis­taa aktii­vien nopean ja sisäl­löl­tään oikean tiedon­saan­nin. Liitto myös panos­taa moni­muo­toi­seen ja kohden­net­tuun vies­tin­tään. Liit­to­ko­kouk­sen lähe­te­kes­kus­te­lusta stra­te­gi­aan lisät­tiin merkintä vies­tin­nän avoimuudesta.

– Lähe­te­kes­kus­te­lussa kuului viime tes-neuvot­te­lu­jen aikai­nen toive, ettei tulok­sia tarvit­sisi kaivaa työnan­ta­ja­puo­len sivuilta tai Twit­te­ristä. Meidän täytyy pysyä mukana kilpai­lussa, kuka ensim­mäi­senä julkai­see tiedot, Rask sanoo.

– Ja kään­nök­set eri kielille pitäisi saada nopeam­min, Tammi­luoma lisää.

– Tärkeintä kuiten­kin on, että tieto on oikeaa. Ja jos liik­kuu vääriä tietoja, ne pitää oikaista heti, Meri­läi­nen sanoo.

Stra­te­gian mukaan liitto hyödyn­tää sosi­aa­li­sen median mahdol­li­suuk­sia katta­vasti. Kaupal­lis­ten kana­vien suosio voi kuiten­kin muut­tua nopeasti, joten liiton täytyy huoleh­tia ennen kaik­kea omissa käsis­sään olevista välineistä.

– On ymmär­ret­tä­vää suhtau­tua sosi­aa­li­seen medi­aan varauk­sella. Mutta jos saamme jollain nuoret näke­mään ja kuule­maan, että Teol­li­suus­liitto on olemassa, sitä enem­män liiton tart­tu­ma­pinta kasvaa, Rask sanoo.

LIITTOKOKOUKSEN VALIOKUNNAT

• Teol­li­suus­lii­ton liit­to­ko­kous (22.–24.5.2023) käsit­teli kokouk­sen asia­ko­ko­nai­suuk­sia valio­kun­ta­työnä. Järjes­täy­tyes­sään liit­to­ko­kous perusti liiton halli­tuk­sen esityk­sen pohjalta seit­se­män valiokuntaa:

– Järjes­tävä valio­kunta (kokouk­sen puheen­joh­ta­jat ja sihteerit)
– Menettelytapavaliokunta
– Sään­tö­va­lio­kunta
– Työmark­ki­na­toi­minta-valio­kunta
– Järjes­töl­li­nen vahvuus ‑valio­kunta
– Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­nen-valio­kunta
– Mahdol­lis­ta­jat-valio­kunta (sisäl­tää koulu­tuk­sen, talou­den, henki­lös­tö­hal­lin­non, vies­tin­nän ja ICT:n)

• Järjes­tävä valio­kunta ja menet­te­ly­ta­pa­va­lio­kunta olivat vastuussa kokouk­sen järjes­te­lyistä ja etene­mi­sestä. Sään­tö­va­lio­kun­nan tehtä­vänä oli käsi­tellä esityk­set liiton sään­tö­jen uudis­ta­mi­seksi. Työmarkkinatoiminta‑, järjes­töl­li­nen vahvuus‑, yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­nen- ja mahdol­lis­ta­jat-valio­kun­nat käsit­te­li­vät esityk­siä liiton strategiaan.

• Stra­te­gia­va­lio­kun­tien työn lähtö­koh­tana oli liiton halli­tuk­sen esitys liiton stra­te­giaksi. Stra­te­giae­si­tys pohjau­tui ammat­tio­sas­to­jen esityk­siin. Valio­kun­ta­työs­ken­te­lyssä käsi­tel­tiin keskus­te­luissa esiin nous­seet ammat­tio­sas­to­jen teke­mät esityk­set ja kokouse­dus­ta­jien puheen­vuo­rois­saan anta­mat eväs­tyk­set ja esityk­set valiokunnille.

• Sääntö- ja stra­te­gia­va­lio­kun­tien asia­ko­ko­nai­suuk­sista käytiin ensin lähe­te­kes­kus­telu kokouk­sen isossa salissa, sen jälkeen käyn­nis­tyi varsi­nai­nen valio­kun­ta­työ ja lopuksi käytiin uudes­taan isossa salissa asia­koh­dan päätöskäsittely.

Lue lisää:
Teol­li­suus­lii­ton stra­te­gia 2023–2028