Mahdollisen taidetta liiton resursseilla

Teollisuusliiton strategiassa kutsutaan mahdollistajiksi liiton tukitoimintoja, joilla vahvistetaan liiton ydintoimintoja. Mahdollistajia ovat koulutustoiminta ja Murikka-opisto, jäsenviestintä ja markkinointi eri välineillä, jäsenpalvelut, henkilöstö keskustoimistolla ja aluekeskuksissa, liiton tietojärjestelmät sekä taloudelliset resurssit.

Mahdollistajat-valiokunnalla oli siis laaja vastuu kannettavanaan.

– Olihan se jännittävää. Kokemuksena lisäsi luottamusta siihen, että oikeasti pystyy vaikuttamaan, valiokunnan puheenjohtajana toiminut teknologiateollisuuden sopimusalalla työskentelevä Virva-Mari Rask sanoo.

Toteamukselle nyökyttelevät myös mahdollistajat-valiokunnan jäseninä toimineet media- ja painoalalla työskentelevä Memmu Tammiluoma ja metsäkonealalla työtä tekevä Juha Meriläinen.

– Olen tyytyväinen, että sain nähdä tämän, miten asiat hoidetaan. Kokemus oli erittäin avaava, Tammiluoma sanoo.

– Tuntui hyvältä olla tällaisessa valiokunnassa, että sai oikeasti olla päättämässä asioita. Opin uuttakin, vaikka vanha konkari jo olenkin, Meriläinen kertoo.

Kaikki kolme olivat useamman liittokokouksen kokeneita edustajia, mutta ensimmäistä kertaa valiokuntajäseninä.

TALOUS RIIPPUU JÄSENMÄÄRÄSTÄ

Liiton resursseista strategian tavoitteisiin kirjattiin, että liitto uudistaa toimintatapoja, käyttää liiton resursseja strategian mukaisesti ja vastaa toimintaympäristön muutoksiin. Samoin liitto hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia toiminnassaan. Valiokunnassa strategiaan lisättiin maininta nuorisotoiminnan tärkeydestä ja huomio tekoälyn tuomista mahdollisuuksista.

– Jäsenmäärästä riippuu, voidaanko liiton resursseja kasvattaa vai pitääkö pienentää, Meriläinen näkee.

– Liitolla on varallisuutta. Kyse on vain siitä, miten sitä kohdistetaan. Resurssit täytyy laittaa vaakakuppiin: jos jäsenet eivät saa palveluita, ei ole houkuttelevaa ryhtyä jäseneksi. Se on tasapainoilua, Rask kuvailee.

Jäsenmäärästä riippuu, voidaanko liiton resursseja kasvattaa vai pitääkö pienentää.

– Resurssien suhteen jäsenhankinta korostuu. Liiton pitäisi näkyä enemmän työpaikoilla, Tammiluoma toteaa.

Meriläinen muistuttaa, että ilman liiton sijoitustoimintaa ja omistusta esimerkiksi Kojamossa, liiton jäsenmaksu ei millään olisi vain yksi prosentti.

TOIMINNAN OLTAVA JÄSENTÄ LÄHELLÄ

Jäsenpalvelukanavista strategian tavoitteiksi määriteltiin muun muassa jäsenpalveluiden saavutettavuuden, käytettävyyden, vuorovaikutteisuuden ja monikielisyyden sekä liiton digiosaamisen lisääminen. Liittokokouksen lähetekeskustelun esityksestä ja valiokuntatyön tuloksena jäsenpalveluista lisättiin strategiaan kappale:

”Merkittävä osa järjestö- ja edunvalvontatoiminnasta tapahtuu jäsentä lähellä, ammattiosastoissa ja työpaikoilla. Liiton aluekeskuksilla on osaltaan näissä toiminnoissa ohjaava ja tukeva rooli.”

– Hyvä, että saatiin tuo kappale sinne. Muuten aluetoiminta ei olisi näkynyt tässä kohtaa millään tavalla, Rask sanoo.

Tammiluoma puolestaan näkee kehitettävää liiton verkkosivuissa.

– Sivuja pitäisi kehittää huomattavasti. Kun menen sinne jotain etsimään, en löydä ainakaan helposti. Olen laittanutkin siitä palautetta.

Rask muistuttaa, että vaikka digipalvelut ovat nykypäivää, ne eivät korvaa henkilökohtaista palvelua.

– On oltava valmiuksia kehittää digipalveluita edelleen, huomioiden kuitenkin jäsenten valmiudet ja taidot käyttää niitä, Meriläinen jatkaa.

– Ihmiseltä saa tunteen siitä, että tulee kuulluksi ja asiaa hoidetaan. Digipalvelut eivät kouluta tai sitouta. Ne ovat markkinointikanavia ja tukitoimintoja koulutukselle ja viestinnälle, Rask sanoo.

MURIKKA ENSISIJAINEN KOULUTUSPAIKKA

Koulutuksen suhteen strategian tavoitteiksi asetettiin parantaa koulutuksen vaikuttavuutta, saavutettavuutta, houkuttelevuutta sekä koulutusmarkkinointia. Lähetekeskustelun pohjalta valiokunta lisäsi strategiaan, että Murikka-opisto on jäsenten ensisijainen koulutuspaikka. Lisäksi liitto kouluttaa alueellisesti ja hyödyntää verkkokoulutusta.

– Murikan merkitys jäsenille on niin suuri, että se oli tärkeä kirjata seuraavaksi viideksi vuodeksi, Rask sanoo.

– Sekin oli toisaalta tärkeä maininta, että alueellista koulutusta järjestetään edelleen. Aina ei ole mahdollisuuksia lähteä Murikkaan, Meriläinen näkee.

Täytyy pitää huolta, että vähintään peruskoulutukset käydään kasvokkain.

Valiokunnan toisen lisäyksen mukaan koulutuksen tärkeä tehtävä on lisätä verkostoitumista, mikä toteutuu parhaiten lähikoulutuksessa.

– Täytyy pitää huolta, että vähintään peruskoulutukset käydään kasvokkain. Verkossa kanssakäymisestä jää paljon pois, Rask sanoo.

– Kaikkea ei voi viedä verkkoon. Paikan päällä syntyy paljon enemmän keskustelua, Tammiluoma vahvistaa.

VIESTINNÄN OLTAVA AVOINTA

Jäsenviestinnän tavoitteiksi strategiaan kirjattiin, että liitto varmistaa aktiivien nopean ja sisällöltään oikean tiedonsaannin. Liitto myös panostaa monimuotoiseen ja kohdennettuun viestintään. Liittokokouksen lähetekeskustelusta strategiaan lisättiin merkintä viestinnän avoimuudesta.

– Lähetekeskustelussa kuului viime tes-neuvottelujen aikainen toive, ettei tuloksia tarvitsisi kaivaa työnantajapuolen sivuilta tai Twitteristä. Meidän täytyy pysyä mukana kilpailussa, kuka ensimmäisenä julkaisee tiedot, Rask sanoo.

– Ja käännökset eri kielille pitäisi saada nopeammin, Tammiluoma lisää.

– Tärkeintä kuitenkin on, että tieto on oikeaa. Ja jos liikkuu vääriä tietoja, ne pitää oikaista heti, Meriläinen sanoo.

Strategian mukaan liitto hyödyntää sosiaalisen median mahdollisuuksia kattavasti. Kaupallisten kanavien suosio voi kuitenkin muuttua nopeasti, joten liiton täytyy huolehtia ennen kaikkea omissa käsissään olevista välineistä.

– On ymmärrettävää suhtautua sosiaaliseen mediaan varauksella. Mutta jos saamme jollain nuoret näkemään ja kuulemaan, että Teollisuusliitto on olemassa, sitä enemmän liiton tarttumapinta kasvaa, Rask sanoo.

LIITTOKOKOUKSEN VALIOKUNNAT

• Teollisuusliiton liittokokous (22.–24.5.2023) käsitteli kokouksen asiakokonaisuuksia valiokuntatyönä. Järjestäytyessään liittokokous perusti liiton hallituksen esityksen pohjalta seitsemän valiokuntaa:

– Järjestävä valiokunta (kokouksen puheenjohtajat ja sihteerit)
– Menettelytapavaliokunta
– Sääntövaliokunta
– Työmarkkinatoiminta-valiokunta
– Järjestöllinen vahvuus -valiokunta
– Yhteiskuntavaikuttaminen-valiokunta
– Mahdollistajat-valiokunta (sisältää koulutuksen, talouden, henkilöstöhallinnon, viestinnän ja ICT:n)

• Järjestävä valiokunta ja menettelytapavaliokunta olivat vastuussa kokouksen järjestelyistä ja etenemisestä. Sääntövaliokunnan tehtävänä oli käsitellä esitykset liiton sääntöjen uudistamiseksi. Työmarkkinatoiminta-, järjestöllinen vahvuus-, yhteiskuntavaikuttaminen- ja mahdollistajat-valiokunnat käsittelivät esityksiä liiton strategiaan.

• Strategiavaliokuntien työn lähtökohtana oli liiton hallituksen esitys liiton strategiaksi. Strategiaesitys pohjautui ammattiosastojen esityksiin. Valiokuntatyöskentelyssä käsiteltiin keskusteluissa esiin nousseet ammattiosastojen tekemät esitykset ja kokousedustajien puheenvuoroissaan antamat evästykset ja esitykset valiokunnille.

• Sääntö- ja strategiavaliokuntien asiakokonaisuuksista käytiin ensin lähetekeskustelu kokouksen isossa salissa, sen jälkeen käynnistyi varsinainen valiokuntatyö ja lopuksi käytiin uudestaan isossa salissa asiakohdan päätöskäsittely.

Lue lisää:
Teollisuusliiton strategia 2023–2028