Mahdol­lisen taidetta liiton resursseilla

Teolli­suus­liiton strate­giassa kutsu­taan mahdol­lis­ta­jiksi liiton tukitoi­min­toja, joilla vahvis­te­taan liiton ydintoi­min­toja. Mahdol­lis­tajia ovat koulu­tus­toi­minta ja Murikka-opisto, jäsen­vies­tintä ja markki­nointi eri välineillä, jäsen­pal­velut, henki­löstö keskus­toi­mis­tolla ja aluekes­kuk­sissa, liiton tieto­jär­jes­telmät sekä talou­del­liset resurssit.

Mahdol­lis­tajat-valio­kun­nalla oli siis laaja vastuu kannettavanaan.

– Olihan se jännit­tävää. Kokemuk­sena lisäsi luotta­musta siihen, että oikeasti pystyy vaikut­ta­maan, valio­kunnan puheen­joh­ta­jana toiminut tekno­lo­gia­teol­li­suuden sopimusa­lalla työsken­te­levä Virva-Mari Rask sanoo.

Totea­muk­selle nyökyt­te­levät myös mahdol­lis­tajat-valio­kunnan jäseninä toimi­neet media- ja painoa­lalla työsken­te­levä Memmu Tammi­luoma ja metsä­ko­nea­lalla työtä tekevä Juha Meriläinen.

– Olen tyyty­väinen, että sain nähdä tämän, miten asiat hoide­taan. Kokemus oli erittäin avaava, Tammi­luoma sanoo.

– Tuntui hyvältä olla tällai­sessa valio­kun­nassa, että sai oikeasti olla päättä­mässä asioita. Opin uuttakin, vaikka vanha konkari jo olenkin, Meriläinen kertoo.

Kaikki kolme olivat useamman liitto­ko­kouksen kokeneita edustajia, mutta ensim­mäistä kertaa valiokuntajäseninä.

TALOUS RIIPPUU JÄSENMÄÄRÄSTÄ

Liiton resurs­seista strate­gian tavoit­tei­siin kirjat­tiin, että liitto uudistaa toimin­ta­ta­poja, käyttää liiton resurs­seja strate­gian mukai­sesti ja vastaa toimin­taym­pä­ristön muutok­siin. Samoin liitto hyödyntää digita­li­saa­tion mahdol­li­suuksia toimin­nas­saan. Valio­kun­nassa strate­giaan lisät­tiin maininta nuori­so­toi­minnan tärkey­destä ja huomio tekoälyn tuomista mahdollisuuksista.

– Jäsen­mää­rästä riippuu, voidaanko liiton resurs­seja kasvattaa vai pitääkö pienentää, Meriläinen näkee.

– Liitolla on varal­li­suutta. Kyse on vain siitä, miten sitä kohdis­te­taan. Resurssit täytyy laittaa vaaka­kup­piin: jos jäsenet eivät saa palve­luita, ei ole houkut­te­levaa ryhtyä jäseneksi. Se on tasapai­noilua, Rask kuvailee.

Jäsen­mää­rästä riippuu, voidaanko liiton resurs­seja kasvattaa vai pitääkö pienentää.

– Resurs­sien suhteen jäsen­han­kinta korostuu. Liiton pitäisi näkyä enemmän työpai­koilla, Tammi­luoma toteaa.

Meriläinen muistuttaa, että ilman liiton sijoi­tus­toi­mintaa ja omistusta esimer­kiksi Kojamossa, liiton jäsen­maksu ei millään olisi vain yksi prosentti.

TOIMINNAN OLTAVA JÄSENTÄ LÄHELLÄ

Jäsen­pal­ve­lu­ka­na­vista strate­gian tavoit­teiksi määri­tel­tiin muun muassa jäsen­pal­ve­luiden saavu­tet­ta­vuuden, käytet­tä­vyyden, vuoro­vai­kut­tei­suuden ja monikie­li­syyden sekä liiton digio­saa­misen lisää­minen. Liitto­ko­kouksen lähete­kes­kus­telun esityk­sestä ja valio­kun­ta­työn tulok­sena jäsen­pal­ve­luista lisät­tiin strate­giaan kappale:

”Merkit­tävä osa järjestö- ja edunval­von­ta­toi­min­nasta tapahtuu jäsentä lähellä, ammat­tio­sas­toissa ja työpai­koilla. Liiton aluekes­kuk­silla on osaltaan näissä toimin­noissa ohjaava ja tukeva rooli.”

– Hyvä, että saatiin tuo kappale sinne. Muuten aluetoi­minta ei olisi näkynyt tässä kohtaa millään tavalla, Rask sanoo.

Tammi­luoma puoles­taan näkee kehitet­tävää liiton verkkosivuissa.

– Sivuja pitäisi kehittää huomat­ta­vasti. Kun menen sinne jotain etsimään, en löydä ainakaan helposti. Olen laitta­nutkin siitä palautetta.

Rask muistuttaa, että vaikka digipal­velut ovat nykypäivää, ne eivät korvaa henki­lö­koh­taista palvelua.

– On oltava valmiuksia kehittää digipal­ve­luita edelleen, huomioiden kuitenkin jäsenten valmiudet ja taidot käyttää niitä, Meriläinen jatkaa.

– Ihmiseltä saa tunteen siitä, että tulee kuulluksi ja asiaa hoide­taan. Digipal­velut eivät kouluta tai sitouta. Ne ovat markki­noin­ti­ka­navia ja tukitoi­min­toja koulu­tuk­selle ja viestin­nälle, Rask sanoo.

MURIKKA ENSISIJAINEN KOULUTUSPAIKKA

Koulu­tuksen suhteen strate­gian tavoit­teiksi asetet­tiin parantaa koulu­tuksen vaikut­ta­vuutta, saavu­tet­ta­vuutta, houkut­te­le­vuutta sekä koulu­tus­mark­ki­nointia. Lähete­kes­kus­telun pohjalta valio­kunta lisäsi strate­giaan, että Murikka-opisto on jäsenten ensisi­jainen koulu­tus­paikka. Lisäksi liitto kouluttaa alueel­li­sesti ja hyödyntää verkkokoulutusta.

– Murikan merkitys jäsenille on niin suuri, että se oli tärkeä kirjata seuraa­vaksi viideksi vuodeksi, Rask sanoo.

– Sekin oli toisaalta tärkeä maininta, että alueel­lista koulu­tusta järjes­te­tään edelleen. Aina ei ole mahdol­li­suuksia lähteä Murik­kaan, Meriläinen näkee.

Täytyy pitää huolta, että vähin­tään perus­kou­lu­tukset käydään kasvokkain.

Valio­kunnan toisen lisäyksen mukaan koulu­tuksen tärkeä tehtävä on lisätä verkos­toi­tu­mista, mikä toteutuu parhaiten lähikoulutuksessa.

– Täytyy pitää huolta, että vähin­tään perus­kou­lu­tukset käydään kasvok­kain. Verkossa kanssa­käy­mi­sestä jää paljon pois, Rask sanoo.

– Kaikkea ei voi viedä verkkoon. Paikan päällä syntyy paljon enemmän keskus­telua, Tammi­luoma vahvistaa.

VIESTINNÄN OLTAVA AVOINTA

Jäsen­vies­tinnän tavoit­teiksi strate­giaan kirjat­tiin, että liitto varmistaa aktii­vien nopean ja sisäl­löl­tään oikean tiedon­saannin. Liitto myös panostaa monimuo­toi­seen ja kohden­net­tuun viestin­tään. Liitto­ko­kouksen lähete­kes­kus­te­lusta strate­giaan lisät­tiin merkintä viestinnän avoimuudesta.

– Lähete­kes­kus­te­lussa kuului viime tes-neuvot­te­lujen aikainen toive, ettei tuloksia tarvit­sisi kaivaa työnan­ta­ja­puolen sivuilta tai Twitte­ristä. Meidän täytyy pysyä mukana kilpai­lussa, kuka ensim­mäi­senä julkaisee tiedot, Rask sanoo.

– Ja käännökset eri kielille pitäisi saada nopeammin, Tammi­luoma lisää.

– Tärkeintä kuitenkin on, että tieto on oikeaa. Ja jos liikkuu vääriä tietoja, ne pitää oikaista heti, Meriläinen sanoo.

Strate­gian mukaan liitto hyödyntää sosiaa­lisen median mahdol­li­suuksia katta­vasti. Kaupal­listen kanavien suosio voi kuitenkin muuttua nopeasti, joten liiton täytyy huolehtia ennen kaikkea omissa käsis­sään olevista välineistä.

– On ymmär­ret­tävää suhtautua sosiaa­li­seen mediaan varauk­sella. Mutta jos saamme jollain nuoret näkemään ja kuule­maan, että Teolli­suus­liitto on olemassa, sitä enemmän liiton tarttu­ma­pinta kasvaa, Rask sanoo.

LIITTOKOKOUKSEN VALIOKUNNAT

• Teolli­suus­liiton liitto­ko­kous (22.–24.5.2023) käsit­teli kokouksen asiako­ko­nai­suuksia valio­kun­ta­työnä. Järjes­täy­tyes­sään liitto­ko­kous perusti liiton halli­tuksen esityksen pohjalta seitsemän valiokuntaa:

– Järjes­tävä valio­kunta (kokouksen puheen­joh­tajat ja sihteerit)
– Menettelytapavaliokunta
– Sääntö­va­lio­kunta
– Työmark­ki­na­toi­minta-valio­kunta
– Järjes­töl­linen vahvuus ‑valio­kunta
– Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen-valio­kunta
– Mahdol­lis­tajat-valio­kunta (sisältää koulu­tuksen, talouden, henki­lös­tö­hal­linnon, viestinnän ja ICT:n)

• Järjes­tävä valio­kunta ja menet­te­ly­ta­pa­va­lio­kunta olivat vastuussa kokouksen järjes­te­lyistä ja etene­mi­sestä. Sääntö­va­lio­kunnan tehtä­vänä oli käsitellä esitykset liiton sääntöjen uudis­ta­mi­seksi. Työmarkkinatoiminta‑, järjes­töl­linen vahvuus‑, yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen- ja mahdol­lis­tajat-valio­kunnat käsit­te­livät esityksiä liiton strategiaan.

• Strate­gia­va­lio­kun­tien työn lähtö­koh­tana oli liiton halli­tuksen esitys liiton strate­giaksi. Strate­giae­sitys pohjautui ammat­tio­sas­tojen esityk­siin. Valio­kun­ta­työs­ken­te­lyssä käsitel­tiin keskus­te­luissa esiin nousseet ammat­tio­sas­tojen tekemät esitykset ja kokouse­dus­ta­jien puheen­vuo­rois­saan antamat evästykset ja esitykset valiokunnille.

• Sääntö- ja strate­gia­va­lio­kun­tien asiako­ko­nai­suuk­sista käytiin ensin lähete­kes­kus­telu kokouksen isossa salissa, sen jälkeen käynnistyi varsi­nainen valio­kun­tatyö ja lopuksi käytiin uudes­taan isossa salissa asiakohdan päätöskäsittely.

Lue lisää:
Teolli­suus­liiton strategia 2023–2028