Mahdollisen taidetta liiton resursseilla

Teol­lisu­us­li­iton strate­gias­sa kut­su­taan mah­dol­lis­ta­jik­si liiton tuk­i­toim­into­ja, joil­la vahvis­te­taan liiton ydin­toim­into­ja. Mah­dol­lis­ta­jia ovat koulu­tus­toim­inta ja Murik­ka-opis­to, jäsen­vi­estin­tä ja markki­noin­ti eri välineil­lä, jäsen­palve­lut, henkilöstö keskus­toimis­tol­la ja aluekeskuk­sis­sa, liiton tieto­jär­jestelmät sekä taloudel­liset resurssit.

Mah­dol­lis­ta­jat-valiokun­nal­la oli siis laa­ja vas­tuu kan­net­ta­vanaan.

– Oli­han se jän­nit­tävää. Koke­muk­se­na lisäsi luot­ta­mus­ta siihen, että oikeasti pystyy vaikut­ta­maan, valiokun­nan puheen­jo­hta­jana toimin­ut teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den sopimusalal­la työsken­televä Vir­va-Mari Rask sanoo.

Totea­muk­selle nyökyt­televät myös mah­dol­lis­ta­jat-valiokun­nan jäs­en­inä toim­i­neet media- ja pain­oalal­la työsken­televä Mem­mu Tam­milu­o­ma ja met­säkonealal­la työtä tekevä Juha Mer­iläi­nen.

– Olen tyy­tyväi­nen, että sain nähdä tämän, miten asi­at hoide­taan. Koke­mus oli erit­täin avaa­va, Tam­milu­o­ma sanoo.

– Tun­tui hyvältä olla täl­laises­sa valiokun­nas­sa, että sai oikeasti olla päät­tämässä asioi­ta. Opin uut­takin, vaik­ka van­ha konkari jo olenkin, Mer­iläi­nen ker­too.

Kaik­ki kolme oli­vat use­am­man liit­tokok­ouk­sen kokenei­ta edus­ta­jia, mut­ta ensim­mäistä ker­taa valiokun­ta­jäs­en­inä.

TALOUS RIIPPUU JÄSENMÄÄRÄSTÄ

Liiton resurs­seista strate­gian tavoit­teisi­in kir­jat­ti­in, että liit­to uud­is­taa toim­intat­apo­ja, käyt­tää liiton resursse­ja strate­gian mukaises­ti ja vas­taa toim­intaym­päristön muu­tok­si­in. Samoin liit­to hyö­dyn­tää dig­i­tal­isaa­tion mah­dol­lisuuk­sia toimin­nas­saan. Valiokun­nas­sa strate­giaan lisät­ti­in main­in­ta nuoriso­toimin­nan tärkey­destä ja huomio tekoä­lyn tuomista mah­dol­lisuuk­sista.

– Jäsen­määrästä riip­puu, voidaanko liiton resursse­ja kas­vat­taa vai pitääkö pienen­tää, Mer­iläi­nen näkee.

– Liitol­la on var­al­lisu­ut­ta. Kyse on vain siitä, miten sitä kohdis­te­taan. Resurssit täy­tyy lait­taa vaakakup­pi­in: jos jäsenet eivät saa palvelui­ta, ei ole houkut­tel­e­vaa ryhtyä jäsenek­si. Se on tas­apain­oilua, Rask kuvailee.

Jäsen­määrästä riip­puu, voidaanko liiton resursse­ja kas­vat­taa vai pitääkö pienen­tää.

– Resurssien suh­teen jäsen­hank­in­ta koros­tuu. Liiton pitäisi näkyä enem­män työ­paikoil­la, Tam­milu­o­ma toteaa.

Mer­iläi­nen muis­tut­taa, että ilman liiton sijoi­tus­toim­intaa ja omis­tus­ta esimerkik­si Kojamossa, liiton jäsen­mak­su ei mil­lään olisi vain yksi pros­ent­ti.

TOIMINNAN OLTAVA JÄSENTÄ LÄHELLÄ

Jäsen­palvelukanav­ista strate­gian tavoit­teik­si määritelti­in muun muas­sa jäsen­palvelu­iden saavutet­tavu­u­den, käytet­tävyy­den, vuorovaikut­teisu­u­den ja monikielisyy­den sekä liiton digiosaamisen lisäämi­nen. Liit­tokok­ouk­sen lähetekeskustelun esi­tyk­ses­tä ja valiokun­tatyön tulok­se­na jäsen­palveluista lisät­ti­in strate­giaan kap­pale:

”Merkit­tävä osa jär­jestö- ja edun­valvon­ta­toimin­nas­ta tapah­tuu jäsen­tä lähel­lä, ammat­tiosas­tois­sa ja työ­paikoil­la. Liiton aluekeskuk­sil­la on osaltaan näis­sä toimin­nois­sa ohjaa­va ja tuke­va rooli.”

– Hyvä, että saati­in tuo kap­pale sinne. Muuten alue­toim­inta ei olisi näkynyt tässä kohtaa mil­lään taval­la, Rask sanoo.

Tam­milu­o­ma puolestaan näkee kehitet­tävää liiton verkko­sivuis­sa.

– Sivu­ja pitäisi kehit­tää huo­mat­tavasti. Kun menen sinne jotain etsimään, en löy­dä ainakaan hel­posti. Olen lait­tanutkin siitä palautet­ta.

Rask muis­tut­taa, että vaik­ka digi­palve­lut ovat nykypäivää, ne eivät kor­vaa henkilöko­htaista palvelua.

– On olta­va valmiuk­sia kehit­tää digi­palvelui­ta edelleen, huomioiden kuitenkin jäsen­ten valmi­udet ja taidot käyt­tää niitä, Mer­iläi­nen jatkaa.

– Ihmiseltä saa tun­teen siitä, että tulee kuul­luk­si ja asi­aa hoide­taan. Digi­palve­lut eivät koulu­ta tai sitou­ta. Ne ovat markki­noin­tikanavia ja tuk­i­toim­into­ja koulu­tuk­selle ja viestin­nälle, Rask sanoo.

MURIKKA ENSISIJAINEN KOULUTUSPAIKKA

Koulu­tuk­sen suh­teen strate­gian tavoit­teik­si asetet­ti­in paran­taa koulu­tuk­sen vaikut­tavu­ut­ta, saavutet­tavu­ut­ta, houkut­tele­vu­ut­ta sekä koulu­tus­markki­noin­tia. Lähetekeskustelun poh­jal­ta valiokun­ta lisäsi strate­giaan, että Murik­ka-opis­to on jäsen­ten ensisi­jainen koulu­tu­s­paik­ka. Lisäk­si liit­to koulut­taa alueel­lis­es­ti ja hyö­dyn­tää verkkok­oulu­tus­ta.

– Murikan merk­i­tys jäse­nille on niin suuri, että se oli tärkeä kir­ja­ta seu­raavak­si viidek­si vuodek­si, Rask sanoo.

– Sekin oli toisaal­ta tärkeä main­in­ta, että alueel­lista koulu­tus­ta jär­jestetään edelleen. Aina ei ole mah­dol­lisuuk­sia lähteä Murikkaan, Mer­iläi­nen näkee.

Täy­tyy pitää huol­ta, että vähin­tään perusk­oulu­tuk­set käy­dään kas­vokkain.

Valiokun­nan toisen lisäyk­sen mukaan koulu­tuk­sen tärkeä tehtävä on lisätä verkos­toi­tu­mista, mikä toteu­tuu parhait­en lähik­oulu­tuk­ses­sa.

– Täy­tyy pitää huol­ta, että vähin­tään perusk­oulu­tuk­set käy­dään kas­vokkain. Verkos­sa kanssakäymis­es­tä jää paljon pois, Rask sanoo.

– Kaikkea ei voi viedä verkkoon. Paikan pääl­lä syn­tyy paljon enem­män keskustelua, Tam­milu­o­ma vahvis­taa.

VIESTINNÄN OLTAVA AVOINTA

Jäsen­vi­estin­nän tavoit­teik­si strate­giaan kir­jat­ti­in, että liit­to varmis­taa akti­ivien nopean ja sisäl­löltään oikean tiedon­saan­nin. Liit­to myös panos­taa mon­imuo­toiseen ja kohden­net­tuun viestin­tään. Liit­tokok­ouk­sen lähetekeskustelus­ta strate­giaan lisät­ti­in merk­in­tä viestin­nän avoimuud­es­ta.

– Lähetekeskustelus­sa kuu­lui viime tes-neu­vot­telu­jen aikainen toive, ettei tulok­sia tarvit­sisi kaivaa työ­nan­ta­japuolen sivuil­ta tai Twit­ter­istä. Mei­dän täy­tyy pysyä mukana kil­pailus­sa, kuka ensim­mäisenä julkaisee tiedot, Rask sanoo.

– Ja kään­nök­set eri kielille pitäisi saa­da nopeam­min, Tam­milu­o­ma lisää.

– Tärkein­tä kuitenkin on, että tieto on oikeaa. Ja jos liikkuu vääriä tieto­ja, ne pitää oikaista heti, Mer­iläi­nen sanoo.

Strate­gian mukaan liit­to hyö­dyn­tää sosi­aalisen medi­an mah­dol­lisuuk­sia kat­tavasti. Kau­pal­lis­ten kanavien suo­sio voi kuitenkin muut­tua nopeasti, joten liiton täy­tyy huole­htia ennen kaikkea omis­sa käsis­sään ole­vista välineistä.

– On ymmär­ret­tävää suh­tau­tua sosi­aaliseen medi­aan varauk­sel­la. Mut­ta jos saamme jol­lain nuoret näkemään ja kuule­maan, että Teol­lisu­us­li­it­to on ole­mas­sa, sitä enem­män liiton tart­tumap­in­ta kas­vaa, Rask sanoo.

LIITTOKOKOUKSEN VALIOKUNNAT

• Teol­lisu­us­li­iton liit­tokok­ous (22.–24.5.2023) käsit­teli kok­ouk­sen asi­akokon­aisuuk­sia valiokun­tatyönä. Jär­jestäy­tyessään liit­tokok­ous perusti liiton hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen poh­jal­ta seit­semän valiokun­taa:

– Jär­jestävä valiokun­ta (kok­ouk­sen puheen­jo­hta­jat ja sih­teer­it)
– Menet­te­ly­ta­pavaliokun­ta
– Sään­tö­valiokun­ta
– Työ­markki­na­toim­inta-valiokun­ta
– Jär­jestölli­nen vahvu­us ‑valiokun­ta
– Yhteiskun­tavaikut­ta­mi­nen-valiokun­ta
– Mah­dol­lis­ta­jat-valiokun­ta (sisältää koulu­tuk­sen, talouden, henkilöstöhallinnon, viestin­nän ja ICT:n)

• Jär­jestävä valiokun­ta ja menet­te­ly­ta­pavaliokun­ta oli­vat vas­tu­us­sa kok­ouk­sen jär­jeste­ly­istä ja eten­e­mis­es­tä. Sään­tö­valiokun­nan tehtävänä oli käsitel­lä esi­tyk­set liiton sään­tö­jen uud­is­tamisek­si. Työmarkkinatoiminta‑, jär­jestölli­nen vahvuus‑, yhteiskun­tavaikut­ta­mi­nen- ja mah­dol­lis­ta­jat-valiokun­nat käsit­te­liv­ät esi­tyk­siä liiton strate­giaan.

• Strate­giavaliokun­tien työn lähtöko­htana oli liiton hal­li­tuk­sen esi­tys liiton strate­giak­si. Strate­giae­si­tys poh­jau­tui ammat­tiosas­to­jen esi­tyk­si­in. Valiokun­tatyösken­telyssä käsitelti­in keskusteluis­sa esi­in nousseet ammat­tiosas­to­jen tekemät esi­tyk­set ja kok­ouse­dus­ta­jien puheen­vuorois­saan anta­mat evästyk­set ja esi­tyk­set valiokun­nille.

• Sään­tö- ja strate­giavaliokun­tien asi­akokon­aisuuk­sista käyti­in ensin lähetekeskustelu kok­ouk­sen isos­sa salis­sa, sen jäl­keen käyn­nistyi varsi­nainen valiokun­tatyö ja lopuk­si käyti­in uud­estaan isos­sa salis­sa asi­ako­hdan päätöskäsit­te­ly.

Lue lisää:
Teol­lisu­us­li­iton strate­gia 2023–2028