ammatillinen koulutus
Aarne Alanen mittaa, onko harjoitustyö toleranssissa.

”Opis­kelu on kuin hyvin rasvattu kone, kun on oma-aloit­tei­nen ja uskal­taa kysyä”

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT JUHA TANHUA

Amma­til­li­nen koulu­tus on perus­teil­taan kunnossa. Silti moni teknii­kan alojen opis­ke­lija valmis­tuu työt­tö­mäksi, vaikka teol­li­suu­dessa kärsi­tään työvoi­ma­pu­lasta. Koulu­tus­kes­kus Salpauk­sessa haas­ta­tel­lut kone- ja tuotan­to­tek­nii­kan opis­ke­li­jat kerto­vat olevansa tyyty­väi­siä opin­toi­hin. Opet­ta­jien mukaan perus­teet ovat kunnossa, mutta tahtia on kiih­dy­tetty ja opis­ke­li­joi­den kirjo on entistä laajempi.

Hitsauk­sen ja työs­tö­ko­nei­den äänet hallit­se­vat ääni­mai­se­maa Lahdessa Koulu­tus­kes­kus Salpauk­sen kone- ja tuotan­to­tek­nii­kan tiloissa, kun opis­ke­li­jat harjoit­te­le­vat työelä­mässä tarvit­ta­via taitoja.

Käsi­käyt­töi­sen sorvin äärellä harjoi­tus­työtä tekee opis­ke­lija Aarne Alanen. Metal­li­kap­pale pitää työs­tää halut­tuun mittaan ja tole­ranssi on 0,002 milli­met­riä. Alanen mittaa kappa­letta mikro­met­rillä ja toteaa sen olevan toleranssissa.

– Kyhäi­len taidot kasaan, että pääsee oppi­so­pi­muk­sella yrityk­seen, Alanen kertoo.

Syven­tä­viä opin­toja aloit­te­leva Alanen kertoo, että seuraa­vaksi vuorossa on pereh­ty­mi­nen tieto­ko­neoh­jat­tuun CNC-koneistukseen.

– Käsillä teke­mi­nen on haus­kem­paa, mutta ala on tieto­ko­neilla teke­mistä, Alanen sanoo.

Käsillä teke­mi­nen on haus­kem­paa, mutta ala on tieto­ko­neilla tekemistä.

Opet­ta­jat ja opin­to­jen olosuh­teet kaik­ki­nensa saavat häneltä kiitosta.

– Opis­kelu on kuin hyvin rasvattu kone, kun on oma-aloit­tei­nen ja uskal­taa kysyä, Alanen sanoo.

Kone- ja tuotan­to­tek­niikka oli Alasen ykkös­vaih­toehto, sillä koneis­tusala on mielenkiintoinen.

– Palk­ka­taso on hyvä ja yrit­tä­jyys­mah­dol­li­suu­det kiinnostavat.

Lehtori Antti Myllä­ri­nen kertoo, että eri opis­ke­li­joi­den kanssa pitää käyt­tää eri määrä aikaa.

ERILAISIA OPPIJOITA

Lehtori Antti Myllä­ri­nen seuraa Alasen työs­ken­te­lyä sivusta ja kertoo, että rauhal­li­suus on tärkeää työs­tö­ko­nei­den kanssa, sillä lait­tei­den voimat voivat olla tappavia.

– Mate­maat­ti­set taidot ja kolmiu­lot­tei­nen hahmo­tus­kyky ovat tärkeitä. Ilman niitä on hanka­laa, Myllä­ri­nen toteaa alan vaatimuksista.

Opis­ke­li­joi­den tuen tarpeen tunnis­ta­mi­nen on opet­ta­jan ominai­suus, joka kehit­tyy koke­muk­sen kart­tuessa. Myllä­ri­nen kertoo, että suomen kieli on useille opis­ke­li­joille haaste, jonka yli pääs­tään käyt­tä­mällä aikaa.

– Jokai­nen on erilai­nen oppija, Myllä­ri­nen sanoo.

ammatillinen koulutus
Rasmus Niemi­nen valmis­taa shak­ki­nap­pu­loita auto­maat­ti­sella työstökoneella.

Tieto­ko­neoh­ja­tun työs­tö­ko­neen parissa ovat opis­ke­li­jat Rasmus Niemi­nen ja Roope Laes­vaara. Niemi­nen työs­tää harjoi­tus­työnä metal­li­sia shak­ki­nap­pu­loita. Nyt valmis­tuu hevonen.

Niemi­nen kertoo valmis­tu­vansa syksyllä 2023 levy­sep­pä­hit­saa­jaksi ja koneistajaksi.

– Alalla on hyvät työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det, enkä halun­nut lukioon, Niemi­nen kertoo perus­teet opis­ke­lua­lan valintaan.

Roope Laes­vaa­ran opin­not valmis­tu­vat armei­jan jälkeen.

Laes­vaara kertoo lähte­vänsä kesällä armei­jaan, joten opin­to­jen valmis­tu­mi­nen siir­tyy vuodella. Koneis­ta­jan työ on hänellä kiika­rissa, mutta hitsa­rin pape­rit­kin sisäl­ty­vät suunnitelmiin.

Niemi­nen ja Laes­vaara pitä­vät Salpauk­sen opis­ke­lu­ym­pä­ris­töä toimivana.

– Täällä oppii konei­den käyt­töä laidasta laitaan, Laes­vaara sanoo.

– Väli­neet on, mutta niitä ei aina löydy, Niemi­nen sanoo ja viit­taa siihen, että opis­ke­li­jat eivät aina palauta väli­neitä paikoilleen.

ammatillinen koulutus
Nämä shak­ki­nap­pu­lat tarvit­se­vat taval­lista suurem­man pelilaudan.

VAUHTI KIIHTYNYT

Kone- ja tuotan­to­tek­nii­kan tiloissa on 40 työpis­tettä hitsauk­sen harjoit­te­luun. Kipi­nät kestä­vän verhon takaa löytyy opis­ke­lija Markus Terho, joka aloitti opin­not alku­vuonna 2023.

– Näitä saa tehdä niin paljon kuin haluaa, Terho sanoo ja näyt­tää harjoi­tus­töissä synty­neitä metallikappaleita.

Markus Terho harjoit­te­lee hitsaamista.

Koneis­tus on hänen ykkös­kiin­nos­tuk­sensa, mutta opis­kelu ei ole ehti­nyt vielä siihen vaiheeseen.

– Opin­toja on vielä paljon edessä, ei ole kiire, Terho sanoo.

Hän valitsi opin­toa­lan­sa­kin rennolla otteella.

– Metal­li­jut­tuja halusin osata ja joten­kin päädyin tänne, Terho sanoo.

Lehtori Sauli Hakala on tehnyt opet­ta­jan töitä 1980-luvun lopulta saakka.

– Meillä on täällä siis­tit ja toimi­vat tilat, Hakala sanoo.

Lehto­rit Tiina Peku­ri­nen ja Sauli Hakala arvioi­vat Salpauk­sen nykyis­ten tilo­jen olevan toimi­vat, joskin varas­to­ti­laa voisi olla enemmän.

Hänen koke­muk­sensa on, että vuosien mittaan opin­to­jen tahtia on kiih­dy­tetty, minkä seurauk­sena yrityk­siin lähtee nykyi­sin töihin myös raaki­leita tekijöitä.

– Toinen oppii käsillä teke­mi­sen, mutta toinen ei millään, sanoo lehtori Tiina Peku­ri­nen.

Peku­ri­nen pohtii, että kone- ja tuotan­to­tek­nii­kan perus­asiat pysy­vät ajan mittaan melko muut­tu­mat­to­mina, mutta työpai­kat ovat monenlaisia.

– Isoissa tehtaissa työn­te­ki­jät teke­vät yhtä tai kahta vaihetta, pienem­missä työ on monio­saa­mista, Peku­ri­nen sanoo.

ammatillinen koulutus
Vuonna 2022 kone- ja tuotan­to­tek­nii­kan opin­not aloit­ta­nut Zerom Zemi­keal aset­taa muovi­put­kia peili­hit­saus­lait­tee­seen, jolla putket liite­tään yhteen. Lehtori Asko Hänni­nen seuraa harjoittelua.

TYÖT EIVÄT LOPU

Muovin­työs­tö­puo­lella lehtori Asko Hänni­nen kertoo, että opin­noissa käytet­tävä muovi on peräi­sin Salpauk­sen keit­tiöstä. Ruokaa tulee keit­ti­öön muovi­san­goissa, jotka rouhi­taan raaka-aineeksi.

Hänni­nen kertoo, että Päijät-Hämeestä löytyy muovi­teol­li­suutta, joten alan osaa­jille on kysyn­tää. Salpauk­sen opetusym­pä­ris­tön hän arvioi monipuoliseksi.

– Täällä on suuri osa ylei­sim­mistä muovi­työs­tö­lait­teista, Hänni­nen sanoo.

ammatillinen koulutus
Kati Roihas hioo 3D-tulos­ti­mella valmis­tet­tua muovipurkkia.

Opis­ke­lija Kati Roihas viimeis­te­lee 3D-tulos­ti­mella valmis­tet­tua muovi­purk­kia. Tammi­kuussa 2023 opin­not aloit­ta­nut Roihas valitsi kone- ja tuotan­to­tek­nii­kan, sillä käsillä teke­mi­nen on tuttua ja metal­liala kiinnostaa.

– Hyvin on mennyt. Paljon olen oppi­nut uutta, Roihas sanoo.

Työpaik­ko­jen arkea on nähty opin­to­jen osana tehdyllä yritys­vie­rai­lulla. Roihak­sen suun­ni­tel­missa on valmis­tua kahdessa vuodessa ja työl­lis­tyä kone- tai automaatioasennukseen.

– Työt eivät lopu tältä alalta, Roihas sanoo.

ammatillinen koulutus

Perusta kunnossa, toteu­tus ontuu

Teknii­kan alojen amma­til­li­seen koulu­tuk­seen ollaan pääosin tyyty­väi­siä, kertoo tuore selvi­tys. Moni opis­ke­lija kuiten­kin valmis­tuu työt­tö­mäksi, vaikka alaa vaivaa työvoi­ma­pula. Oppi­lai­tos­ten ja yritys­ten yhteis­työtä on varaa parantaa.

Teknii­kan alojen amma­til­li­sen koulu­tuk­sen tilanne on nyt monilla mitta­reilla hyvä. Opis­ke­li­jat, oppi­lai­tok­set ja yrityk­set ovat pääosin tyyty­väi­siä tilanteeseen.

Tyyty­väi­syy­destä huoli­matta moni opis­ke­lija valmis­tuu työt­tö­mäksi, vaikka teknii­kan aloilla kärsi­tään työvoimapulasta.

Viime vuosina keski­mää­rin 60 prosent­tia teknii­kan aloilta valmis­tu­neista on töissä vuoden päästä valmis­tu­mi­sesta. Vastaa­vasti noin neljän­nes on työt­tö­mänä, ja loput muun muassa jatko-opin­noissa ja varus­mies- tai siviilipalveluksessa.

Mika Tammi­lehto

Nämä tiedot käyvät ilmi Hämeen ammat­ti­kor­kea­kou­lun tutki­jay­li­opet­taja Mika Tammi­leh­don teke­mästä selvi­tyk­sestä Tekno­lo­giao­saa­mi­sella tule­vai­suu­teen – teknii­kan alojen amma­til­li­sen koulu­tuk­sen palve­lu­ky­ky­sel­vi­tys.

Maalis­kuussa 2023 julkais­tun selvi­tyk­sen tila­si­vat Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry, Teol­li­suus­liitto ja 25 amma­til­li­sen koulu­tuk­sen järjestäjää.

– Suuri osa oli tyyty­väi­siä koulu­tuk­sen laatuun, mutta työl­lis­ty­mi­sen tulok­set eivät ole hyviä. On vähän hämmen­tä­vää, mistä se johtuu, Tammi­lehto sanoo.

Teknii­kan aloilta työl­lis­ty­tään heikom­min kuin kaikilta amma­til­li­sen koulu­tuk­sen aloilta keski­mää­rin. Kun kaikki alat otetaan huomioon, vuoden kulut­tua valmis­tu­mi­sesta 69 prosent­tia on töissä.

Yksi keino paran­taa työl­lis­ty­mistä on pyrkiä varmis­ta­maan, että teknii­kan aloille tulee opis­ke­li­joita, jotka aidosti halua­vat alan töihin.

– Pitää lisätä tietoa ja mahdol­li­suuk­sia tutus­tua siihen, mitä nyky­ai­kai­nen teol­li­suus on.

Tammi­lehto koros­taa, että puhut­taessa amma­til­li­sesta koulu­tuk­sesta kyse ei ole vain nuor­ten koulu­tuk­sesta. Työelä­män nopea muutos esimer­kiksi digi­ta­li­saa­tion myötä luo paineita myös aikuis­ten ja työssä olevien osaa­mi­sen kehittämiseen.

PERUSASIAT PAREMMIN

Tammi­leh­don johto­pää­tös on, että koulu­tus­jär­jes­tel­mää ei tarvitse lähteä raken­ta­maan uusiksi, mutta järjes­tel­män sisällä riit­tää kehitettävää.

– Paljon on teke­mistä, mutta paljon on tehtä­vissä. Perus­asiat pitää tehdä paremmin.

Selvi­tyk­sessä käytet­tiin laajaa olemassa olevaa tilas­to­tie­toa, mutta myös oma tiedon­ke­ruu oli keskei­sessä roolissa. Selvi­tyk­sessä pidet­tiin seit­se­män alueel­lista työpajaa.

– Kutsut­tiin yrityk­siä, amma­til­li­sen koulu­tuk­sen edus­ta­jia ja muita sidos­ryh­miä tule­vai­suus­työ­pa­joi­hin. Käytiin keskus­te­lua ja mietit­tiin tule­vai­suutta. Vuoro­pu­helu tuotti mielen­kiin­toista tietoa, Tammi­lehto kertoo.

Oppi­lai­tos­ten ja yritys­ten yhteis­työ on yksi kehit­tä­mis­kohde. Yhteis­työ on erityi­sen tärkeää silloin, kun opis­ke­li­jat tule­vat yrityk­siin oppi­maan työpaikalla.

– Tuli vies­tiä, että opis­ke­li­jat vain tule­vat ja ovat yrityk­sen kontolla. Yrityk­set kaipa­si­vat enem­män opetus­hen­ki­lös­tön apua.

 

TEKNIIKAN ALAT

Selvi­tyk­sessä keski­tyt­tiin seuraa­vien teknii­kan alojen amma­til­li­seen koulutukseen:
• Elekt­ro­niikka ja automatiikka
• Kone‑, ener­gia- ja sähkötekniikka
• Meka­niikka ja metal­liala, moottoriajoneuvo‑, laiva- ja lentokonetekniikka
• Tieto­jen­kä­sit­tely- ja tieto­lii­kenne (ICT)
• Sähkö ja energia

 

Osapuo­lien tulee olla samalla sivulla, jotta opis­ke­lija saa tarvit­se­mansa henki­lö­koh­tai­sesti räätä­löi­dyn tuen työssäoppimiseen.

– On luot­ta­mus­ky­sy­mys, että työpaikka ja oppi­lai­tos tietä­vät, että toinen hoitaa hommansa, Tammi­lehto sanoo.

Muut­tu­viin osaa­mis­tar­pei­siin vastaa­mi­nen on tärkeää koko suoma­lai­sen teol­li­suu­den näkökulmasta.

– Yrityk­sillä on kova halu olla mukana. Monille tämä on kriit­ti­nen kysymys.

Yritys­ten ja oppi­lai­tos­ten yhteis­työ voi parhaim­mil­laan paran­taa sekä hetkessä reagoin­tia että pidem­män aika­vä­lin suun­nit­te­lua. Tammi­lehto pohtii, että yrityk­sillä on paras tieto tämän hetken tarpeista ja oppi­lai­tok­silla on mahdol­li­suus katsoa pidem­mälle tulevaisuuteen.

HUOLTA RESURSSEISTA

Amma­til­li­seen koulu­tuk­seen käyte­tään vuosit­tain noin kaksi miljar­dia euroa. Kaik­ki­aan amma­til­li­sen koulu­tuk­sen tarpeen arvioi­daan tule­vina vuosina laske­van, mutta teknii­kan aloilla tarve on kasva­maan päin.

Oppi­lai­tok­set ovat huoles­tu­neita tule­vien vuosien rahoi­tuk­sen riit­tä­vyy­destä. Yksi merkit­tävä kuluerä teknii­kan aloilla on kone­kan­nan pitä­mi­nen ajan tasalla. Teol­li­suu­den koneet ovat isoja inves­toin­teja koulu­tuk­sen järjestäjille.

Valtaosa koulu­tuk­sen järjes­tä­jistä ilmoitti, että on vaikea saada osaa­via opettajia.

Myös osaa­van opetus­hen­ki­lö­kun­nan riit­tä­vyys on ongelma teknii­kan aloilla. Selvi­tyk­sen mukaan tällä hetkellä 83 prosent­tia opet­ta­jista täyt­tää kelpoisuusehdot.

– Kun alalla on hyvä suhdanne, yksi­tyi­nen sektori vetää osaa­jia. Valtaosa koulu­tuk­sen järjes­tä­jistä ilmoitti, että on vaikea saada osaa­via opettajia.

Tammi­lehto arvioi, että nykyi­sen tasoi­sella rahoi­tuk­sella on mahdol­lista pärjätä tule­vai­suu­dessa, kun se käyte­tään järkevästi.

– Rahasta pitää saada enem­män irti.

HUOMIO HENKILÖKOHTAISTAMISEEN

Amma­til­li­seen koulu­tuk­seen tule­vien opis­ke­li­joi­den taso on kirjava. Osa pystyy toimi­maan itse­näi­sesti ja oppi­mis­tu­lok­set ovat hyviä, mutta osalle perus­asiat, kuten luke­mi­nen ja laske­mi­nen, ovat haas­teita. Perus­kou­lun oppi­mää­rän paik­kaa­mi­nen on vaikeaa amma­til­li­sessa koulutuksessa.

– Ylipää­tään osaa­mi­sen tasoon pitää kiin­nit­tää huomiota. Opetusta ja ohjausta pitää pystyä kohdis­ta­maan enem­män opis­ke­li­joille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Suomessa työi­käi­sen väes­tön määrä on laskussa, joten työvoi­maa tullaan tarvit­se­maan myös ulko­mailta. Tämä­kin haas­taa koulu­tus­jär­jes­tel­mää, sillä opis­ke­li­joi­den kirjo näyt­tää kasva­van entisestään.

– Tilanne koros­taa henki­lö­koh­tais­ta­mista, eli että pysty­tään tunnis­ta­maan, mistä pisteestä opis­ke­lija lähtee liik­keelle ja mikä on tavoite, Tammi­lehto sanoo.

 

Opetusa­la­joh­taja Risto Salmela Koulu­tus­kes­kus Salpauk­sesta kertoo, että varsin­kin koneis­tuk­sen opetuk­sessa käytet­tä­vät lait­teet ovat erit­täin suuria hankin­toja oppilaitokselle.

Koulu­tuk­sen resurs­sien jako on iso yhteis­kun­nal­li­nen kysymys

Koulu­tus­kes­kus Salpaus panos­taa yrity­syh­teis­työ­hön. Opet­ta­jien yhtey­den­pito työpai­koille on yksi kehi­tys­kohde, kertoo opetusa­la­joh­taja Risto Salmela.

Koulu­tus­kes­kus Salpauk­sen opetusa­la­joh­taja Risto Salmela kertoo, että Tekno­lo­giao­saa­mi­sella tule­vai­suu­teen – teknii­kan alojen amma­til­li­sen koulu­tuk­sen palve­lu­ky­ky­sel­vi­tys vahvisti olemassa olevia käsityksiä.

Työelä­mä­pal­ve­lut on määri­telty Salpauk­sen yhdeksi stra­te­gi­seksi kulma­ki­veksi, mutta yritys­ten kanssa tehtä­vässä yhteis­työssä on vielä paran­ta­mi­sen varaa.

– Se on yksi kehit­tä­mi­sen paikka, että opet­ta­jat ja työpaik­kaoh­jaa­jat olisi­vat mahdol­li­sim­man paljon teke­mi­sissä. Pyrimme teke­mään kump­pa­nuus­so­pi­muk­sia ja kannus­tamme yrityk­siä otta­maan oppi­so­pi­mus­opis­ke­li­joita, Salmela kertoo.

Nykyi­sin yrityk­set käyvät oppi­lai­tok­sessa paikan päällä kerto­massa toimin­nas­taan ja tarjolla olevista töistä. Oppi­mi­nen aidossa yrity­sym­pä­ris­tössä on merkit­tävä osa opintoja.

– Soisi, että yrityk­set olisi­vat enem­män­kin mukana kump­pa­nuuk­sissa, mutta pienem­millä yrityk­sillä arki vie resurssit.

Teknii­kan aloilla on töitä tarjolla Lahden seudulla ja työt ovat kohtuul­li­sesti palkattuja.

Soisi, että yrityk­set olisi­vat enem­män­kin mukana kump­pa­nuuk­sissa, mutta pienem­millä yrityk­sillä arki vie resurssit.

– Toivot­tai­siin, että teknii­kan aloille tulisi enem­män opis­ke­li­joita, Salmela sanoo.

Opet­ta­jien löytä­mi­nen ei ole help­poa. Salpauk­sessa esimer­kiksi sähkö­alan opet­ta­jista on huutava pula. Yrityk­set haali­vat paljon teknii­kan alojen osaajia.

– Palkassa ei voida kilpailla, ja opet­ta­juus on haaste, jos siitä ei ole kokemusta.

RESURSSEJA TARVITAAN JATKOSSAKIN

Salpauk­sessa teknii­kan alojen vuonna 2018 valmis­tu­neet opetus­ti­lat ja opetuk­sessa käytet­tä­vät koneet ovat ajan tasalla, joten työelä­män vaati­muk­siin pysty­tään vastaa­maan kohta­lai­sen hyvin, opetusa­la­joh­taja arvioi.

Yritys­ten ja opis­ke­li­joi­den tarpei­siin pitää pystyä vasta­maan jatkos­sa­kin, mutta esimer­kiksi jokai­nen uuden koneen hankinta on iso ponnistus.

– Koneis­tus­puo­lella koneet ovat valta­van kalliita. Yksi työs­tö­kes­kus maksaa 150 000–200 000 euroa, Salmela kertoo.

Hän pohtii, että valtio­valta voisi ottaa huomioon alojen opetus­ka­lus­ton hintae­rot ja kompen­soida kallii­den alojen hankin­toja. Resurs­sien kohden­ta­mi­nen eri aloille on kysy­mys, johon ei ole suora­vii­vai­sia vastauksia.

– On iso yhteis­kun­nal­li­nen kysy­mys, suun­na­taanko resurs­sia esimer­kiksi teknii­kan aloille ja miten arvo­te­taan kult­tuu­ria­loja suhteessa teknii­kan aloihin.

YHTEISKUNTAAN EI UMPIPERIÄ

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö ehdotti keväällä 2023, että sääs­tö­syistä iso osa kolme­vuo­ti­sista amma­til­li­sista perus­tut­kin­noista lyhen­net­täi­siin kaksivuotisiksi.

– Herät­tää risti­rii­tai­sia ajatuk­sia, että lähdet­täi­siin lyhen­tä­mään tutkin­non pituutta kate­go­ri­sesti, Salmela sanoo.

Hän muis­tut­taa, että jo nyky­ään opin­toja räätä­löi­dään opis­ke­li­joi­den tilan­teen ja tarpeen mukaan, joten opin­not eivät tänä­kään päivänä ole määrämittaisia.

Herät­tää risti­rii­tai­sia ajatuk­sia, että lähdet­täi­siin lyhen­tä­mään tutkin­non pituutta kategorisesti.

Salpauk­sessa opis­ke­lee vuosit­tain noin 13 000 henkeä, josta kaksi kolmesta tulee jatku­van haun kautta. Kolman­nes tulee suoraan peruskoulusta.

Amma­til­lis­ten opin­to­jen lyhen­tä­mi­nen myös rajaisi jatko-opintomahdollisuuksia.

– Umpi­pe­rää ei pitäisi tehdä. Se ei olisi hyvä asia yhteis­kun­nan näkökulmasta.

TUKEA ELÄMÄNHALLINTAAN

Amma­til­li­sessa koulu­tuk­sessa opis­ke­li­joi­den elämän­hal­lin­nan ongel­mat ovat iso haaste oppi­lai­tok­sille. Asia koskee sekä perus­kou­lusta tule­via että varttuneempia.

– Opis­ke­li­joilla on elämän­hal­lin­nan ongel­mia tosi paljon kaikilla aloilla.

Salpaus pyrkii vastaa­maan ongel­miin tarjoa­malla opojen, kuraat­to­rei­den ja psyko­lo­gien palve­luja. Kampuk­sella on myös Päijät-Hämeen hyvin­voin­tia­lu­een terveydenhoitaja.

Perus­kou­lusta tule­villa opis­ke­li­joilla voi olla ongel­mia perus­asioissa, kuten luke­mi­sessa ja mate­ma­tii­kassa. Amma­til­li­sessa koulu­tuk­sessa onkin ensiar­voi­sen tärkeää, että opis­ke­li­jan tilanne tunnis­te­taan ja opin­not suun­ni­tel­laan sen mukaan.

– Opis­ke­li­joi­den hyväksi tätä tehdään. Meillä on yhteis­kun­nal­li­nen vastuu, että saamme opis­ke­li­jat valmis­tu­maan ja yhteis­kun­ta­kel­poi­siksi, Salmela sanoo.

 

Yritys­ten­kin pitää olla aktiivisia

Teknii­kan alojen työvoi­ma­pu­laa voidaan helpot­taa, kun yrityk­set otta­vat osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sen toimin­tansa ytimeen, sanoo amma­til­li­sen koulu­tuk­sen asian­tun­tija Kari Hyytiä.

Teol­li­suus­liitto oli mukana tilaa­massa teknii­kan alojen koulu­tuk­sen tilan­netta kartoit­ta­nutta selvitystä.

Kari Hyytiä

Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen asian­tun­tija Kari Hyytiä Teol­li­suus­lii­tosta kertoo, että alojen työvoi­ma­pula loi tarpeen selvitykselle.

– Ongelma lähtee siitä, että yritys­ten käyt­töön ei tule hyvää työn­te­ki­jä­ai­nesta tarpeeksi. Puut­teita on lähdetty selvit­tä­mään, Hyytiä kertoo.

Korkean tekno­lo­gian osaa­mi­nen ja vien­tia­lat ovat suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tuki­pi­la­reita. Teknii­kan alojen työvoi­ma­puola on siis iso yhteis­kun­nal­li­nen kysymys.

– Työvoi­man tarve vain kasvaa, kun suur­ten ikäluok­kien rippeet­kin pois­tu­vat työelämästä.

HAASTEITA RIITTÄÄ

Vuoden 2018 alusta voimaan tullut amma­til­li­sen koulu­tuk­sen reformi muun muassa yhdisti nuoriso- ja aikui­so­pin­not. Hyytiä katsoo, että iso uudis­tus ei ole vielä maalissa.

– Reformi tehtiin, mutta amma­til­li­nen koulu­tus ei vielä pelaa, miten sen pitäisi pelata, Hyytiä sanoo.

Opet­ta­ja­pula on yksi opetuk­sen laatua ja yrity­syh­teis­työtä jarrut­tava tekijä.

– Hyvä opet­taja, joka tuntee alueen elin­kei­noe­lä­män, on arvo­kas oppi­laan työl­lis­ty­mi­sen­kin kannalta.

Hyvä opet­taja, joka tuntee alueen elin­kei­noe­lä­män, on arvo­kas oppi­laan työl­lis­ty­mi­sen­kin kannalta.

Teol­li­suus­liitto on tyrmän­nyt valtio­va­rain­mi­nis­te­riön ehdo­tuk­sen amma­til­lis­ten opin­to­jen lyhen­tä­mi­sestä. Sääs­tö­suun­ni­tel­mat ovat hanka­lia teknii­kan aloille, joissa koulu­tus­tarve on kasvussa.

– Uhkana on rahoi­tus­poh­jan rämet­ty­mi­nen. Jos valtio­valta alkaa sääs­tää, samasta potista kilpai­le­vat yliopis­tot, ammat­ti­kor­kea­kou­lut ja amma­til­li­nen koulutus.

ASENNE KUNTOON

Teräs­täy­ty­mi­sen varaa on myös yrityk­sissä. Hyytiä perään­kuu­lut­taa, että osaa­mi­nen pitäisi ottaa keskei­seksi osaksi yritys­ten stra­te­gioi­hin. Osaa­vien teki­jöi­den passii­vi­nen odot­telu tuskin kantaa hedelmää.

– Oppiva orga­ni­saa­tio näkyy ulos­päin ja on vetovoimatekijä.

Oppi­lai­tos­ten ja yritys­ten yhteis­työ on yksi ratkai­sun avain työvoi­ma­pu­lan torjun­nassa. Esimer­kiksi oppi­so­pi­mus­kou­lu­tusta voidaan tehostaa.

– Se on oikea suun­taus, että opitaan aidossa työympäristössä.

Oppi­vassa orga­ni­saa­tiossa työpaik­kaoh­jaa­jat ja koko työyh­teisö pitä­vät huolta uusista työntekijöistä.

Hyytiä on havain­nut esimerk­kejä yritys­ten asen­ne­vam­masta. Jois­sain yrityk­sissä saate­taan ajatella, ettei laiteta panok­sia koulu­tuk­seen, koska valmis osaaja saat­taa lähteä oppi­so­pi­muk­sen jälkeen kilpai­li­jan leipiin.

TIETOA VALINTOJEN TUEKSI

Opin­to­jen valmis­tu­mi­sen ja työl­lis­ty­mi­sen takana ovat myös moti­vaa­tioon liit­ty­vät teki­jät. Tulok­set para­ne­vat, jos teknii­kan aloille hakeu­tuu opis­ke­li­joita, joilla on realis­ti­nen käsi­tys alasta.

– Mieli­ku­vat ovat edel­leen vääris­ty­neitä, Hyytiä sanoo.

Olisi tärkeää, että teknii­kan aloista jaetaan tietoa hyvissä ajoin perus­kou­lussa. Tekni­sen työn vähen­nys perus­kou­lussa ei ole palvel­lut tätä tavoi­tetta. Jos aloista ei ole tietoa, on hankala tehdä moti­voi­tu­neita valin­toja amma­til­li­seen koulu­tuk­seen haettaessa.

Järjes­telmä on hyvä, mutta heik­koja kohtia pitäisi kehittää.

– Kiin­nos­tut­tai­siin jo perus­kou­luiässä teknii­kan aloista. Ei vain ajau­dut­taisi aloille kave­ri­pii­rin mukana, Hyytiä kuvai­lee toivot­ta­vaa tilannetta.

Hän arvioi, että teknii­kan alojen koulu­tuk­sesta tehty selvi­tys antaa realis­ti­sen kuvan nykytilanteesta.

– Järjes­telmä on hyvä, mutta heik­koja kohtia pitäisi kehittää.

 

Lue lisää:
Hannu Siltala: Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen resurs­sit turvat­tava seuraa­valla halli­tus­kau­della (Tekijä 20.3.2023)
Kari Hyytiä: Koulu­tus mukaan yritys­ten stra­te­gioi­hin (Tekijä 14.2.2023)
Mihin menet, amma­til­li­nen koulu­tus? ”Oppi­so­pi­mus oli onnen­potku”, sanoo maata­lous­ko­nea­sen­taja Elina Kinnu­nen (Tekijä 19.8.2020)