Ajassa
Kultaakin kalliimpaa
Lukuisat sanonnat ja vertauskuvatkin sen kertovat: kullalla on hyvin erikoislaatuinen rooli maailmassa.
Kultaa pidetään hyvin arvokkaana alkuaineena sanattoman sosiaalisen sopimuksen takia. Kulta on siis arvokasta, koska niin monet ihmiset pitävät sitä arvokkaana.
Vastaavalla tavalla arvokkaita ovat esimerkiksi raha, metsä tai asunto Helsingin keskustassa.
On kuitenkin syitä, joiden takia kullan arvo luultavasti säilyy vakaampana kuin rahan tai asunnon arvo.
Ensimmäinen syy on se, että kulta kimaltelee kauniisti. Tämä on ihmetyttänyt ja kiehtonut ihmisiä aina.
Kullasta onkin tehty koriste-esineitä ja hauta-arkkuja jo vuosituhansia, mikä on pönkittänyt kullan asemaa.
Toinen syy kullan kalleuteen ovat sen ominaisuudet. Koska kulta ei reagoi helposti minkään aineen kanssa, sitä on ollut helppo käsitellä ja muotoilla vaikkapa kestäviksi koruiksi.
Kolmas syy kullan kalleuteen on sen harvinaisuudessa. Kultaa ei ole maailmassa yllin kyllin. Siksi kovatkaan kultaryntäykset eivät ole romahduttaneet kullan arvoa.
Neljäs syy kullan kalleuteen ovat kolikot. Kun raha kehitettiin, huomattiin, että kulta on oivallinen raaka-aine kolikoille. Kulta ei haihdu, heikkene tai värjäydy.
Esimerkiksi rautakolikot olisivat ruostuneet ja kuluneet ajan mittaan.
Kulta on siis arvokasta, koska niin monet ihmiset pitävät sitä arvokkaana.
Egyptissä on tiettävästi tehty ostoksia kultaa sisältävillä kolikoilla jo noin 1 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Ensimmäiset kokonaan kultaa olevat kolikot valettiin 560 eaa.
Ensimmäiset seteleitä muistuttavat rahat puolestaan olivat lainapapereita, joita vastaan setelin omistaja oli oikeutettu kultaan tai hopeaan.
Kun valtiot alkoivat ottaa vastuuta rahan liikkeelle laskemisesta ja rahajärjestelmästä, sitoivat valtiot setelien arvot kultaan. Tätä kutsutaan kultakannaksi.
Laajasti kultakanta alkoi olla käytössä vasta 1870-luvulla, kun sitä alkoivat käyttää esimerkiksi Saksa ja Yhdysvallat.
Nykyään mikään valuutta ei ole sidottu kultaan. Kultakannasta luovuttiin lopullisesti vuonna 1971, kun Yhdysvaltain keskuspankki lakkasi vaihtamasta dollareita kultaan.
Kullan himoa tämä ei kuitenkaan ole vähentänyt.
Kultaa käytetään eniten koruissa
Kultaa on vuosituhansien aikana kaivettu esiin noin 201 000 tonnia. Koska kulta on painavaa, mahtuisi kaikki tämä kulta kuutioon, jonka jokainen sivu on noin 22 metriä suuntaansa.
Suurin osa käytössä olevasta kullasta, noin 46 prosenttia, on koruissa ja koriste-esineissä.
Vaikka valuutat eivät ole enää sidottuja kultaan, valtioiden keskuspankeilla on edelleen paljon kultaharkkoja holveissaan.
Valtioita enemmän kultaa löytyy kuitenkin yksityisestä omistuksesta, jopa 22 prosenttia kaikesta kullasta.
Kultaa käytetään nykyään paljon myös teknologiatuotteissa. Kymmenen viime vuoden aikana teknologia-ala on käyttänyt vuosittain kahdeksan prosenttia keskimääräisestä kullantuotannosta.
Kulta on vakaa sijoituskohde
Kun vaarallinen virus leviää hallitsemattomasti maailmalla tai ohjukset iskeytyvät asuintaloihin, ei se tiedä hyvää myöskään maailmantaloudelle.
Silloin osakekurssit laskevat ja sijoittajat kääntyvät niin sanottujen turvasatamasijoitusten, eli turvallisimpien ja vakaimpien sijoituskohteiden puoleen. Kenties vakain ja yleisin turvasatama on kulta.
Kullan vakaus perustuu sen vankkaan asemaan sekä siihen, että tunnetut kultavarannot ovat varsin pieniä suhteessa kysyntään. Siksi kullan arvo pysyy varsin korkealla, meni taloudessa hyvin tai huonosti.
Moni suursijoittaja pitääkin kultaa aina sijoitussalkussaan. Tai kassaholvissaan.
Lisää luettavaa kullasta löydät oheisista englanninkielisistä lähteistä:
Kuinka paljon kultaa on maailmassa
