Liittojen kanneoikeus suojaisi kaikkein heikoimpia

Suomessa ryhmäkanteet on rajattu koskemaan kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiä riita-asioita, jotka koskevat laajaa asianosaisten joukkoa. Niin sanottu järjestökanne antaisi järjestöille, kuten ammattiliitoille, mahdollisuuden nostaa kanteita isomman ryhmän puolesta ilman nimenomaista toimeksiantoa ja helpottaisi useampia työntekijöitä koskevien asioiden viemistä oikeuteen. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi laittomat määräaikaisuudet tai joukkoirtisanomiset.

Yksittäisen työntekijän ei tarvitsisi esiintyä oikeudessa omalla nimellään. Tämä voisi monelle olla helpotus.

– Työntekijällä voi olla pelko, että työpaikka menee tai hän saa huonon maineen työnantajien silmissä, ja siksi juttua ei haluta nostaa. Kanneoikeus olisi ehdottomasti tarpeen, sanoo Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen.

HYÖTYNÄ PELOTEVAIKUTUS EPÄREHELLISILLE YRITYKSILLE

Räikeästi alipalkatut ja muutenkin alle työehtosopimuksen normien työskentelevät ihmiset eivät aina tunne oikeuksiaan.

– Usein uhreina ovat ulkomaalaiset, joilla omat vaikutusmahdollisuudet ja uskallus ovat erityisen heikkoja. Ei osata kieltä eikä tiedetä, miten paljon palkkaa kuuluisi saada. Hyväksytään se, että kohtelu on huonoa, tai sitä ehkä pidetään normaalina, Virtanen kuvailee.

Työehtojen polkemista tapahtuu etenkin työmailla, joilla toimii paljon pieniä alihankkijayrityksiä. Teollisuusliitto ei saa tapauksista helposti tietoa, ja toisaalta pelkkä tiedonsaantikaan ei riitä.

– Se valtakirja tarvitaan, ja jos me sen lopulta saamme, niin usein vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde päättyy. Ja oikeusprosessi on vaikeampi, jos ihminen on jo poistunut Suomesta.

Työntekijällä voi olla pelko, että työpaikka menee tai hän saa huonon maineen työnantajien silmissä.

Liittojen itsenäinen kanneoikeus tekisi yksittäiselle työntekijälle helpommaksi kääntyä liiton puoleen. Lisäksi se suitsisi merkittävästi harmaata taloutta tuomalla pelotevaikutuksen epärehellisille yrityksille.

– Firmat joutuisivat aivan eri tavalla katsomaan, kuinka järkevää on ottaa riski. Nythän ne voivat laskea sen varaan, etteivät työntekijät tiedä oikeuksiaan tai ainakaan eivät uskalla viedä asiaa eteenpäin, sanoo Virtanen.

Kanneoikeus ammattiliitoille on ollut Teollisuusliiton tavoitteena sen perustamisvuodesta 2017 asti. Myös sen edeltäjäliitot Metalliliitto, TEAM ja Puuliitto linjasivat liittokokouspäätöksissään ja ohjelmissaan kanneoikeuden puolesta.

RUOTSISSA ON OLLUT KANNEOIKEUS KAUAN

Ruotsissa ammattiliittojen oikeus nostaa kanne ilman työntekijän erillistä valtuutusta on ollut lainsäädännössä niin kauan, että IF Metallin sopimussihteeri Veli-Pekka Säikkälä ei muista aikaa ilman sitä.

– On se ollut niin kauan kuin minä muistan ja olen liiton hommissa ollut mukana.

Ruotsinsuomalainen Säikkälä aloitti työuransa 1980-luvun lopulla automekaanikkona Saabin tehtaalla Trollhättanissa, missä hän toimi luottamusmiehenä.

Kun IF Metall, eli sikäläinen Metalliliitto, nostaa kanteen yritystä vastaan, yleisimpiä syitä ovat, että palkkaa on maksettu liian vähän, työntekijöitä on irtisanottu laittomasti tai on teetetty liikaa ylitöitä.

– Liitto valvoo työehtosopimuksen toteutumista, varsinkin jos se poikkeaa laista. Esimerkiksi ylitöiden maksimi on metalliteollisuudessa 200 tuntia vuodessa ja se perustuu työehtosopimukseen.

Työsuojeluviranomaisten tehtäväkuormaa keventääkin Ruotsissa se, että työsuhteen ehtojen valvonta on laissa sälytetty ammattiliitoille. IF Metallilla on tehokkaat välineet puuttua asiaan, mikäli työnantaja rikkoo työehtosopimusta, kuten jättää ylityökorvaukset maksamatta.

– Työntekijälle pitää maksaa puuttuva palkka ja sen päälle lisäkorvaus. Tyypilliset korvaussummat ovat joitain kymmeniä tuhansia kruunuja [joitain tuhansia euroja]. Lisäksi yritys maksaa sopimusrikkomuksesta paikalliselle ammattiliitolle… verkstadsklubb, mikä se on suomeksi… työhuonekunta? Myös työhuonekunnalle voi joutua maksamaan korvauksia, selvittää Säikkälä.

Suomen julkisessa keskustelussa työnantajat tuovat usein esiin, että Ruotsissa ei ole työehtosopimusten yleissitovuutta. Tällöin unohtuu muun muassa se, että Ruotsissa ammattiliitoilla on kanneoikeus, sekä se, että työnantajaliittoihin kuulumattomat yrityksetkin yleensä noudattavat työehtosopimuksia niin sanottujen liityntäsopimusten kautta. Lainsäädäntö antaa liitoille vahvemman aseman sopimusten valvojana, ja niiden työpaikkaorganisaatio ehkäisee väärinkäytöksiä.

– Työnantajan täytyy esimerkiksi näyttää työhuonekunnalle listat, paljonko on tehty ylitöitä, Säikkälä kertoo.

KYSE KOKO YHTEISKUNNAN EDUSTA

– On paljon aloja, joilla on epärehellistä kilpailua. Jokainen mediaa seuraava ihminen Suomessa osaa nimetä vähintään yhden työntekijäryhmän, jota on riistetty. Esimerkiksi tämä ukrainalaisten rakennustyöntekijöiden tapaus, sanoo SAK:n päälakimies Timo Koskinen.

Hän muistuttaa, että ulkomaalaisten ja kielitaidottomien työntekijöiden lisäksi työmarkkinoilla on muitakin erityistä suojelua tarvitsevia ryhmiä.

– Nuoria, joilla ei ole tietoa työelämästä. Vammaiset ja joissain tapauksissa myös ikääntyneet työntekijät.

Myös alustatalouden kentällä ammattiliittojen kanneoikeus auttaisi kitkemään mitättömällä palkalla työskentelyä ja muita vääryyksiä. Tosin juridisesti on yhä auki, katsotaanko vaikkapa ruokalähettien ja muiden itsensätyöllistäjien olevan itsenäisiä yrittäjiä vai työsuhteessa, mutta SAK tukee jälkimmäistä tulkintaa.

– Kanneoikeuden ansiosta rehellisesti toimivat yritykset hyötyisivät ja verotulot kasvaisivat. Kyse on koko yhteiskunnan edusta. Myös viranomaisresursseja säästyisi valtavasti, jos liitot voisivat puuttua ongelmiin tehokkaammin.

Kanneoikeuden ansiosta rehellisesti toimivat yritykset hyötyisivät ja verotulot kasvaisivat.

Nykyisessä hallitusohjelmassa ei liittojen kanneoikeutta mainita, vaikka sitä tukevat pääministeripuolue SDP, vasemmistoliitto ja vihreät. Kirjaus jäi pois hallituksen kakkospuolueen keskustan vastustuksen takia. Ehkä eräänlainen korvike oli, että työsuojeluviranomaisen toimivaltuuksia alipalkkauksen valvonnassa laajennettiin lailla, joka tulee voimaan kesäkuussa.

– Se on hyvä uudistus. Aluevalvontaviranomainen voi antaa yrityksille velvoittavia hallintopäätöksiä, eli pakottaa maksamaan puuttuvat palkat, kiittelee Koskinen.

Hyödyllisintä olisi kuitenkin, että kanneoikeuden lisäksi lainsäädäntöön tulisi myös alipalkkauksen kriminalisointi. Alipalkkaukseen voi puuttua nykypykälienkin pohjalta, mutta prosessi on työläs ja hidas. Koskisen mukaan oikeusministeriö on ollut asiassa haluton: virkamiehet ovat vedonneet siihen, että alipalkkausta ei voi määritellä, koska Suomessa minimipalkkoja ei säädetä laissa.

– Mutta kyllä Suomessa on työehtosopimuksilla määritelty selkeästi, mikä on asianmukainen palkka mistäkin työstä. Tätä ei vain suostuta näkemään.

MIKÄ ON TULEVAN EDUSKUNNAN KANTA?

Eduskuntavaalit pidettiin huhtikuun 2023 alussa, ja ammattiliittojen itsenäisen kanneoikeuden eteneminen seuraavalla vaalikaudella on palkansaajien toiveena. SAK:n lisäksi asiaa kannattavat muutkin keskusjärjestöt.

Korkeakoulutettuja edustavan Akavan työelämäohjelman mukaan kanneoikeus parantaisi työntekijöiden oikeussuojaa ”erityisesti niissä tilanteissa, joissa työpaikalla on esimerkiksi useita syrjinnän kohteeksi joutuneita työntekijöitä”. Kanneoikeuden ”prosessuaalisista haasteista” tulee teettää oikeudellinen selvitys.

– STTK suhtautuu kanneoikeuteen myönteisesti, mutta siihen liittyy ratkaistavia oikeudellisia kysymyksiä, kuten lain soveltamisala ja se, kuka olisi tapauksissa kantajana, sanoo toimihenkilöiden STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Ahtiainen.

Työnantajien EK vastustaa.

– Ammattiliitoilla on jo nykyään mahdollisuus nostaa kanne kaikkien niiden työntekijöiden puolesta, jotka antavat siihen suostumuksensa, perustelee lakiasiainjohtaja Markus Äimälä.

Puolueista SDP:llä ja vasemmistoliitolla on puoluekokouspäätökset ammattiliittojen ryhmäkanteen puolesta. Vihreillä on vastaava kirjaus poliittisessa ohjelmassa, ja perussuomalaisetkin on puoluesihteeri Arto Luukkaisen mukaan kanneoikeuden takana.

Keskusta ja kristillisdemokraatit eivät tue kanneoikeutta.

– Keskusta on valmis viranomaisvalvonnan lisäämiseen, esimerkiksi alipalkkauksen kitkemiseksi. Haluamme edistää reiluja työmarkkinoita niin työntekijöille kuin työnantajillekin. Kanneoikeutta keskusta ei kannata, kertoo poliittinen suunnittelija Ilkka Miettinen.

RKP:n puoluekokouspäätös vuodelta 2018 kannatti selvitystä ryhmäkanteiden toimivuudesta muissa pohjoismaissa. Kokoomuksen ja Liike Nytin puoluesihteerit eivät vastanneet kysymykseen puolueensa linjasta.