Farmasian tohtori Katri Aaltonen on tutkinut muun muassa lääkkeiden ja terveydenhuollon saatavuutta, politiikkamuutosten vaikutuksia sekä väestön mielipiteitä.

Katri Aaltonen: Leikkaus­po­li­tiikan seuraukset kasautuvat

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT PEKKA ELOMAA
GRAFIIKKA EMILIE UGGLA

Sipilän halli­tuksen tekemien leikkausten aikana työttömät ja työky­vyt­tömät joutuivat tinki­mään entistä enemmän ruoasta, lääkkeistä tai lääkä­ri­käyn­neistä, kertoo tutki­ja­toh­tori Katri Aaltosen tekemä tutkimus.

KATRI AALTONEN

Tutki­ja­toh­tori Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvin­voinnin laitoksen yhtei­sessä tutki­mus­keskus ja lippu­laiva INVEST:issä, jonka tavoit­teena on luoda tasa-arvoi­sempi, ennakoi­vampi ja talou­del­li­sesti ja sosiaa­li­sesti kestä­vämpi hyvin­voin­ti­val­tio­malli Suomelle.

Valtion menoista säästä­minen voi helposti johtaa siihen, että leikkaus­po­li­tiikan seuraukset kasau­tuvat valmiiksi heikossa asemassa olevien vaivoiksi.

Väestö­ryh­mien tilan­teen eriar­vois­tu­minen näkyy Turun yliopiston tutki­ja­toh­torin Katri Aaltosen tekemässä tutki­muk­sessa, jossa selvi­tet­tiin suoma­laisten niukkuuskokemuksia.

Vertai­sar­vioitu tutkimus kertoo, että Sipilän halli­tuksen leikkaus­po­li­tiikan aikana vuosina 2015–2019 kokemukset aineel­li­sesti puutteesta lisään­tyivät ja väestö­ryh­mien väliset erot kasvoivat.

Terveyden ja hyvin­voinnin laitoksen (THL) kysely­ai­neis­tojen perus­teella tehty tutkimus osoittaa, että rahan­puut­teesta johtuva ruoasta, lääkkeistä tai lääkä­ri­käyn­neistä tinki­minen lisääntyi selvästi työttö­millä ja työky­vyt­tö­millä vuodesta 2015 vuoteen 2018.

Yksit­täiset tukien heiken­nykset tai maksujen korotukset voivat tuntua mität­tö­miltä, mutta yhteis­vai­kutus voi johtaa siihen, että ihminen jättää terveys­pal­velut käyttä­mättä ja lääkkeet ostamatta.

TOTEUTUVATKO SOSIAALISET OIKEUDET?

Tutki­mus­tu­losten mukaan esimer­kiksi vuonna 2018 työttö­millä naisilla oli 53 prosentin toden­nä­köi­syys joutua tinki­mään ruoasta, lääkkeistä tai lääkä­ri­käyn­neistä. Miehillä vastaava toden­nä­köi­syys oli 42 prosenttia.

– On yllät­tävää, että niukkuus­ko­ke­mukset ovat noinkin yleisiä. Herättää kysymyksiä, miten sosiaa­liset oikeudet toteu­tuvat näissä ryhmissä, Aaltonen sanoo.

Vuonna 2018 kokoai­kai­sesti työssä­käy­villä naisilla aineel­lisen puutteen kokemuksen toden­nä­köi­syys oli 20 prosenttia ja miehillä 12 prosenttia.

Tilasto koetusta aineellisesta puutteesta: leikkauspolitiikan seuraukset.

Erot väestö­ryh­mien välillä kasvoivat säästö­po­li­tiikan aikana. Myös työky­vyt­tö­mien sekä osa-aikai­sesti töissä tai eläkkeellä olevien tilanne heikkeni leikkaus­po­li­tiikan vuosina.

Aaltosen mukaan naisten ja miesten eroja voi selittää muun muassa se, että naiset käyttävät enemmän sosiaali- ja terveys­pal­ve­luja. Niukkuuden kokemus syntyy suhteessa tavoi­tel­tuihin asioihin.

– Jos ei koe tarvetta hoitoon, ei voi kärsiä hoidon puutetta, Aaltonen sanoo.

PERUSTURVAN SUUNTA KÄÄNTYNYT

Tutkimus ei todista niukkuus­ko­ke­musten yhteyttä halli­tuksen tekemiin leikkauk­siin, mutta ajallinen yhteys on vahva, ja muu tutkimus kertoo leikkausten vaiku­tuk­sista toimeentuloon.

– Tämä tutkimus tuo yhden palasen koko palape­liin, Aaltonen sanoo.

THL:n julkai­sema Perus­turvan riittä­vyyden arvioin­ti­ra­portti 2015–2019 kertoo, että lakimuu­tokset heiken­sivät työttö­mien perus­turvan tasoa. Samaan aikaan toimeen­tu­lo­tuen merkitys työttö­mien perus­turvan paikkaa­jana kasvoi huomattavasti.

– Syy-yhteyk­sistä kannattaa vetää johto­pää­töksiä, jos myös pitkit­täis­tut­ki­musten tulokset osoit­tavat samaan suuntaan, Aaltonen sanoo.

Neljän vuoden välein tehtävä perus­turvan riittä­vyyden arvioin­ti­ra­portti vuosilta 2019–2023 kertoo, että Marinin halli­tuksen aikana perus­turva on kasvanut suhteessa yleiseen hinta- ja ansio­ta­soon. Hallitus on toteut­tanut etuuk­sien indek­si­tar­kis­tukset ja korotti perus­turvan tasoa vuonna 2020.

Syy-yhteyk­sistä kannattaa vetää johto­pää­töksiä, jos myös pitkit­täis­tut­ki­musten tulokset osoit­tavat samaan suuntaan.

THL:n rapor­tissa kuitenkin todetaan, ettei perus­turva vielä tarjoa yhteis­kun­nal­li­seen osalli­suu­teen tarvit­tavaa vähimmäiskulutustasoa.

Tervey­den­huol­lossa niukkuuden kokemus johtuu usein myös muusta kuin rahasta.

– Aiemman tutki­muksen perus­teella saata­vuuden ongel­mana ovat jonotusajat, eivätkä niinkään kustan­nukset, Aaltonen kertoo.

Julkisen tervey­den­huollon palve­luissa jonot ovat huomat­ta­vasti suurempi ongelma kuin työter­veys­huol­lossa. Tämäkin luo eriar­voi­suutta väestö­ryh­mien välille.

Niukkuuden kokemusten seuraa­minen on näillä näkymin mahdol­lista myös jatkossa, sillä THL:n laajat väestö­ky­selyt jatkuvat.

Tutki­ja­toh­tori Katri Aaltonen kertoo, että erot väestö­ryh­mien välillä kasvoivat säästö­po­li­tiikan aikana.

LEIKKAAMINEN ON POLIITTINEN VALINTA

Turun yliopiston tutki­muksen mukaan Sipilän halli­tuksen aikana lääkkeistä tinki­minen yleistyi selvästi. Esimer­kiksi vuoden 2016 alussa otettiin käyttöön korvat­ta­vien lääkkeiden 50 euron alkuo­ma­vastuu. Myös muita omavas­tuita korotettiin.

Aaltonen kertoo, että tutki­muk­sessa on aiemmin osoitettu diabe­tes­lääk­keiden omavas­tuun korot­ta­misen johta­neen toimeen­tu­lo­tuen käytön yleis­ty­mi­seen kyseisten lääkkeiden ostoissa.

Mikä on yhteisön ja mikä yksilön vastuu? Ne ovat poliit­tisia kysymyksiä.

Omavas­tuun kautta säästä­minen voi siis huonontaa heikossa asemassa olevien taloutta ja terveyttä.

– Omavas­tuun korotus ei kohdistu helposti siten, että se lisäisi lääkkeiden käytön järke­vyyttä. Lääkkeiden saata­vuus on tärkeää varmistaa myös työttö­mille ja työelämän ulkopuo­lella oleville, Aaltonen sanoo.

Perus­tur­vasta leikkaa­minen on pohjim­mil­taan poliit­tinen valinta.

– Mikä on yhteisön ja mikä yksilön vastuu? Ne ovat poliit­tisia kysymyksiä, Aaltonen sanoo.

Jos säästö­toi­miin päädy­tään, myös leikkaa­misen tyylillä on merkitystä.

– Kun tehdään eri toimen­pi­teitä, on hyvä tarkistaa, etteivät ne kasaudu samoihin ryhmiin, Aaltonen sanoo.

 

Leikkausta leikkauksen perään

Vuosina 2015–2019 vallassa ollut Juha Sipilän hallitus tuli tunne­tuksi leikkaus­po­li­tii­kas­taan ja työmark­ki­noille runno­tusta kilpailukykysopimuksesta.

Vuonna 2015 muodos­tettu Juha Sipilän hallitus koostui keskus­tasta, kokoo­muk­sesta ja perus­suo­ma­lai­sista. Kesästä 2017 eteen­päin halli­tuksen muodos­tivat keskusta, kokoomus ja perus­suo­ma­lai­sista irrot­tau­tunut sininen eduskuntaryhmä.

Vuoden 2016 alussa Sipilän hallitus otti käyttöön lääke­kus­tan­nusten korvauk­siin uuden 50 euron alkuo­ma­vas­tuun. Käytän­nössä muutos tarkoitti, että lääkkeistä saa Kela-korvausta vasta, kun on vuoden alusta laskien ostanut korvat­tavia lääkkeitä 50 eurolla.

Samana vuonna sosiaali- ja terveys­pal­ve­lujen asiakas­mak­sujen ylära­joja korotet­tiin noin 30 prosenttia. Tämä antoi sote-palve­lujen järjes­tä­jille mahdol­li­suuden nostaa asiakas­mak­suja rutkasti.

Sipilän hallitus myös poisti opinto­rahan ja lapsi­lisän sidon­nai­suudet kansa­ne­lä­kein­dek­siin. Tämä tarkoitti, että etuudet eivät enää nousseet elinkus­tan­nusten mukana.

Hallitus myös nosti vuonna 2016 yleisen asumis­tuen perus­o­ma­vas­tuuta kahdella prosent­tiyk­si­köllä 42 prosent­tiin, eikä tuen alaisten asumis­me­nojen enimmäis­mää­rään tehty indeksikorotusta.

KIKY JA ANSIOPÄIVÄRAHOJEN LEIKKAUS

Vuonna 2017 tuli voimaan edellis­vuonna tehdyn kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muksen mukainen työnan­tajan 2,05 prosentin sairaus­va­kuu­tus­mak­sujen siirto työnte­ki­jöiden maksettavaksi.

Kiky-sopimus sisälsi myös palkka­tason jäädyt­tä­mistä, työajan piden­tä­mistä ja lomara­hojen leikkauksia, jotka on sittemmin pääosin purettu. Hallitus ajoi kikyn läpi uhkaa­malla pakko­la­ki­pa­ke­tilla, joka olisi heiken­tänyt palkan­saa­jien asemaa kiky-sopimusta enemmän.

Hallitus ajoi kikyn läpi uhkaa­malla pakko­la­ki­pa­ke­tilla, joka olisi heiken­tänyt palkan­saa­jien asemaa kiky-sopimusta enemmän.

Sipilän hallitus lyhensi ansio- ja perus­päi­vä­ra­hojen enimmäis­kestoa 500 päivästä 400 päivään. Työttö­myy­se­tuuk­sien omavas­tuu­aikaa puoles­taan piden­net­tiin viidestä päivästä seitsemään.

Eri opiske­luas­teiden opinto­rahat yhtenäis­tet­tiin, mikä tarkoitti korkea­kou­luo­pis­ke­li­joiden opinto­ra­haan noin 26 prosentin leikkausta. Myös lapsi­lisiä leikat­tiin 0,9 prosenttia, ja etuuk­siin vaikut­tavaa kansa­ne­lä­kein­deksiä pudotet­tiin 0,86 prosenttia.

AKTIIVIMALLISTA HALLITUKSEN KAATUMISEEN

Vuonna 2018 hallitus otti käyttöön työttö­myys­turvan aktii­vi­mallin. Tämä tarkoitti, että työttö­myys­päi­vä­rahaa alennet­tiin 4,65 prosenttia, jos työtön ei edellisen kolmen kuukauden aikana ollut riittä­västi työssä tai työllis­ty­mistä edistä­vissä palveluissa.

Yleisen asumis­tuen asumis­me­nojen enimmäis­mää­rien indek­si­ko­rotus jätet­tiin tekemättä myös vuonna 2018. Enimmäis­määrät jäivät edelleen vuoden 2015 tasolle. Myös kansa­ne­lä­kein­deksin jäädy­tystä jatket­tiin vuodella.

Sipilän hallitus tavoit­teli myös sotepal­ve­lu­jär­jes­telmän merkit­tävää siirtoa markki­na­ve­toisen kilpailun piiriin. Sote-uudistus kuitenkin kaatui halli­tus­puo­lueiden erimie­li­syyk­siin, ja hallitus erosi maalis­kuussa 2019 eduskun­ta­vaa­lien alla. Hallitus jatkoi vielä noin kolme kuukautta toimitusministeriönä.

Sipilän halli­tuksen tekemät perus­tur­vaan vaikut­tavat lakimuu­tokset löytyvät kokonai­suu­des­saan THL:n julkai­susta Perus­turvan riittä­vyyden arvioin­ti­ra­portti 2015–2019.

EUROOPAN NEUVOSTOLTA HUOMAUTUS

Euroopan neuvoston sosiaa­listen oikeuk­sien komitea totesi 15.2.2023 julkis­te­tussa ratkai­sus­saan Suomen sosiaa­li­turvan tason olevan liian alhainen.

Neuvosto on seurannut Suomen sosiaa­li­turvan tasoa vuonna 2018 neuvos­tolle tehdyn kantelun jälkeen. Sosiaa­li­tur­vae­tuuden taso katso­taan liian alhai­seksi, jos se jää alle 50 prosent­tiin kyseisen maan mediaanitulosta.

Kevään 2023 eduskun­ta­vaa­lien alla on otettu esiin Sipilän halli­tuksen kaudelta tuttuja säästö­kei­noja. Esimer­kiksi kokoomus on pitänyt esillä ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan leikkausta ja etuuk­sien indeksijäädytyksiä.