Hannu Siltala: Ammatil­lisen koulu­tuksen resurssit turvat­tava seuraa­valla hallituskaudella

Opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­te­riön (OKM) 12.1.2023 julkai­sema Sivis­tys­kat­saus sekä OKM:n virka­pu­heen­vuoro 15.2.2023 loivat tilan­ne­kuvaa koko koulu­tus­jär­jes­telmän nykyti­lasta ja tulevai­suuden näkemyk­sistä. Sivis­tys­kat­sauksen kansain­vä­linen vertailu osoitti Suomen pudon­neen OECD-maiden korkea­kou­lu­tuksen (33 %) kärki­pai­kalta (1991) kolmes­sa­kym­me­nessä vuodessa häntä­pään kymme­nen­neksi (40 %). Samaan aikaan parhaat maat olivat saavut­ta­neet 70 % tason korkeakoulutetuissa.

Sivis­tys­kat­sauk­sessa sitee­ratut tilastot osoit­tavat, että mitä korkeampi koulu­tus­taso on, sitä paremmat ovat työllis­ty­mis­mah­dol­li­suudet. Koulu­tuksen vaikut­ta­vuus koko työuran aikai­siin ansioihin on myös merkit­tä­västi suurempi korkea­kou­lu­te­tuilla kuin toisen asteen varassa olevilla.

Jotain epäselvää Sivis­tys­kat­sauk­sessa on. Sen mukaan Suomessa poiketen muista OECD-maista toisen asteen ammatil­li­sella koulu­tuk­sella ei käytän­nössä olisi juuri lainkaan merki­tystä ansiois­ta­sojen kehit­ty­mi­seen verrat­tuna perus­as­teen varassa oleviin. Tutkijat eivät ole nähtä­västi ymmär­tä­neet SAK:laisten liittojen työnvaa­ti­vuus­luo­kit­telua, jossa ammatil­linen koulutus lyhentää oppimi­sai­koja työteh­tä­vissä, jolloin työntekijä voi nopeammin edetä vaati­vim­piin palkkaryhmiin.

Jatkos­sakin on varmis­tet­tava riittä­västi paikkoja toisen asteen ammatil­li­seen koulutukseen.

Sivis­tys­kat­sauk­sessa tuodaan esiin, että Suomessa suori­te­taan liikaa saman­ta­soisia rinnak­kaisia tutkin­toja niin ammatil­li­sella perus­as­teella kuin korkea-asteel­lakin. Näillä tupla- tai useam­milla tutkin­noilla ei olisi katsauksen mukaan paljon­kaan merki­tystä henki­löiden työllis­ty­mi­seen tai ansiotasoihin.

Vaarana on, että tulevalla halli­tus­kau­della ryhdy­tään asetta­maan eri koulu­tus­ta­soja vastak­kain ja siirtä­mään rahoi­tusta paikasta toiseen. Ammatil­linen perus­kou­lutus jää tässä hölmö­läisten peiton­jat­ka­mis­pe­lissä helposti toiseksi. Jatkos­sakin on varmis­tet­tava riittä­västi paikkoja toisen asteen ammatil­li­seen koulu­tuk­seen sekä pidet­tävä huoli, että ei suljeta mahdol­li­suutta suorittaa ammatin­vaihdon yhtey­dessä toista tai useampaa tutkintoa.

Kanna­tet­tavaa on, että alanvaih­to­ti­lan­teissa entistä enemmän ohjataan suorit­ta­maan perus­tut­kin­tojen jatkoksi ammatti- tai erikoi­sam­mat­ti­tut­kin­toja tai suppeampia osia tutkin­noista, jotka paran­tavat ammatissa edisty­mistä ja työllistymistä.

Toivot­ta­vasti maahan saadaan eduskun­ta­vaa­lien jälkeen sellainen hallitus ja hallitus­ohjelma, joka ei lähde leikkaa­maan koulu­tus­ra­hoista. Jäitä kannat­taisi pitää hatussa myös koulu­tuksen lainsää­dän­tö­uu­dis­tuk­sissa. Yrite­tään nyt saada kunnialla maaliin edelli­setkin suuret koulu­tusuu­dis­tukset: ammatil­lisen koulu­tuksen reformi ja oppivel­vol­li­suuden laajentuminen.

Kirjoit­taja on Teolli­suus­liiton koulutuspäällikkö.