Hannu Siltala: Ammatillisen koulutuksen resurssit turvattava seuraavalla hallituskaudella

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) 12.1.2023 julkaisema Sivistyskatsaus sekä OKM:n virkapuheenvuoro 15.2.2023 loivat tilannekuvaa koko koulutusjärjestelmän nykytilasta ja tulevaisuuden näkemyksistä. Sivistyskatsauksen kansainvälinen vertailu osoitti Suomen pudonneen OECD-maiden korkeakoulutuksen (33 %) kärkipaikalta (1991) kolmessakymmenessä vuodessa häntäpään kymmenenneksi (40 %). Samaan aikaan parhaat maat olivat saavuttaneet 70 % tason korkeakoulutetuissa.

Sivistyskatsauksessa siteeratut tilastot osoittavat, että mitä korkeampi koulutustaso on, sitä paremmat ovat työllistymismahdollisuudet. Koulutuksen vaikuttavuus koko työuran aikaisiin ansioihin on myös merkittävästi suurempi korkeakoulutetuilla kuin toisen asteen varassa olevilla.

Jotain epäselvää Sivistyskatsauksessa on. Sen mukaan Suomessa poiketen muista OECD-maista toisen asteen ammatillisella koulutuksella ei käytännössä olisi juuri lainkaan merkitystä ansioistasojen kehittymiseen verrattuna perusasteen varassa oleviin. Tutkijat eivät ole nähtävästi ymmärtäneet SAK:laisten liittojen työnvaativuusluokittelua, jossa ammatillinen koulutus lyhentää oppimisaikoja työtehtävissä, jolloin työntekijä voi nopeammin edetä vaativimpiin palkkaryhmiin.

Jatkossakin on varmistettava riittävästi paikkoja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.

Sivistyskatsauksessa tuodaan esiin, että Suomessa suoritetaan liikaa samantasoisia rinnakkaisia tutkintoja niin ammatillisella perusasteella kuin korkea-asteellakin. Näillä tupla- tai useammilla tutkinnoilla ei olisi katsauksen mukaan paljonkaan merkitystä henkilöiden työllistymiseen tai ansiotasoihin.

Vaarana on, että tulevalla hallituskaudella ryhdytään asettamaan eri koulutustasoja vastakkain ja siirtämään rahoitusta paikasta toiseen. Ammatillinen peruskoulutus jää tässä hölmöläisten peitonjatkamispelissä helposti toiseksi. Jatkossakin on varmistettava riittävästi paikkoja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen sekä pidettävä huoli, että ei suljeta mahdollisuutta suorittaa ammatinvaihdon yhteydessä toista tai useampaa tutkintoa.

Kannatettavaa on, että alanvaihtotilanteissa entistä enemmän ohjataan suorittamaan perustutkintojen jatkoksi ammatti- tai erikoisammattitutkintoja tai suppeampia osia tutkinnoista, jotka parantavat ammatissa edistymistä ja työllistymistä.

Toivottavasti maahan saadaan eduskuntavaalien jälkeen sellainen hallitus ja hallitusohjelma, joka ei lähde leikkaamaan koulutusrahoista. Jäitä kannattaisi pitää hatussa myös koulutuksen lainsäädäntöuudistuksissa. Yritetään nyt saada kunnialla maaliin edellisetkin suuret koulutusuudistukset: ammatillisen koulutuksen reformi ja oppivelvollisuuden laajentuminen.

Kirjoittaja on Teollisuusliiton koulutuspäällikkö.