Eduskun­ta­vaalit lähes­tyvät – näin puolueet vasta­sivat Teolli­suus­liiton jäsenille tärkei­siin kysymyksiin

Vasem­mis­to­liitto

1. Millä keinoilla puolu­eenne takaisi palkan­saa­jien ostovoiman näinä inflaa­tion aikoina?

Tarpeeksi isot palkan­ko­ro­tukset. Yritykset ovat tehneet hyvää tulosta, eli varaa on. Lisäksi monien verrok­ki­maiden suuret palkan­ko­ro­tukset ja Suomen hyvä energia­ti­lanne muuhun Euroop­paan verrat­tuna ovat paran­ta­neet kilpai­lu­ky­kyämme. Lisäksi kerta­luon­toiset korvaukset erinäi­sistä hinta­pii­keistä voivat tulla kysee­seen. Tärkeää on myös hinta­maltti. Monilla yrityk­sillä on markki­na­voimaa, ja ne pystyvät viemään hintojen nousua myös voittoihin. Erityi­sesti windfall-voittoihin voitai­siin puuttua myös energia­sek­torin ulkopuo­lella verotuksen keinoin. Windfall-verojen tuotolla voidaan auttaa hintojen noususta eniten kärsiviä, mutta niillä on myös hinnoit­telua ohjaava vaikutus.

2. Millaisen työttö­myys­turvan puolu­eenne takaisi työttömille?

On otettava käyttöön pitkä­ai­kais­työt­tö­mien työtakuu, jossa julkinen sektori turvaa viime kädessä palkka­tuettua työtä kaikille yli 12 kuukautta työttö­mänä olleille. Pieni­tu­loisten ihmisten toimeen­tuloa on paran­net­tava korot­ta­malla perus­turvaa ja pieniä eläkkeitä. Työttö­myys­turvan omavas­tuu­päivät on poistet­tava. On mahdol­lis­tet­tava työtu­lojen ja sosiaa­li­turvan joustava yhdis­tä­minen. Sosiaa­li­turvan byrokra­tia­louk­kujen purka­minen helpottaa työn vastaa­not­ta­mista. Työmark­ki­na­tuella ja ansio­si­don­nai­sella työttö­myys­päi­vä­ra­halla työnhaun ohella tapah­tuva opiskelu ei saa vaikuttaa työttö­myys­tu­kiin heiken­tä­västi. Otetaan käyttöön työttö­mien subjek­tii­vinen oikeus opiskella työttö­myy­se­tuu­della ammat­ti­tut­kinto silloin, kun opiskelu kohdistuu alalle, jolla on pulaa työvoi­masta. On luovut­tava köyhyyttä syven­tä­vistä työvoi­ma­po­liit­ti­sista karens­seista. Esimer­kiksi vanhemman on voitava kieltäytyä työstä tai työllis­ty­mis­pal­ve­lusta ilman pelkoa karens­sista, jos lasten­hoidon järjes­tä­minen ei onnistu. Samalla on turvat­tava varhais­kas­va­tuksen saata­vuus nopeal­lakin aikataululla.

On selvi­tet­tävä mahdol­li­suutta toteuttaa ennakoiva etuuseh­dotus. Se tarkoittaa automaat­ti­sesti veroeh­do­tuksen tapaan toteu­tet­tavaa ehdotusta kaikista henkilön etuuk­sista, joihin hän on oikeu­tettu. Etuuseh­dotus paran­taisi erityi­sesti sellaisten heikoim­massa asemassa olevien ihmisten asemaa, jotka eivät ymmärrä, osaa tai jaksa hakea kaikkia heille kuuluvia etuuksia. On toteu­tet­tava perus­tu­lo­ko­keilu. Kokeilun piiriin tulee valita työttömiä, palkan­saajia, opiske­li­joita, pieny­rit­täjiä ja työvoiman ulkopuo­lella olevia, jotta kokeilu aidosti kuvastaa suoma­laista yhteis­kuntaa. On siirryt­tävä vastik­keet­to­maan perus­tu­loon, jossa yhdis­te­tään työmark­ki­na­tuki, perus­päi­vä­raha, takuu­eläke, vanhuuse­lä­keikää edeltävä kansa­ne­läke, perus­tason sairaus- sekä vanhem­pain­päi­vä­rahat, kotihoi­don­tuki, opinto­raha ja yrittä­jien start­ti­raha. Perus­tulon tasoa korote­taan nykyi­sestä ja se sidotaan elinkustannusindeksiin.

On luovut­tava köyhyyttä syven­tä­vistä työvoi­ma­po­liit­ti­sista karensseista.

3. Millä keinoilla puolu­eenne estäisi alipalk­kauksen (palkka­var­kauden) harjoittamisen?

On säädet­tävä työeh­to­so­pi­mus­jär­jes­telmää täyden­tävä laki minimi­pal­kasta ja krimi­na­li­soi­tava alipalk­kaus. Lakisää­teinen vähim­mäis­palkka yleis­si­tovan työeh­to­so­pi­mus­jär­jes­telmän rinnalla selkeyt­täisi oikeus­tilaa. Silloin, kun alalla ei ole työeh­to­so­pi­musta, kaikki työnte­kijät tietäi­sivät, mikä on alan vähim­mäis­palkkaa. Lisäksi matala­palkka-aloille on tehtävä tasa-arvoerin muita suurempia palkan­ko­ro­tuksia. Oikeus palkka­saa­ta­viin kuukauden kuluessa on turvat­tava. Tämä toteu­te­taan lisää­mällä työvoi­ma­vi­ran­omaisten palkka­tur­va­re­surs­seja. Ammat­ti­lii­toille on annet­tava kanneoi­keus ja on luotava työnte­ki­jöille anonyymi väylä ilmoittaa väärin­käy­tök­sistä viran­omai­sille. Työso­pi­mus­laki on ulotet­tava koske­maan myös itsen­sä­työl­lis­tä­jien työtä ja heille on taattava kollek­tii­vinen neuvot­te­luoi­keus. Työtoi­minnan epäkohdat pitää kartoittaa ja korjata. Työsuh­teen tunnus­merkit täyttä­västä työstä on makset­tava työeh­to­so­pi­muksen mukainen palkka ja tällaista työtä tekevälle on saatava työnte­ki­jälle kuuluva suoja.

4. Miten puolu­eenne suhtautuu työeh­to­so­pi­musten yleis­si­to­vuu­teen ja luotta­mus­miesten asemaan?

Vasem­mis­to­liiton puolue­val­tuusto on ennen tätä halli­tus­kautta linjannut, että voimme osallistua ainoas­taan sellai­seen halli­tuk­seen, joka varmistaa työeh­tojen yleis­si­to­vuuden. Vasem­mis­to­liitto sitoutuu työeh­to­so­pi­muk­sien yleis­si­to­vuu­teen, jonka puitteissa paikal­lista sopimista voidaan laajentaa siten, että sopiminen tapahtuu järjes­täy­ty­neen työnte­ki­jä­os­a­puolen kanssa. Oikeus sopia kollek­tii­vi­sesti työn ehdoista mahdol­listaa jokai­selle työn tekemisen oikeu­den­mu­kaisin työeh­doin. Oikeus sopia kollek­tii­vi­sesti, eli yhdessä, työeh­doista on ulotet­tava myös itsen­sä­työl­lis­tä­jiin. Ammat­tiyh­dis­tys­liike suojaa jokaisen oikeutta tehdä ihmisar­voista työtä oikeu­den­mu­kaisin työeh­doin. Järjes­täy­ty­minen ammat­ti­lii­toihin ja kollek­tii­vinen sopiminen mahdol­listaa kaikkien työeh­tojen paran­ta­misen. Reilusti toteu­tet­tuna paikal­linen sopiminen on työnte­ki­jöiden ja työnan­ta­jien etu. Paikal­linen sopiminen täytyy toteuttaa reilusti, jotta sen varjolla ei päädytä ainoas­taan heiken­tä­mään työnte­ki­jöiden mahdol­li­suuksia varmistaa itsel­leen riittävät ja turval­liset työehdot. Työnan­taja ja työntekijä eivät lähtö­koh­tai­sesti ole tasaver­tai­sessa valta-asemassa suhteessa toisiinsa, minkä takia pelkkä työso­pi­muksen allekir­joit­ta­minen ei tarkoita, että kyse olisi aidosti sopimi­sesta. Työeh­tojen euroop­pa­laisia vähim­mäis­ta­soja on vahvis­tet­tava ja määri­tel­tävä sosiaa­li­tur­valle euroop­pa­laiset vähimmäisstandardit.

Luotta­mus­miesten asemaa tulee vahvistaa lainsää­dän­nössä työpaikan koosta riippu­matta. Luotta­mus­miesten toimin­tae­del­ly­tyksiä ja tiedon­saantia tulee parantaa erityi­sesti palkka­syr­jin­täe­päi­lyissä. Luotta­mus­miesten on edustet­tava myös yrityksen hyödyn­tämiä vuokratyöntekijöitä.

SDP

1. Millä keinoilla puolu­eenne takaisi palkan­saa­jien ostovoiman näinä inflaa­tion aikoina?

Meidän on jatket­tava nyt vahvaa kasvun ja työlli­syyden linjaa. Työssä­käyntiä on tuettava kaikin mahdol­lisin tavoin, esimer­kiksi jatka­malla työmat­ka­vä­hen­nyksen korotuksia. Palkan­saajan ostovoiman turvaa­minen vaatii myös tuntuvia palkankorotuksia.

Pelkät palkan­ko­ro­tukset eivät kuiten­kaan riitä korvaa­maan ostovoiman menetyksiä inflaa­tion ja hinnan­ko­ro­tusten aikana vaan tarvi­taan myös muita keinoja. SDP on ajanut esimer­kiksi sähkön hinnan kohtuul­lis­ta­mista ja hinta­kattoa, varhais­kas­va­tus­mak­sujen alenta­mista ja muita keinoja ostovoiman vahvis­ta­mi­seksi. Vaalioh­jel­mas­samme esitämme myös muita keinoja palkan­saa­jien ostovoiman vahvistamiseksi.

2. Millaisen työttö­myys­turvan puolu­eenne takaisi työttömille?

Työttö­myys­turvan tulee ottaa huomioon ihmisten erilaiset tilan­teet ja sen tulee mukautua työelämän muutok­seen. Korona-ajan työttö­myys­tur­va­poik­keusten vaiku­tuksia yrittä­jien ja palkan­saa­jien työttö­myys­tur­vaan tulee tutkia ja hyödyntää näitä kokemuksia työttö­myys­tur­va­jär­jes­telmän ja yhdis­tel­mä­va­kuu­tuksen kehit­tä­mis­työssä. Ansio­si­don­nainen työttö­myys­turva tulee jatkos­sakin toteuttaa työttö­myys­kas­sojen kautta. Työttö­myys­kas­soilla on paras tuntemus eri aloista sekä osaaminen ansioihin perus­tu­vasta työttö­myys­turvan määrittelystä.

Koko työttö­myys­turvaa tulee kehittää. Työttö­myys­turvan uudis­tuk­sella tulee ratkaista yhden­ver­tai­suuden ongelmia ja se ei saa johtaa työttö­myys­turvan tason, keston tai ehtojen heiken­tä­mi­seen. On tarpeel­lista selvittää, miten uudistus olisi mahdol­lista toteuttaa nykyisen kassa­jär­jes­telmän puitteissa. Työttö­myys­turvan työssä­oloehtoa ja korvaus­tasoa uudis­te­taan samalla siten, että ansio­si­don­naisen turvan piiriin olisi helpompi päästä. Työssä­oloehdon tulee kertyä kaikesta ansio­työstä. Osana tätä uudis­ta­mista voidaan myös edistää yleistä työttö­myys­va­kuu­tusta edellä maini­tuin reunaehdoin.

Samalla on tärkeää uudistaa kassa­jär­jes­telmää edistä­mällä työttö­myys­kas­sojen määrän vähen­tä­mistä, kassoihin liitty­misen helpot­ta­mista sekä etuus­kä­sit­telyn automatisointia.

Myös työttö­myys­tur­valla opiskelua tulee helpottaa.

Työssä­käyntiä on tuettava kaikin mahdol­lisin tavoin, esimer­kiksi jatka­malla työmat­ka­vä­hen­nyksen korotuksia.

3. Millä keinoilla puolu­eenne estäisi alipalk­kauksen (palkka­var­kauden) harjoittamisen?

Alipalk­kaus asettuu nykyisen lainsää­dännön puitteissa harmaalle alueelle, jonka vuoksi siihen on vaikeaa rangais­tuk­sel­li­sesti puuttua. Alipalk­kaus sijoittuu vakavan hyväk­si­käytön ja yksit­täisten palkkaa koske­vien erimie­li­syyk­sien välimaas­toon. Siksi järjes­telmää on nykyi­sel­lään mahdol­lista käyttää hyväksi. Tähän tarvi­taan muutos ja alipalk­kaus on kriminalisoitava.

Tarvit­taessa rikos­lain­sää­däntöä on tarkis­tet­tava, jotta hyväk­si­käy­töstä ja alipalk­kauk­sesta saadaan asian­mu­kaiset rangais­tukset ja uhrit saavat oikeutta. Tapausten esiin­tuloa voitai­siin parantaa esimer­kiksi varmis­ta­malla rikos­lain työsyr­jin­tä­ri­kosten, kiskonnan sekä petoksen tunnus­mer­kistön ajanta­sai­suus ja huoleh­ti­malla siitä, että niiden sovel­ta­mi­seen vakavissa alipalk­kaus­ti­lan­teissa ei liity tulkin­nan­va­rai­suutta. Samoin työri­kosten vanhen­tu­mi­sai­koja tulisi pidentää, jolloin monimut­kai­sissa alipalk­kaus­ta­pauk­sissa syyteoi­keus ei ehtisi vanhe­ne­maan ennen kuin asia on poliisin ja syyttäjän toimesta asian­mu­kai­sesti tutkittu. Lisäksi työ- ja elinkei­no­mi­nis­teriö toteut­tavat selvi­tyksen ammat­ti­lii­toille annet­ta­vasta ryhmäkanneoikeudesta.

4. Miten puolu­eenne suhtautuu työeh­to­so­pi­musten yleis­si­to­vuu­teen ja luotta­mus­miesten asemaan?

SDP puolustaa työeh­to­so­pi­musten yleis­si­to­vuutta ja ajaa luotta­mus­miesten aseman vahvistamista.

Työeh­to­so­pi­musten yleis­si­to­vuus on tässä maassa yleisesti sovittu asia ja yleis­si­to­vuu­della on suoma­laisten laaja tuki. Työeh­to­so­pi­musten yleis­si­to­vuu­desta luopu­minen asettaisi työntekijän alttiiksi palkka­syr­jin­nälle ja työeh­tojen heiken­nyk­sille. Vakaalla ja reilulla työelä­mällä on tärkeä rooli siinä, että ihmiset voivat tuntea olonsa turval­li­seksi työpai­kal­laan. Tulevai­suu­teen on helpompi suhtautua luotta­vai­sesti, kun omat oikeudet on turvattu.

Luottamus, työelämän lainsää­däntö sekä luotta­mus­mies­jär­jes­telmä ja yleis­si­tovat työeh­to­so­pi­mukset ovat pohja, joka mahdol­listaa myös reilun paikal­lisen sopimisen. Esimer­kiksi luotta­mus­miehen aseman turvaa­minen lainsää­dän­nössä olisi hyvä keino varmistaa työnte­ki­jöiden asema jatkossakin.

Vihreät

1. Millä keinoilla puolu­eenne takaisi palkan­saa­jien ostovoiman näinä inflaa­tion aikoina?

Energian ja muiden elinkus­tan­nusten nouse­viin kustan­nuk­siin on Vihreiden mielestä vastat­tava sellai­silla tukitoi­milla, jotka kohdis­tuvat mahdol­li­simman hyvin niihin väestö­ryh­miin, joilla huoli toimeen­tu­losta on suurin. Tämä on paitsi oikeu­den­mu­kaista myös tärkeä keino inflaa­tion hallit­se­mi­seksi. Esimer­kiksi veron­alen­nusten jakaminen suuri­tu­loi­sille kiihdyt­täisi tarpeet­to­masta inflaa­tiota entises­tään ja olisivat kaikille muille väestö­ryh­mille haital­lisia. Sellaisia emme kannata. Vihreässä verouu­dis­tuk­sessa tavoit­teemme on alentaa pieni- ja keski­tu­loisten työn verotusta, kun valtion­ta­louden tilanne antaa sille mahdollisuuden.

Palkka­rat­kaisut ovat ensisi­jai­sesti työmark­ki­naos­a­puolten vastuulla, mutta Vihreät ovat halli­tuk­sessa valmiit edistä­mään palkka­tasa-arvoa muun muassa määrä­tie­toisen samapalk­kai­suus­oh­jelman ja palkka-avoimuuden lisää­misen avulla. Viime halli­tus­kauden kiky-sopimuksen kaltaisia työnte­ki­jöiltä leikkaavia ratkai­suja emme kannata.

2. Millaisen työttö­myys­turvan puolu­eenne takaisi työttömille?

Tavoit­teemme on taata niin perus- kuin ansio­turvan varassa oleville riittävä ja joustava työttö­myys­turva. Vihreät korot­taisi seuraa­valla halli­tus­kau­della perus­turvaa 50 eurolla ja yhdis­täisi kaikki perus­tur­vae­tuudet, mukaan lukien työttö­myys­tur­vae­tuudet, yhdeksi etuudeksi askeleena kohti perus­tuloa. Myös perus­tu­lo­mal­lis­samme perus­tulon päälle makset­tai­siin ansio­si­don­naista tukea työssä­oloehdon täyttyessä.

Haluamme lisätä jousta­vuutta ja poistaa työn muotojen raja-aidat saatta­malla kaiken ansio­työn yhtenäisen sosiaa­li­turvan piiriin. Näin esimer­kiksi yrittäjät, itsen­sä­työl­lis­täjät ja freelancerit saavat saman turvan kuin palkan­saa­jatkin, ja yksilön toimeen­tulo ei vaarannu, vaikka yhdis­te­lisi erilaisia töitä.

Haluamme lisätä jousta­vuutta ja poistaa työn muotojen raja-aidat saatta­malla kaiken ansio­työn yhtenäisen sosiaa­li­turvan piiriin.

3. Millä keinoilla puolu­eenne estäisi alipalk­kauksen (palkka­var­kauden) harjoittamisen?

Alipalk­kauksen estämi­sessä tärkeää on, että valvon­ta­vi­ran­omaiset toimivat tehok­kaasti ja että työnte­ki­jöillä on tietoa ja mahdol­li­suuksia saada oikeutta ja vaihtaa työpaikkaa tarvit­taessa. Halli­tuksen tällä kaudella tekemät toimet maahan­muut­ta­ja­taus­taisten työnte­ki­jöiden aseman paran­ta­mi­sesta ja esitys alipalk­kauksen valvonnan tehos­ta­mi­sesta ovat hyviä askelia oikeaan suuntaan. Jatkossa alipalk­kauksen torjun­nassa keskeisiä keinoja ovat työnte­ki­jä­jär­jes­töjen ryhmä­kan­neoi­keus ja alipalk­kauksen krimi­na­li­sointi, joka myös lisäisi viran­omaisten mahdol­li­suuksia puuttua alipalkkaukseen.

4. Miten puolu­eenne suhtautuu työeh­to­so­pi­musten yleis­si­to­vuu­teen ja luotta­mus­miesten asemaan?

Kanna­tamme työeh­to­so­pi­musten yleis­si­to­vuuden turvaa­mista myös tulevai­suu­dessa. Olemme myös valmiit lisää­mään paikal­lista sopimista työeh­to­so­pi­mus­jär­jes­telmän puitteissa, kun samalla sääde­tään paikal­lisia työeh­to­so­pi­muksia koske­vasta työnte­ki­jöiden tulkin­tae­tuoi­keu­desta. Vihreät myös vahvis­taisi luotta­mus­miesten asemaa täsmen­tä­mällä luotta­mus­miehen valin­ta­oi­keutta ja paran­ta­malla henki­löstön edusta­jien irtisa­no­mis­suojaa ja tiedonsaantioikeutta.

Keskusta

1. Millä keinoilla puolu­eenne takaisi palkan­saa­jien ostovoiman näinä inflaa­tion aikoina?

Ostovoiman säilyt­tä­minen on palkan­ko­ro­tusten osalta erityi­sesti työmark­ki­naos­a­puolten tehtävä. On tärkeää, että niissä otetaan keskei­sesti huomioon palkan­saa­jien ostovoima. Työmark­ki­noilla tehtä­villä ratkai­suilla on iso vaikutus myös koko Suomen talous- ja työlli­syys­ke­hi­tyk­seen. On varot­tava, etteivät palkan­ko­ro­tukset johda inflaa­tion kiihty­mi­seen entises­tään. Sopiminen ja maltti ovat hyviä periaat­teita niin palkan­saa­jien, työnan­ta­jien kuin koko yhteis­kun­nankin kannalta.

Verotuksen tulee osaltaan tukea ostovoiman säily­mistä. Keskustan mielestä työnteon, yritysten ja yrittä­jien verotusta ei pidä kiristää. Ottaen huomioon yhteis­kunnan kasvavat hyvin­voin­ti­menot realismia ei ole myöskään merkit­tävä verotuksen keventäminen.

Hallitus on jo tehnyt useita toimia, joilla on tuettu kulut­ta­jien ostovoimaa energia­kriisin aikana. Niitä ovat muun muassa ylimää­räinen lapsi­lisä, sähkön alennettu alv ja muut sähkötuet.

2. Millaisen työttö­myys­turvan puolu­eenne takaisi työttömille?

Keskusta on valmis uudis­ta­maan työttö­myys­turvaa tavoilla, jotka kannus­tavat työn vastaanottamiseen.

Palkan­saa­jien palkasta perit­tävät työttö­myys­va­kuu­tus­maksut ovat lakisää­teisiä, joten siksi Keskusta haluaa yhden­ver­tai­suuden toteut­ta­mi­seksi ulottaa myös ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan kaikille. Tämä toteu­tet­tai­siin nykymuo­toisen yksityisen työttö­myys­kas­sa­jär­jes­telmän kautta, mutta sitä tulee muuttaa siten, että työttö­myys­kas­sojen tehtäviä lisätään mahdol­lis­ta­malla muutos­tur­va­pal­ve­luiden tarjoa­minen ja työttö­myys­kas­sojen määräl­linen tavoite olisi enintään neljä toimivaa työttömyyskassaa.

Ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan enimmäis­kesto tulee porrastaa työssä­olon pituuden mukaan siten, että lyhyempi työssä­oloaika kartuttaa lyhyemmän enimmäis­keston ja pidempi pidemmän. Työssä­oloehdon kerty­minen pitäisi muuttaa palkka­tu­loihin perus­tu­vaksi (ns. euroistaminen).

Ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan enimmäis­kesto tulee porrastaa työssä­olon pituuden mukaan.

3. Millä keinoilla puolu­eenne estäisi alipalk­kauksen (palkka­var­kauden) harjoittamisen?

Työeh­to­so­pi­mukset luovat pohjan vähim­mäis­pal­koille. Alipalk­kauksen estämi­seksi valvontaa tulee lisätä työtur­val­li­suus­vi­ran­omaisten toimesta. On varmis­tet­tava työsuo­jelun sekä poliisin resurssit.

Hallitus on linjannut, että käynnis­te­tään lainval­mis­telu työsuo­je­lu­vi­ran­omaisen ilmoi­tus­vel­vol­li­suuden laajen­ta­mi­sesta sekä alipalk­kauksen säätä­mi­sestä seikaksi, josta työsuo­je­lu­val­vonta voi antaa kehotuksen. Tässä yhtey­dessä otetaan huomioon, etteivät yksityi­soi­keu­del­liset tulkin­ta­riidat ulotu viran­omaisen toimi­vallan piiriin.

Tämän lisäksi on harkit­tava rikos­lain uudis­ta­mista siten, että kiskonta ja törkeä kiskonta työelä­mässä säädet­täi­siin rangais­ta­vaksi. Näin rangais­tuksia voidaan koventaa olennai­sesti verrat­tuna nykyiseen.

Alipalk­kauksen krimi­na­li­sointi on vaikeaa, koska siitä tulisi säätää riittävän selkeästi ja tarkka­ra­jai­sesti rikosoi­keu­del­lisen legali­teet­ti­pe­ri­aat­teen mukaisesti.

Työnan­ta­jalle, joka tarkoi­tuk­sel­li­sesti maksaa työeh­to­so­pi­muksen vähim­mäis­palk­koja pienempää palkkaa, voitai­siin asettaa seuraa­mus­maksu. Toisin sanoen tällöin työan­taja olisi velvol­linen maksa­maan palkan ja työnan­ta­jalta vietäi­siin pois talou­del­linen hyöty tarkoi­tuk­sel­li­sesta alipalkkauksesta.

4. Miten puolu­eenne suhtautuu työeh­to­so­pi­musten yleis­si­to­vuu­teen ja luotta­mus­miesten asemaan?

Työeh­to­so­pi­mus­jär­jes­telmän ja yleis­si­to­vuus­jär­jes­telmän toimi­vuutta on syytä selvittää ja tehdä tarvit­tavat muutokset lainsää­dännön ajantasaistamiseksi.

Keskusta haluaa poistaa paikal­lisen sopimisen esteitä. Ensivai­heessa tulee poistaa järjes­täy­ty­mät­tö­mien, alle 30 työnte­kijää työllis­tä­vien yleis­si­tovaa työeh­to­so­pi­musta noudat­ta­vien yritysten paikal­lista sopimista koskevat esteet. Tällöin kirjat­tai­siin samalla lakiin työnte­ki­jöiden edustus yritysten hallin­nossa ja päätök­sen­teossa yli 100 henkilön yrityk­sissä. Tämä voi tapahtua esimer­kiksi hallitus- tai johtoryhmätasolla.

Luotta­mus­miehen asemaa voitai­siin lainsää­dössä selkeyttää siten, että jatkossa voitai­siin valita luotta­mus­mies myös järjes­täy­ty­mät­tö­missä yrityk­sissä. Järjes­telmää tulee kehittää niin, että kaikilla työnte­ki­jöillä on mahdol­li­suus vaikuttaa henki­löstön edustajan valintaan.

Kokoomus

1. Millä keinoilla puolu­eenne takaisi palkan­saa­jien ostovoiman näinä inflaa­tion aikoina?

Kokoomus haluaa keventää työn verotusta kaikissa tuloluo­kissa. Lisäksi olemme esittä­neet halli­tuk­selle keinoja hillitä sähkön hinnan nousua. Olemme esittä­neet myös kotita­lous­vä­hen­nyksen korot­ta­mista, mikä helpottaa erityi­sesti kotitöistä vastaavan palkan­saajan arjen kuormi­tusta ja tuo lisää työtä varsinkin palve­lua­loille. Eläkkeelle jäämisen jälkeen – jolloin toimeen­tulo väistä­mättä pienenee – haluamme helpottaa työelä­mään osallis­tu­mista. Tavoit­tee­namme on, että omalla työllä tulee toimeen, ja vero- ja sosiaa­li­tur­va­jär­jes­telmä ei syö ihmisen tekemän työn tuloja byrokratia- ja kannusteloukuilla.

2. Millaisen työttö­myys­turvan puolu­eenne takaisi työttömille?

Kokoomus haluaa, että toimeen­tulon turva on työttö­myyden alussa nykyistä korkeampi, minkä jälkeen tukisumma laskee joko tasai­sesti tai portait­tain työttö­myyden pitkit­tyessä. Lisäksi Kokoo­muksen mielestä työttö­myys­turvan kestoa tulee rajata 200 päivään. Työttö­mien palve­luja pitää parantaa ja työllis­ty­välle pitkä­ai­kais­työt­tö­mänä olleelle ihmiselle antaa korotus työtu­lo­vä­hen­nyk­seen. Kokoomus haluaa, että työttö­myys­turva on kattava myös tällä hetkellä kaikista heikoim­massa asemassa olevilla, eli niillä, jotka eivät ole kassan jäseniä. Myös ulosoton suojaosan pysyvä korot­ta­minen tuo apua erittäin vaikeassa tilan­teessa oleville. Vastaa­vasti Kokoomus on julkaissut lukuisia keinoja 100 000 uuden työpaikan saami­seksi Suomeen, jotta työttö­myyden sijaan jokai­selle löytyy osaamista vastaavaa työtä.

Kokoo­muksen mielestä työttö­myys­turvan kestoa tulee rajata 200 päivään.

3. Millä keinoilla puolu­eenne estäisi alipalk­kauksen (palkka­var­kauden) harjoittamisen?

Kokoomus kannattaa riittäviä sanktioita lain rikko­mi­sesta ja uskoo sen uhkavai­ku­tuk­seen. Olemme tukeneet esimer­kiksi julkisen sektorin kustan­nusten läpinä­ky­vyyden paran­ta­mista, jotta päästäi­siin kiinni rikko­muk­siin ja jotta harmaata taloutta pystyt­täi­siin estämään yhä paremmin. Olemme avoimia kaikille hyville keinoille torjua vilppiä.

4. Miten puolu­eenne suhtautuu työeh­to­so­pi­musten yleis­si­to­vuu­teen ja luotta­mus­miesten asemaan?

Kokoomus kannattaa henki­löstön kattavaa edusta­mista työnan­tajan suuntaan. Työeh­to­so­pi­muk­sissa voisi mieles­tämme jättää enemmän sovit­ta­vaksi paikal­li­sesti. Työnte­ki­jällä ja työnan­ta­jalla on jo nyt mahdol­li­suus sopia toisi­naan varsin yksityis­koh­taisia ehtoja vielä tarkemmin, mutta ajatte­lemme, että voitto on kummankin, mikäli työeh­doissa olisi nykyistä paremmin joustoa paikallisesti.

Perus­suo­ma­laiset

1. Millä keinoilla puolu­eenne takaisi palkan­saa­jien ostovoiman näinä inflaa­tion aikoina?

Oleel­lista on, mitä palkasta jää nettona käteen ja ennen kaikkea mitä käteen­jää­vällä osuudella on varaa ostaa. Keski­tu­loisten verotus on Suomessa erittäin ankaraa Ruotsiin verrat­tuna. Netto­pal­kalla ei tule toimeen, koska ilmas­ton­muu­tok­sella perus­tellut sitou­mukset ja toimen­pi­teet nostavat elinkus­tan­nuksia Suomessa enemmän kuin muualla. Verotuksen ja muiden mekanis­mien avulla välil­linen verotus on noussut merkit­tä­västi. Välil­liset verot ovat usein regres­sii­visiä ja vaikeut­tavat pieni- ja keski­tu­loisten mahdol­li­suuksia tulla toimeen palkal­laan. Sähkö- ja energia­ve­roja on korotettu useaan ottee­seen ja ne ovat osaltaan kohot­ta­neet elinkustannuksia.

Ilmas­toi­mien varjolla kallis­tunut polttoaine pienentää merkit­tä­västi työssä­käyn­tia­lueita erityi­sesti suorit­tavan työn osalta, eivätkä nykyiset verovä­hen­nykset riitä kompen­soi­maan kasva­neita työmat­ka­ku­luja. Työn vastaa­not­ta­misen kannus­ta­vuutta on mahdol­lista lisätä ainoas­taan kasvat­ta­malla käteen jäävien tulojen ostovoimaa poliit­ti­silla päätöksillä.

Me perus­suo­ma­laiset haluamme laskea elinkus­tan­nusten määrää. Panos­tamme elinkus­tan­nuk­sien alenta­mi­seen sekä sähkö‑, bensa‑, dieselin- ja lämmi­tys­polt­toai­neiden veron alenta­mi­seen, että jakelu­vel­voit­teen poista­mi­seen. Jälkim­mäinen ei edes juuri vaikuta valtion budjet­tiin. Ensim­mäi­seen miljardit löytyvät, kunhan teemme lopun suuruu­den­hullun ilmas­to­po­li­tiikan nimissä tapah­tu­valle taval­listen suoma­laisten rahastamiselle.

2. Millaisen työttö­myys­turvan puolu­eenne takaisi työttömille?

Kannus­tin­louk­kujen korjaa­mi­seksi Suomessa tulee mallintaa Ruotsissa 2000-luvulla harjoi­tettua pitkä­jän­teistä veropo­li­tiikkaa, jossa ansio­tu­lo­ve­ro­tusta on keven­netty kaikilla tulota­soilla, mikä on tukenut länsi­naa­pu­rimme vahvaa työlli­syys­ke­hi­tystä. Ruotsissa on keskian­sioita nauttivan henkilön verotus useita prosent­tiyk­sik­köjä Suomea alhai­sempi, jolloin kannustin lisätä työntekoa on merkit­tä­västi korkeampaa kuin Suomessa. Ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan porras­ta­minen on myös yksi mahdol­linen keino kannustaa työnha­kuun nykyistä aktii­vi­semmin, koska tutki­mus­tiedon mukaan työllis­ty­mis­piikki havai­taan ansio­si­don­naisen kauden loppu­puo­lella. Tämä tarpeel­linen uudistus on pyrit­tävä toteut­ta­maan työmark­ki­naos­a­puolten kanssa sopien. Samalla ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan piirissä olevien ja sen ulkopuo­lelle jäävien Kelan työmark­ki­na­tuen ja perus­päi­vä­rahan varassa olevien talou­del­lista eriar­voi­suutta tulee pienentää, mikä samalla vähentää toissi­jaisten tulon­siir­tojen tarvetta.

Työn vastaa­not­ta­misen kannus­ta­vuutta on mahdol­lista lisätä ainoas­taan kasvat­ta­malla käteen jäävien tulojen ostovoimaa poliit­ti­silla päätöksillä.

3. Millä keinoilla puolu­eenne estäisi alipalk­kauksen (palkka­var­kauden) harjoittamisen?

Alipalk­kauksen krimi­na­li­sointia vastus­te­taan usein vetoa­malla rikosoi­keu­del­li­seen lailli­suus­pe­ri­aat­tee­seen. Erityi­sesti Raken­nus­liitto on käsitellyt alipalk­kauksen proble­ma­tiikkaa katta­vasti ja ansiok­kaasti. Krimi­na­li­soinnin osalta analyy­seissä on nostettu esiin seikka, että krimi­na­li­sointia voidaan käyttää vasta viime­si­jai­sena keinona (ultima ratio). Edelleen todetaan, että työeh­to­so­pi­musten yleis­si­to­vuuden noudat­ta­minen perustuu nimeno­maan lain normiin. Esimerk­kinä kriteerin TES-minimin tarkka­ra­jai­suu­desta käyte­tään sitä, että talous­ri­kos­puo­lella yksityi­sot­tojen rangais­ta­vuus kulmi­noituu käsit­tee­seen ”hyväk­syt­tävä syy” (RL 39 luku). Edelleen tuodaan esiin, että keinon viime­si­jai­suus krimi­na­li­soinnin edelly­tyk­senä on samaten käsit­teenä varsin suhteel­linen. Tähän liittyen esimerk­kinä käyte­tään työelä­ke­va­kuu­tus­mak­su­pe­tosta (RL 29:4a§), joka on katsottu voitavan ongel­mitta krimi­na­li­soida; toisin sanoen tilanne, jossa työelä­ke­maksu jää liian alhai­seksi eikä määräydy oikean palkan mukaan.

Raken­nus­liiton tulkin­taan liittyen vastuu­mi­nis­te­rien ulostu­loihin, joissa on väläy­telty hallin­nol­lisen sanktion ajatusta, on helppo yhtyä. Lieneekö tarkoi­tus­kaan ratkaista itse ongelmaa, vaan lähinnä esittää edes jotain tehdyn? Edelleen todetaan varsin osuvasti, että hallin­nol­linen sanktio vaati ratkais­ta­vaksi samat viran­omais­re­surs­sien lisää­misen ja lailli­suus­pe­ri­aat­teen kysymykset kuin krimi­na­li­sointi, mutta on toimen­pi­teenä vähemmän vaikut­tava. Ansiokas Raken­nus­liiton analyysi alipalk­kauksen osalta kiteytyy paradok­siin siitä, että myös rikoksen rajan täytty­minen (eli se, milloin epäsuhta työstä maksetun – ja laillisen vastik­keen välillä on ratkai­sevan suuri) on paljon epämää­räi­sempi kuin se olisi krimi­na­li­soi­taessa alipalk­kaus palkka­ri­kok­sena. Alipalk­kaus on krimi­na­li­soi­tava objek­tii­vi­sesti työeh­to­so­pi­muk­sissa sovitun yleis­si­tovan minimin kautta palkka­ri­kok­sena. Kuten eräässä viisaassa kirjassa todetaan: ”Työmies on palkkansa ansainnut.”

4. Miten puolu­eenne suhtautuu työeh­to­so­pi­musten yleis­si­to­vuu­teen ja luotta­mus­miesten asemaan?

Valta­kun­nal­listen työeh­to­so­pi­musten vastin­pa­rina on aina työrau­ha­vel­voite. Työnan­ta­ja­jär­jestöt näkevät päivä­unia yritys­koh­tai­sesta työrau­ha­vel­voit­teesta. Tämä mahdol­lis­taisi sen, että heikommin järjes­täy­ty­neissä työpai­koissa työnte­kijää vietäi­siin kuin litran mittaa tulevai­suuden neuvotteluissa.

PRH:n ja Verohal­linnon yhdessä ylläpi­tämän tieto­jär­jes­telmän mukaan Suomessa on noin 20 000 yli 10 henkeä työllis­tävää yritystä. Jos jokainen sopisi työeh­dois­taan itse, tuo tarkoit­taisi noin 10 000 työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­telua vuosit­tain. Puhumat­ta­kaan siitä, jos nuo neuvot­telut käytäi­siin työnte­ki­jä­ta­solla. Tämän seurauksea työmark­ki­noiden rauhat­to­muus kasvaa, eikä suinkaan vähene. Kun riski työpaik­kojen häiriöille kasvaa ekspo­nen­ti­aa­li­sesti, Suomeen sijoit­ta­misen kynnys kasvaa. Tämän, suurelta osalta poliit­tisen maariskin kasva­misen takia monet yritykset joutuvat mietti­mään kannat­taako Suomeen enää investoida.

Päämi­nis­teri Sanna Marinin johdolla osa politii­koista tarjoaa vaihtoeh­doksi tiukempaa lainsää­däntöä minipalk­koi­neen ja alipalk­kauksen krimi­na­li­soin­tei­neen. Näin siirret­täi­siin työeh­to­so­pi­mus­toi­minta eduskunnan kautta käräjä­sa­leihin. Lainsää­däntö on myös aivan liian jäykkä mekanismi erilaisten töiden ja työnku­vien eroavai­suuk­sien käsit­te­le­mi­seksi reilusti ja oikeudenmukaisesti.

Työeh­to­so­pi­mus­jär­jes­telmä ja yleis­si­to­vuus ovat elintär­keitä oikeu­den­mu­kaisten työmark­ki­noiden kannalta. Niiden romut­ta­minen iskisi kaikkein kipeimmin n jo valmiiksi pieni­palk­kai­sim­pien työnte­ki­jöiden nilkkaan. Monet näistä aloista ovat naisvaltaisia.

Puolueiden vastaukset esitetty vuoden 2022 valtio­päi­vien istuma­jär­jes­tyksen mukai­sessa järjestyksessä.

Lue lisää: Kannat­taako eduskun­ta­vaa­leissa äänestää? Uskotko lupauksia? – Sinä päätät (8.2.2023)