Eduskuntavaalit lähestyvät – näin puolueet vastasivat Teollisuusliiton jäsenille tärkeisiin kysymyksiin

Vasemmistoliitto

1. Millä keinoilla puolueenne takaisi palkansaajien ostovoiman näinä inflaation aikoina?

Tarpeeksi isot palkankorotukset. Yritykset ovat tehneet hyvää tulosta, eli varaa on. Lisäksi monien verrokkimaiden suuret palkankorotukset ja Suomen hyvä energiatilanne muuhun Eurooppaan verrattuna ovat parantaneet kilpailukykyämme. Lisäksi kertaluontoiset korvaukset erinäisistä hintapiikeistä voivat tulla kyseeseen. Tärkeää on myös hintamaltti. Monilla yrityksillä on markkinavoimaa, ja ne pystyvät viemään hintojen nousua myös voittoihin. Erityisesti windfall-voittoihin voitaisiin puuttua myös energiasektorin ulkopuolella verotuksen keinoin. Windfall-verojen tuotolla voidaan auttaa hintojen noususta eniten kärsiviä, mutta niillä on myös hinnoittelua ohjaava vaikutus.

2. Millaisen työttömyysturvan puolueenne takaisi työttömille?

On otettava käyttöön pitkäaikaistyöttömien työtakuu, jossa julkinen sektori turvaa viime kädessä palkkatuettua työtä kaikille yli 12 kuukautta työttömänä olleille. Pienituloisten ihmisten toimeentuloa on parannettava korottamalla perusturvaa ja pieniä eläkkeitä. Työttömyysturvan omavastuupäivät on poistettava. On mahdollistettava työtulojen ja sosiaaliturvan joustava yhdistäminen. Sosiaaliturvan byrokratialoukkujen purkaminen helpottaa työn vastaanottamista. Työmarkkinatuella ja ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla työnhaun ohella tapahtuva opiskelu ei saa vaikuttaa työttömyystukiin heikentävästi. Otetaan käyttöön työttömien subjektiivinen oikeus opiskella työttömyysetuudella ammattitutkinto silloin, kun opiskelu kohdistuu alalle, jolla on pulaa työvoimasta. On luovuttava köyhyyttä syventävistä työvoimapoliittisista karensseista. Esimerkiksi vanhemman on voitava kieltäytyä työstä tai työllistymispalvelusta ilman pelkoa karenssista, jos lastenhoidon järjestäminen ei onnistu. Samalla on turvattava varhaiskasvatuksen saatavuus nopeallakin aikataululla.

On selvitettävä mahdollisuutta toteuttaa ennakoiva etuusehdotus. Se tarkoittaa automaattisesti veroehdotuksen tapaan toteutettavaa ehdotusta kaikista henkilön etuuksista, joihin hän on oikeutettu. Etuusehdotus parantaisi erityisesti sellaisten heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa, jotka eivät ymmärrä, osaa tai jaksa hakea kaikkia heille kuuluvia etuuksia. On toteutettava perustulokokeilu. Kokeilun piiriin tulee valita työttömiä, palkansaajia, opiskelijoita, pienyrittäjiä ja työvoiman ulkopuolella olevia, jotta kokeilu aidosti kuvastaa suomalaista yhteiskuntaa. On siirryttävä vastikkeettomaan perustuloon, jossa yhdistetään työmarkkinatuki, peruspäiväraha, takuueläke, vanhuuseläkeikää edeltävä kansaneläke, perustason sairaus- sekä vanhempainpäivärahat, kotihoidontuki, opintoraha ja yrittäjien starttiraha. Perustulon tasoa korotetaan nykyisestä ja se sidotaan elinkustannusindeksiin.

On luovuttava köyhyyttä syventävistä työvoimapoliittisista karensseista.

3. Millä keinoilla puolueenne estäisi alipalkkauksen (palkkavarkauden) harjoittamisen?

On säädettävä työehtosopimusjärjestelmää täydentävä laki minimipalkasta ja kriminalisoitava alipalkkaus. Lakisääteinen vähimmäispalkka yleissitovan työehtosopimusjärjestelmän rinnalla selkeyttäisi oikeustilaa. Silloin, kun alalla ei ole työehtosopimusta, kaikki työntekijät tietäisivät, mikä on alan vähimmäispalkkaa. Lisäksi matalapalkka-aloille on tehtävä tasa-arvoerin muita suurempia palkankorotuksia. Oikeus palkkasaataviin kuukauden kuluessa on turvattava. Tämä toteutetaan lisäämällä työvoimaviranomaisten palkkaturvaresursseja. Ammattiliitoille on annettava kanneoikeus ja on luotava työntekijöille anonyymi väylä ilmoittaa väärinkäytöksistä viranomaisille. Työsopimuslaki on ulotettava koskemaan myös itsensätyöllistäjien työtä ja heille on taattava kollektiivinen neuvotteluoikeus. Työtoiminnan epäkohdat pitää kartoittaa ja korjata. Työsuhteen tunnusmerkit täyttävästä työstä on maksettava työehtosopimuksen mukainen palkka ja tällaista työtä tekevälle on saatava työntekijälle kuuluva suoja.

4. Miten puolueenne suhtautuu työehtosopimusten yleissitovuuteen ja luottamusmiesten asemaan?

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto on ennen tätä hallituskautta linjannut, että voimme osallistua ainoastaan sellaiseen hallitukseen, joka varmistaa työehtojen yleissitovuuden. Vasemmistoliitto sitoutuu työehtosopimuksien yleissitovuuteen, jonka puitteissa paikallista sopimista voidaan laajentaa siten, että sopiminen tapahtuu järjestäytyneen työntekijäosapuolen kanssa. Oikeus sopia kollektiivisesti työn ehdoista mahdollistaa jokaiselle työn tekemisen oikeudenmukaisin työehdoin. Oikeus sopia kollektiivisesti, eli yhdessä, työehdoista on ulotettava myös itsensätyöllistäjiin. Ammattiyhdistysliike suojaa jokaisen oikeutta tehdä ihmisarvoista työtä oikeudenmukaisin työehdoin. Järjestäytyminen ammattiliitoihin ja kollektiivinen sopiminen mahdollistaa kaikkien työehtojen parantamisen. Reilusti toteutettuna paikallinen sopiminen on työntekijöiden ja työnantajien etu. Paikallinen sopiminen täytyy toteuttaa reilusti, jotta sen varjolla ei päädytä ainoastaan heikentämään työntekijöiden mahdollisuuksia varmistaa itselleen riittävät ja turvalliset työehdot. Työnantaja ja työntekijä eivät lähtökohtaisesti ole tasavertaisessa valta-asemassa suhteessa toisiinsa, minkä takia pelkkä työsopimuksen allekirjoittaminen ei tarkoita, että kyse olisi aidosti sopimisesta. Työehtojen eurooppalaisia vähimmäistasoja on vahvistettava ja määriteltävä sosiaaliturvalle eurooppalaiset vähimmäisstandardit.

Luottamusmiesten asemaa tulee vahvistaa lainsäädännössä työpaikan koosta riippumatta. Luottamusmiesten toimintaedellytyksiä ja tiedonsaantia tulee parantaa erityisesti palkkasyrjintäepäilyissä. Luottamusmiesten on edustettava myös yrityksen hyödyntämiä vuokratyöntekijöitä.

SDP

1. Millä keinoilla puolueenne takaisi palkansaajien ostovoiman näinä inflaation aikoina?

Meidän on jatkettava nyt vahvaa kasvun ja työllisyyden linjaa. Työssäkäyntiä on tuettava kaikin mahdollisin tavoin, esimerkiksi jatkamalla työmatkavähennyksen korotuksia. Palkansaajan ostovoiman turvaaminen vaatii myös tuntuvia palkankorotuksia.

Pelkät palkankorotukset eivät kuitenkaan riitä korvaamaan ostovoiman menetyksiä inflaation ja hinnankorotusten aikana vaan tarvitaan myös muita keinoja. SDP on ajanut esimerkiksi sähkön hinnan kohtuullistamista ja hintakattoa, varhaiskasvatusmaksujen alentamista ja muita keinoja ostovoiman vahvistamiseksi. Vaaliohjelmassamme esitämme myös muita keinoja palkansaajien ostovoiman vahvistamiseksi.

2. Millaisen työttömyysturvan puolueenne takaisi työttömille?

Työttömyysturvan tulee ottaa huomioon ihmisten erilaiset tilanteet ja sen tulee mukautua työelämän muutokseen. Korona-ajan työttömyysturvapoikkeusten vaikutuksia yrittäjien ja palkansaajien työttömyysturvaan tulee tutkia ja hyödyntää näitä kokemuksia työttömyysturvajärjestelmän ja yhdistelmävakuutuksen kehittämistyössä. Ansiosidonnainen työttömyysturva tulee jatkossakin toteuttaa työttömyyskassojen kautta. Työttömyyskassoilla on paras tuntemus eri aloista sekä osaaminen ansioihin perustuvasta työttömyysturvan määrittelystä.

Koko työttömyysturvaa tulee kehittää. Työttömyysturvan uudistuksella tulee ratkaista yhdenvertaisuuden ongelmia ja se ei saa johtaa työttömyysturvan tason, keston tai ehtojen heikentämiseen. On tarpeellista selvittää, miten uudistus olisi mahdollista toteuttaa nykyisen kassajärjestelmän puitteissa. Työttömyysturvan työssäoloehtoa ja korvaustasoa uudistetaan samalla siten, että ansiosidonnaisen turvan piiriin olisi helpompi päästä. Työssäoloehdon tulee kertyä kaikesta ansiotyöstä. Osana tätä uudistamista voidaan myös edistää yleistä työttömyysvakuutusta edellä mainituin reunaehdoin.

Samalla on tärkeää uudistaa kassajärjestelmää edistämällä työttömyyskassojen määrän vähentämistä, kassoihin liittymisen helpottamista sekä etuuskäsittelyn automatisointia.

Myös työttömyysturvalla opiskelua tulee helpottaa.

Työssäkäyntiä on tuettava kaikin mahdollisin tavoin, esimerkiksi jatkamalla työmatkavähennyksen korotuksia.

3. Millä keinoilla puolueenne estäisi alipalkkauksen (palkkavarkauden) harjoittamisen?

Alipalkkaus asettuu nykyisen lainsäädännön puitteissa harmaalle alueelle, jonka vuoksi siihen on vaikeaa rangaistuksellisesti puuttua. Alipalkkaus sijoittuu vakavan hyväksikäytön ja yksittäisten palkkaa koskevien erimielisyyksien välimaastoon. Siksi järjestelmää on nykyisellään mahdollista käyttää hyväksi. Tähän tarvitaan muutos ja alipalkkaus on kriminalisoitava.

Tarvittaessa rikoslainsäädäntöä on tarkistettava, jotta hyväksikäytöstä ja alipalkkauksesta saadaan asianmukaiset rangaistukset ja uhrit saavat oikeutta. Tapausten esiintuloa voitaisiin parantaa esimerkiksi varmistamalla rikoslain työsyrjintärikosten, kiskonnan sekä petoksen tunnusmerkistön ajantasaisuus ja huolehtimalla siitä, että niiden soveltamiseen vakavissa alipalkkaustilanteissa ei liity tulkinnanvaraisuutta. Samoin työrikosten vanhentumisaikoja tulisi pidentää, jolloin monimutkaisissa alipalkkaustapauksissa syyteoikeus ei ehtisi vanhenemaan ennen kuin asia on poliisin ja syyttäjän toimesta asianmukaisesti tutkittu. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö toteuttavat selvityksen ammattiliitoille annettavasta ryhmäkanneoikeudesta.

4. Miten puolueenne suhtautuu työehtosopimusten yleissitovuuteen ja luottamusmiesten asemaan?

SDP puolustaa työehtosopimusten yleissitovuutta ja ajaa luottamusmiesten aseman vahvistamista.

Työehtosopimusten yleissitovuus on tässä maassa yleisesti sovittu asia ja yleissitovuudella on suomalaisten laaja tuki. Työehtosopimusten yleissitovuudesta luopuminen asettaisi työntekijän alttiiksi palkkasyrjinnälle ja työehtojen heikennyksille. Vakaalla ja reilulla työelämällä on tärkeä rooli siinä, että ihmiset voivat tuntea olonsa turvalliseksi työpaikallaan. Tulevaisuuteen on helpompi suhtautua luottavaisesti, kun omat oikeudet on turvattu.

Luottamus, työelämän lainsäädäntö sekä luottamusmiesjärjestelmä ja yleissitovat työehtosopimukset ovat pohja, joka mahdollistaa myös reilun paikallisen sopimisen. Esimerkiksi luottamusmiehen aseman turvaaminen lainsäädännössä olisi hyvä keino varmistaa työntekijöiden asema jatkossakin.

Vihreät

1. Millä keinoilla puolueenne takaisi palkansaajien ostovoiman näinä inflaation aikoina?

Energian ja muiden elinkustannusten nouseviin kustannuksiin on Vihreiden mielestä vastattava sellaisilla tukitoimilla, jotka kohdistuvat mahdollisimman hyvin niihin väestöryhmiin, joilla huoli toimeentulosta on suurin. Tämä on paitsi oikeudenmukaista myös tärkeä keino inflaation hallitsemiseksi. Esimerkiksi veronalennusten jakaminen suurituloisille kiihdyttäisi tarpeettomasta inflaatiota entisestään ja olisivat kaikille muille väestöryhmille haitallisia. Sellaisia emme kannata. Vihreässä verouudistuksessa tavoitteemme on alentaa pieni- ja keskituloisten työn verotusta, kun valtiontalouden tilanne antaa sille mahdollisuuden.

Palkkaratkaisut ovat ensisijaisesti työmarkkinaosapuolten vastuulla, mutta Vihreät ovat hallituksessa valmiit edistämään palkkatasa-arvoa muun muassa määrätietoisen samapalkkaisuusohjelman ja palkka-avoimuuden lisäämisen avulla. Viime hallituskauden kiky-sopimuksen kaltaisia työntekijöiltä leikkaavia ratkaisuja emme kannata.

2. Millaisen työttömyysturvan puolueenne takaisi työttömille?

Tavoitteemme on taata niin perus- kuin ansioturvan varassa oleville riittävä ja joustava työttömyysturva. Vihreät korottaisi seuraavalla hallituskaudella perusturvaa 50 eurolla ja yhdistäisi kaikki perusturvaetuudet, mukaan lukien työttömyysturvaetuudet, yhdeksi etuudeksi askeleena kohti perustuloa. Myös perustulomallissamme perustulon päälle maksettaisiin ansiosidonnaista tukea työssäoloehdon täyttyessä.

Haluamme lisätä joustavuutta ja poistaa työn muotojen raja-aidat saattamalla kaiken ansiotyön yhtenäisen sosiaaliturvan piiriin. Näin esimerkiksi yrittäjät, itsensätyöllistäjät ja freelancerit saavat saman turvan kuin palkansaajatkin, ja yksilön toimeentulo ei vaarannu, vaikka yhdistelisi erilaisia töitä.

Haluamme lisätä joustavuutta ja poistaa työn muotojen raja-aidat saattamalla kaiken ansiotyön yhtenäisen sosiaaliturvan piiriin.

3. Millä keinoilla puolueenne estäisi alipalkkauksen (palkkavarkauden) harjoittamisen?

Alipalkkauksen estämisessä tärkeää on, että valvontaviranomaiset toimivat tehokkaasti ja että työntekijöillä on tietoa ja mahdollisuuksia saada oikeutta ja vaihtaa työpaikkaa tarvittaessa. Hallituksen tällä kaudella tekemät toimet maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden aseman parantamisesta ja esitys alipalkkauksen valvonnan tehostamisesta ovat hyviä askelia oikeaan suuntaan. Jatkossa alipalkkauksen torjunnassa keskeisiä keinoja ovat työntekijäjärjestöjen ryhmäkanneoikeus ja alipalkkauksen kriminalisointi, joka myös lisäisi viranomaisten mahdollisuuksia puuttua alipalkkaukseen.

4. Miten puolueenne suhtautuu työehtosopimusten yleissitovuuteen ja luottamusmiesten asemaan?

Kannatamme työehtosopimusten yleissitovuuden turvaamista myös tulevaisuudessa. Olemme myös valmiit lisäämään paikallista sopimista työehtosopimusjärjestelmän puitteissa, kun samalla säädetään paikallisia työehtosopimuksia koskevasta työntekijöiden tulkintaetuoikeudesta. Vihreät myös vahvistaisi luottamusmiesten asemaa täsmentämällä luottamusmiehen valintaoikeutta ja parantamalla henkilöstön edustajien irtisanomissuojaa ja tiedonsaantioikeutta.

Keskusta

1. Millä keinoilla puolueenne takaisi palkansaajien ostovoiman näinä inflaation aikoina?

Ostovoiman säilyttäminen on palkankorotusten osalta erityisesti työmarkkinaosapuolten tehtävä. On tärkeää, että niissä otetaan keskeisesti huomioon palkansaajien ostovoima. Työmarkkinoilla tehtävillä ratkaisuilla on iso vaikutus myös koko Suomen talous- ja työllisyyskehitykseen. On varottava, etteivät palkankorotukset johda inflaation kiihtymiseen entisestään. Sopiminen ja maltti ovat hyviä periaatteita niin palkansaajien, työnantajien kuin koko yhteiskunnankin kannalta.

Verotuksen tulee osaltaan tukea ostovoiman säilymistä. Keskustan mielestä työnteon, yritysten ja yrittäjien verotusta ei pidä kiristää. Ottaen huomioon yhteiskunnan kasvavat hyvinvointimenot realismia ei ole myöskään merkittävä verotuksen keventäminen.

Hallitus on jo tehnyt useita toimia, joilla on tuettu kuluttajien ostovoimaa energiakriisin aikana. Niitä ovat muun muassa ylimääräinen lapsilisä, sähkön alennettu alv ja muut sähkötuet.

2. Millaisen työttömyysturvan puolueenne takaisi työttömille?

Keskusta on valmis uudistamaan työttömyysturvaa tavoilla, jotka kannustavat työn vastaanottamiseen.

Palkansaajien palkasta perittävät työttömyysvakuutusmaksut ovat lakisääteisiä, joten siksi Keskusta haluaa yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi ulottaa myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan kaikille. Tämä toteutettaisiin nykymuotoisen yksityisen työttömyyskassajärjestelmän kautta, mutta sitä tulee muuttaa siten, että työttömyyskassojen tehtäviä lisätään mahdollistamalla muutosturvapalveluiden tarjoaminen ja työttömyyskassojen määrällinen tavoite olisi enintään neljä toimivaa työttömyyskassaa.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskesto tulee porrastaa työssäolon pituuden mukaan siten, että lyhyempi työssäoloaika kartuttaa lyhyemmän enimmäiskeston ja pidempi pidemmän. Työssäoloehdon kertyminen pitäisi muuttaa palkkatuloihin perustuvaksi (ns. euroistaminen).

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskesto tulee porrastaa työssäolon pituuden mukaan.

3. Millä keinoilla puolueenne estäisi alipalkkauksen (palkkavarkauden) harjoittamisen?

Työehtosopimukset luovat pohjan vähimmäispalkoille. Alipalkkauksen estämiseksi valvontaa tulee lisätä työturvallisuusviranomaisten toimesta. On varmistettava työsuojelun sekä poliisin resurssit.

Hallitus on linjannut, että käynnistetään lainvalmistelu työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuuden laajentamisesta sekä alipalkkauksen säätämisestä seikaksi, josta työsuojeluvalvonta voi antaa kehotuksen. Tässä yhteydessä otetaan huomioon, etteivät yksityisoikeudelliset tulkintariidat ulotu viranomaisen toimivallan piiriin.

Tämän lisäksi on harkittava rikoslain uudistamista siten, että kiskonta ja törkeä kiskonta työelämässä säädettäisiin rangaistavaksi. Näin rangaistuksia voidaan koventaa olennaisesti verrattuna nykyiseen.

Alipalkkauksen kriminalisointi on vaikeaa, koska siitä tulisi säätää riittävän selkeästi ja tarkkarajaisesti rikosoikeudellisen legaliteettiperiaatteen mukaisesti.

Työnantajalle, joka tarkoituksellisesti maksaa työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja pienempää palkkaa, voitaisiin asettaa seuraamusmaksu. Toisin sanoen tällöin työantaja olisi velvollinen maksamaan palkan ja työnantajalta vietäisiin pois taloudellinen hyöty tarkoituksellisesta alipalkkauksesta.

4. Miten puolueenne suhtautuu työehtosopimusten yleissitovuuteen ja luottamusmiesten asemaan?

Työehtosopimusjärjestelmän ja yleissitovuusjärjestelmän toimivuutta on syytä selvittää ja tehdä tarvittavat muutokset lainsäädännön ajantasaistamiseksi.

Keskusta haluaa poistaa paikallisen sopimisen esteitä. Ensivaiheessa tulee poistaa järjestäytymättömien, alle 30 työntekijää työllistävien yleissitovaa työehtosopimusta noudattavien yritysten paikallista sopimista koskevat esteet. Tällöin kirjattaisiin samalla lakiin työntekijöiden edustus yritysten hallinnossa ja päätöksenteossa yli 100 henkilön yrityksissä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi hallitus- tai johtoryhmätasolla.

Luottamusmiehen asemaa voitaisiin lainsäädössä selkeyttää siten, että jatkossa voitaisiin valita luottamusmies myös järjestäytymättömissä yrityksissä. Järjestelmää tulee kehittää niin, että kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa henkilöstön edustajan valintaan.

Kokoomus

1. Millä keinoilla puolueenne takaisi palkansaajien ostovoiman näinä inflaation aikoina?

Kokoomus haluaa keventää työn verotusta kaikissa tuloluokissa. Lisäksi olemme esittäneet hallitukselle keinoja hillitä sähkön hinnan nousua. Olemme esittäneet myös kotitalousvähennyksen korottamista, mikä helpottaa erityisesti kotitöistä vastaavan palkansaajan arjen kuormitusta ja tuo lisää työtä varsinkin palvelualoille. Eläkkeelle jäämisen jälkeen – jolloin toimeentulo väistämättä pienenee – haluamme helpottaa työelämään osallistumista. Tavoitteenamme on, että omalla työllä tulee toimeen, ja vero- ja sosiaaliturvajärjestelmä ei syö ihmisen tekemän työn tuloja byrokratia- ja kannusteloukuilla.

2. Millaisen työttömyysturvan puolueenne takaisi työttömille?

Kokoomus haluaa, että toimeentulon turva on työttömyyden alussa nykyistä korkeampi, minkä jälkeen tukisumma laskee joko tasaisesti tai portaittain työttömyyden pitkittyessä. Lisäksi Kokoomuksen mielestä työttömyysturvan kestoa tulee rajata 200 päivään. Työttömien palveluja pitää parantaa ja työllistyvälle pitkäaikaistyöttömänä olleelle ihmiselle antaa korotus työtulovähennykseen. Kokoomus haluaa, että työttömyysturva on kattava myös tällä hetkellä kaikista heikoimmassa asemassa olevilla, eli niillä, jotka eivät ole kassan jäseniä. Myös ulosoton suojaosan pysyvä korottaminen tuo apua erittäin vaikeassa tilanteessa oleville. Vastaavasti Kokoomus on julkaissut lukuisia keinoja 100 000 uuden työpaikan saamiseksi Suomeen, jotta työttömyyden sijaan jokaiselle löytyy osaamista vastaavaa työtä.

Kokoomuksen mielestä työttömyysturvan kestoa tulee rajata 200 päivään.

3. Millä keinoilla puolueenne estäisi alipalkkauksen (palkkavarkauden) harjoittamisen?

Kokoomus kannattaa riittäviä sanktioita lain rikkomisesta ja uskoo sen uhkavaikutukseen. Olemme tukeneet esimerkiksi julkisen sektorin kustannusten läpinäkyvyyden parantamista, jotta päästäisiin kiinni rikkomuksiin ja jotta harmaata taloutta pystyttäisiin estämään yhä paremmin. Olemme avoimia kaikille hyville keinoille torjua vilppiä.

4. Miten puolueenne suhtautuu työehtosopimusten yleissitovuuteen ja luottamusmiesten asemaan?

Kokoomus kannattaa henkilöstön kattavaa edustamista työnantajan suuntaan. Työehtosopimuksissa voisi mielestämme jättää enemmän sovittavaksi paikallisesti. Työntekijällä ja työnantajalla on jo nyt mahdollisuus sopia toisinaan varsin yksityiskohtaisia ehtoja vielä tarkemmin, mutta ajattelemme, että voitto on kummankin, mikäli työehdoissa olisi nykyistä paremmin joustoa paikallisesti.

Perussuomalaiset

1. Millä keinoilla puolueenne takaisi palkansaajien ostovoiman näinä inflaation aikoina?

Oleellista on, mitä palkasta jää nettona käteen ja ennen kaikkea mitä käteenjäävällä osuudella on varaa ostaa. Keskituloisten verotus on Suomessa erittäin ankaraa Ruotsiin verrattuna. Nettopalkalla ei tule toimeen, koska ilmastonmuutoksella perustellut sitoumukset ja toimenpiteet nostavat elinkustannuksia Suomessa enemmän kuin muualla. Verotuksen ja muiden mekanismien avulla välillinen verotus on noussut merkittävästi. Välilliset verot ovat usein regressiivisiä ja vaikeuttavat pieni- ja keskituloisten mahdollisuuksia tulla toimeen palkallaan. Sähkö- ja energiaveroja on korotettu useaan otteeseen ja ne ovat osaltaan kohottaneet elinkustannuksia.

Ilmastoimien varjolla kallistunut polttoaine pienentää merkittävästi työssäkäyntialueita erityisesti suorittavan työn osalta, eivätkä nykyiset verovähennykset riitä kompensoimaan kasvaneita työmatkakuluja. Työn vastaanottamisen kannustavuutta on mahdollista lisätä ainoastaan kasvattamalla käteen jäävien tulojen ostovoimaa poliittisilla päätöksillä.

Me perussuomalaiset haluamme laskea elinkustannusten määrää. Panostamme elinkustannuksien alentamiseen sekä sähkö-, bensa-, dieselin- ja lämmityspolttoaineiden veron alentamiseen, että jakeluvelvoitteen poistamiseen. Jälkimmäinen ei edes juuri vaikuta valtion budjettiin. Ensimmäiseen miljardit löytyvät, kunhan teemme lopun suuruudenhullun ilmastopolitiikan nimissä tapahtuvalle tavallisten suomalaisten rahastamiselle.

2. Millaisen työttömyysturvan puolueenne takaisi työttömille?

Kannustinloukkujen korjaamiseksi Suomessa tulee mallintaa Ruotsissa 2000-luvulla harjoitettua pitkäjänteistä veropolitiikkaa, jossa ansiotuloverotusta on kevennetty kaikilla tulotasoilla, mikä on tukenut länsinaapurimme vahvaa työllisyyskehitystä. Ruotsissa on keskiansioita nauttivan henkilön verotus useita prosenttiyksikköjä Suomea alhaisempi, jolloin kannustin lisätä työntekoa on merkittävästi korkeampaa kuin Suomessa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen on myös yksi mahdollinen keino kannustaa työnhakuun nykyistä aktiivisemmin, koska tutkimustiedon mukaan työllistymispiikki havaitaan ansiosidonnaisen kauden loppupuolella. Tämä tarpeellinen uudistus on pyrittävä toteuttamaan työmarkkinaosapuolten kanssa sopien. Samalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä olevien ja sen ulkopuolelle jäävien Kelan työmarkkinatuen ja peruspäivärahan varassa olevien taloudellista eriarvoisuutta tulee pienentää, mikä samalla vähentää toissijaisten tulonsiirtojen tarvetta.

Työn vastaanottamisen kannustavuutta on mahdollista lisätä ainoastaan kasvattamalla käteen jäävien tulojen ostovoimaa poliittisilla päätöksillä.

3. Millä keinoilla puolueenne estäisi alipalkkauksen (palkkavarkauden) harjoittamisen?

Alipalkkauksen kriminalisointia vastustetaan usein vetoamalla rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen. Erityisesti Rakennusliitto on käsitellyt alipalkkauksen problematiikkaa kattavasti ja ansiokkaasti. Kriminalisoinnin osalta analyyseissä on nostettu esiin seikka, että kriminalisointia voidaan käyttää vasta viimesijaisena keinona (ultima ratio). Edelleen todetaan, että työehtosopimusten yleissitovuuden noudattaminen perustuu nimenomaan lain normiin. Esimerkkinä kriteerin TES-minimin tarkkarajaisuudesta käytetään sitä, että talousrikospuolella yksityisottojen rangaistavuus kulminoituu käsitteeseen ”hyväksyttävä syy” (RL 39 luku). Edelleen tuodaan esiin, että keinon viimesijaisuus kriminalisoinnin edellytyksenä on samaten käsitteenä varsin suhteellinen. Tähän liittyen esimerkkinä käytetään työeläkevakuutusmaksupetosta (RL 29:4a§), joka on katsottu voitavan ongelmitta kriminalisoida; toisin sanoen tilanne, jossa työeläkemaksu jää liian alhaiseksi eikä määräydy oikean palkan mukaan.

Rakennusliiton tulkintaan liittyen vastuuministerien ulostuloihin, joissa on väläytelty hallinnollisen sanktion ajatusta, on helppo yhtyä. Lieneekö tarkoituskaan ratkaista itse ongelmaa, vaan lähinnä esittää edes jotain tehdyn? Edelleen todetaan varsin osuvasti, että hallinnollinen sanktio vaati ratkaistavaksi samat viranomaisresurssien lisäämisen ja laillisuusperiaatteen kysymykset kuin kriminalisointi, mutta on toimenpiteenä vähemmän vaikuttava. Ansiokas Rakennusliiton analyysi alipalkkauksen osalta kiteytyy paradoksiin siitä, että myös rikoksen rajan täyttyminen (eli se, milloin epäsuhta työstä maksetun – ja laillisen vastikkeen välillä on ratkaisevan suuri) on paljon epämääräisempi kuin se olisi kriminalisoitaessa alipalkkaus palkkarikoksena. Alipalkkaus on kriminalisoitava objektiivisesti työehtosopimuksissa sovitun yleissitovan minimin kautta palkkarikoksena. Kuten eräässä viisaassa kirjassa todetaan: ”Työmies on palkkansa ansainnut.”

4. Miten puolueenne suhtautuu työehtosopimusten yleissitovuuteen ja luottamusmiesten asemaan?

Valtakunnallisten työehtosopimusten vastinparina on aina työrauhavelvoite. Työnantajajärjestöt näkevät päiväunia yrityskohtaisesta työrauhavelvoitteesta. Tämä mahdollistaisi sen, että heikommin järjestäytyneissä työpaikoissa työntekijää vietäisiin kuin litran mittaa tulevaisuuden neuvotteluissa.

PRH:n ja Verohallinnon yhdessä ylläpitämän tietojärjestelmän mukaan Suomessa on noin 20 000 yli 10 henkeä työllistävää yritystä. Jos jokainen sopisi työehdoistaan itse, tuo tarkoittaisi noin 10 000 työehtosopimusneuvottelua vuosittain. Puhumattakaan siitä, jos nuo neuvottelut käytäisiin työntekijätasolla. Tämän seurauksea työmarkkinoiden rauhattomuus kasvaa, eikä suinkaan vähene. Kun riski työpaikkojen häiriöille kasvaa eksponentiaalisesti, Suomeen sijoittamisen kynnys kasvaa. Tämän, suurelta osalta poliittisen maariskin kasvamisen takia monet yritykset joutuvat miettimään kannattaako Suomeen enää investoida.

Pääministeri Sanna Marinin johdolla osa politiikoista tarjoaa vaihtoehdoksi tiukempaa lainsäädäntöä minipalkkoineen ja alipalkkauksen kriminalisointeineen. Näin siirrettäisiin työehtosopimustoiminta eduskunnan kautta käräjäsaleihin. Lainsäädäntö on myös aivan liian jäykkä mekanismi erilaisten töiden ja työnkuvien eroavaisuuksien käsittelemiseksi reilusti ja oikeudenmukaisesti.

Työehtosopimusjärjestelmä ja yleissitovuus ovat elintärkeitä oikeudenmukaisten työmarkkinoiden kannalta. Niiden romuttaminen iskisi kaikkein kipeimmin n jo valmiiksi pienipalkkaisimpien työntekijöiden nilkkaan. Monet näistä aloista ovat naisvaltaisia.

Puolueiden vastaukset esitetty vuoden 2022 valtiopäivien istumajärjestyksen mukaisessa järjestyksessä.

Lue lisää: Kannattaako eduskuntavaaleissa äänestää? Uskotko lupauksia? – Sinä päätät (8.2.2023)