Edus­kun­ta­vaa­lit lähes­ty­vät – näin puolu­eet vasta­si­vat Teol­li­suus­lii­ton jäse­nille tärkei­siin kysymyksiin

Vasem­mis­to­liitto

1. Millä keinoilla puolu­eenne takaisi palkan­saa­jien osto­voi­man näinä inflaa­tion aikoina?

Tarpeeksi isot palkan­ko­ro­tuk­set. Yrityk­set ovat tehneet hyvää tulosta, eli varaa on. Lisäksi monien verrok­ki­mai­den suuret palkan­ko­ro­tuk­set ja Suomen hyvä ener­gia­ti­lanne muuhun Euroop­paan verrat­tuna ovat paran­ta­neet kilpai­lu­ky­kyämme. Lisäksi kerta­luon­toi­set korvauk­set erinäi­sistä hinta­pii­keistä voivat tulla kysee­seen. Tärkeää on myös hinta­maltti. Monilla yrityk­sillä on mark­ki­na­voi­maa, ja ne pysty­vät viemään hinto­jen nousua myös voit­toi­hin. Erityi­sesti wind­fall-voit­toi­hin voitai­siin puut­tua myös ener­gia­sek­to­rin ulko­puo­lella vero­tuk­sen keinoin. Wind­fall-vero­jen tuotolla voidaan auttaa hinto­jen noususta eniten kärsi­viä, mutta niillä on myös hinnoit­te­lua ohjaava vaikutus.

2. Millai­sen työt­tö­myys­tur­van puolu­eenne takaisi työttömille?

On otet­tava käyt­töön pitkä­ai­kais­työt­tö­mien työta­kuu, jossa julki­nen sektori turvaa viime kädessä palk­ka­tuet­tua työtä kaikille yli 12 kuukautta työt­tö­mänä olleille. Pieni­tu­lois­ten ihmis­ten toimeen­tu­loa on paran­net­tava korot­ta­malla perus­tur­vaa ja pieniä eläk­keitä. Työt­tö­myys­tur­van omavas­tuu­päi­vät on pois­tet­tava. On mahdol­lis­tet­tava työtu­lo­jen ja sosi­aa­li­tur­van jous­tava yhdis­tä­mi­nen. Sosi­aa­li­tur­van byro­kra­tia­louk­ku­jen purka­mi­nen helpot­taa työn vastaa­not­ta­mista. Työmark­ki­na­tuella ja ansio­si­don­nai­sella työt­tö­myys­päi­vä­ra­halla työn­haun ohella tapah­tuva opis­kelu ei saa vaikut­taa työt­tö­myys­tu­kiin heiken­tä­västi. Otetaan käyt­töön työt­tö­mien subjek­tii­vi­nen oikeus opis­kella työt­tö­myy­se­tuu­della ammat­ti­tut­kinto silloin, kun opis­kelu kohdis­tuu alalle, jolla on pulaa työvoi­masta. On luovut­tava köyhyyttä syven­tä­vistä työvoi­ma­po­liit­ti­sista karens­seista. Esimer­kiksi vanhem­man on voitava kiel­täy­tyä työstä tai työl­lis­ty­mis­pal­ve­lusta ilman pelkoa karens­sista, jos lasten­hoi­don järjes­tä­mi­nen ei onnistu. Samalla on turvat­tava varhais­kas­va­tuk­sen saata­vuus nopeal­la­kin aikataululla.

On selvi­tet­tävä mahdol­li­suutta toteut­taa enna­koiva etuuseh­do­tus. Se tarkoit­taa auto­maat­ti­sesti veroeh­do­tuk­sen tapaan toteu­tet­ta­vaa ehdo­tusta kaikista henki­lön etuuk­sista, joihin hän on oikeu­tettu. Etuuseh­do­tus paran­taisi erityi­sesti sellais­ten heikoim­massa asemassa olevien ihmis­ten asemaa, jotka eivät ymmärrä, osaa tai jaksa hakea kaik­kia heille kuulu­via etuuk­sia. On toteu­tet­tava perus­tu­lo­ko­keilu. Kokei­lun piiriin tulee valita työt­tö­miä, palkan­saa­jia, opis­ke­li­joita, pieny­rit­tä­jiä ja työvoi­man ulko­puo­lella olevia, jotta kokeilu aidosti kuvas­taa suoma­laista yhteis­kun­taa. On siir­ryt­tävä vastik­keet­to­maan perus­tu­loon, jossa yhdis­te­tään työmark­ki­na­tuki, perus­päi­vä­raha, takuu­eläke, vanhuuse­lä­kei­kää edel­tävä kansa­ne­läke, perus­ta­son sairaus- sekä vanhem­pain­päi­vä­ra­hat, koti­hoi­don­tuki, opin­to­raha ja yrit­tä­jien start­ti­raha. Perus­tu­lon tasoa koro­te­taan nykyi­sestä ja se sido­taan elinkustannusindeksiin.

On luovut­tava köyhyyttä syven­tä­vistä työvoi­ma­po­liit­ti­sista karensseista.

3. Millä keinoilla puolu­eenne estäisi alipalk­kauk­sen (palk­ka­var­kau­den) harjoittamisen?

On säädet­tävä työeh­to­so­pi­mus­jär­jes­tel­mää täyden­tävä laki mini­mi­pal­kasta ja krimi­na­li­soi­tava alipalk­kaus. Laki­sää­tei­nen vähim­mäis­palkka yleis­si­to­van työeh­to­so­pi­mus­jär­jes­tel­män rinnalla selkeyt­täisi oikeus­ti­laa. Silloin, kun alalla ei ole työeh­to­so­pi­musta, kaikki työn­te­ki­jät tietäi­si­vät, mikä on alan vähim­mäis­palk­kaa. Lisäksi mata­la­palkka-aloille on tehtävä tasa-arvoe­rin muita suurem­pia palkan­ko­ro­tuk­sia. Oikeus palk­ka­saa­ta­viin kuukau­den kuluessa on turvat­tava. Tämä toteu­te­taan lisää­mällä työvoi­ma­vi­ran­omais­ten palk­ka­tur­va­re­surs­seja. Ammat­ti­lii­toille on annet­tava kanneoi­keus ja on luotava työn­te­ki­jöille anonyymi väylä ilmoit­taa väärin­käy­tök­sistä viran­omai­sille. Työso­pi­mus­laki on ulotet­tava koske­maan myös itsen­sä­työl­lis­tä­jien työtä ja heille on taat­tava kollek­tii­vi­nen neuvot­te­luoi­keus. Työtoi­min­nan epäkoh­dat pitää kartoit­taa ja korjata. Työsuh­teen tunnus­mer­kit täyt­tä­västä työstä on makset­tava työeh­to­so­pi­muk­sen mukai­nen palkka ja tällaista työtä teke­välle on saatava työn­te­ki­jälle kuuluva suoja.

4. Miten puolu­eenne suhtau­tuu työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­teen ja luot­ta­mus­mies­ten asemaan?

Vasem­mis­to­lii­ton puolue­val­tuusto on ennen tätä halli­tus­kautta linjan­nut, että voimme osal­lis­tua ainoas­taan sellai­seen halli­tuk­seen, joka varmis­taa työeh­to­jen yleis­si­to­vuu­den. Vasem­mis­to­liitto sitou­tuu työeh­to­so­pi­muk­sien yleis­si­to­vuu­teen, jonka puit­teissa paikal­lista sopi­mista voidaan laajen­taa siten, että sopi­mi­nen tapah­tuu järjes­täy­ty­neen työn­te­ki­jä­os­a­puo­len kanssa. Oikeus sopia kollek­tii­vi­sesti työn ehdoista mahdol­lis­taa jokai­selle työn teke­mi­sen oikeu­den­mu­kai­sin työeh­doin. Oikeus sopia kollek­tii­vi­sesti, eli yhdessä, työeh­doista on ulotet­tava myös itsen­sä­työl­lis­tä­jiin. Ammat­tiyh­dis­tys­liike suojaa jokai­sen oikeutta tehdä ihmi­sar­voista työtä oikeu­den­mu­kai­sin työeh­doin. Järjes­täy­ty­mi­nen ammat­ti­lii­toi­hin ja kollek­tii­vi­nen sopi­mi­nen mahdol­lis­taa kaik­kien työeh­to­jen paran­ta­mi­sen. Reilusti toteu­tet­tuna paikal­li­nen sopi­mi­nen on työn­te­ki­jöi­den ja työnan­ta­jien etu. Paikal­li­nen sopi­mi­nen täytyy toteut­taa reilusti, jotta sen varjolla ei päädytä ainoas­taan heiken­tä­mään työn­te­ki­jöi­den mahdol­li­suuk­sia varmis­taa itsel­leen riit­tä­vät ja turval­li­set työeh­dot. Työnan­taja ja työn­tekijä eivät lähtö­koh­tai­sesti ole tasa­ver­tai­sessa valta-asemassa suhteessa toisiinsa, minkä takia pelkkä työso­pi­muk­sen alle­kir­joit­ta­mi­nen ei tarkoita, että kyse olisi aidosti sopi­mi­sesta. Työeh­to­jen euroop­pa­lai­sia vähim­mäis­ta­soja on vahvis­tet­tava ja määri­tel­tävä sosi­aa­li­tur­valle euroop­pa­lai­set vähimmäisstandardit.

Luot­ta­mus­mies­ten asemaa tulee vahvis­taa lain­sää­dän­nössä työpai­kan koosta riip­pu­matta. Luot­ta­mus­mies­ten toimin­tae­del­ly­tyk­siä ja tiedon­saan­tia tulee paran­taa erityi­sesti palk­ka­syr­jin­täe­päi­lyissä. Luot­ta­mus­mies­ten on edus­tet­tava myös yrityk­sen hyödyn­tä­miä vuokratyöntekijöitä.

SDP

1. Millä keinoilla puolu­eenne takaisi palkan­saa­jien osto­voi­man näinä inflaa­tion aikoina?

Meidän on jatket­tava nyt vahvaa kasvun ja työl­li­syy­den linjaa. Työs­sä­käyn­tiä on tuet­tava kaikin mahdol­li­sin tavoin, esimer­kiksi jatka­malla työmat­ka­vä­hen­nyk­sen koro­tuk­sia. Palkan­saa­jan osto­voi­man turvaa­mi­nen vaatii myös tuntu­via palkankorotuksia.

Pelkät palkan­ko­ro­tuk­set eivät kuiten­kaan riitä korvaa­maan osto­voi­man mene­tyk­siä inflaa­tion ja hinnan­ko­ro­tus­ten aikana vaan tarvi­taan myös muita keinoja. SDP on ajanut esimer­kiksi sähkön hinnan kohtuul­lis­ta­mista ja hinta­kat­toa, varhais­kas­va­tus­mak­su­jen alen­ta­mista ja muita keinoja osto­voi­man vahvis­ta­mi­seksi. Vaalioh­jel­mas­samme esitämme myös muita keinoja palkan­saa­jien osto­voi­man vahvistamiseksi.

2. Millai­sen työt­tö­myys­tur­van puolu­eenne takaisi työttömille?

Työt­tö­myys­tur­van tulee ottaa huomioon ihmis­ten erilai­set tilan­teet ja sen tulee mukau­tua työelä­män muutok­seen. Korona-ajan työt­tö­myys­tur­va­poik­keus­ten vaiku­tuk­sia yrit­tä­jien ja palkan­saa­jien työt­tö­myys­tur­vaan tulee tutkia ja hyödyn­tää näitä koke­muk­sia työt­tö­myys­tur­va­jär­jes­tel­män ja yhdis­tel­mä­va­kuu­tuk­sen kehit­tä­mis­työssä. Ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva tulee jatkos­sa­kin toteut­taa työt­tö­myys­kas­so­jen kautta. Työt­tö­myys­kas­soilla on paras tunte­mus eri aloista sekä osaa­mi­nen ansioi­hin perus­tu­vasta työt­tö­myys­tur­van määrittelystä.

Koko työt­tö­myys­tur­vaa tulee kehit­tää. Työt­tö­myys­tur­van uudis­tuk­sella tulee ratkaista yhden­ver­tai­suu­den ongel­mia ja se ei saa johtaa työt­tö­myys­tur­van tason, keston tai ehto­jen heiken­tä­mi­seen. On tarpeel­lista selvit­tää, miten uudis­tus olisi mahdol­lista toteut­taa nykyi­sen kassa­jär­jes­tel­män puit­teissa. Työt­tö­myys­tur­van työs­sä­oloeh­toa ja korvaus­ta­soa uudis­te­taan samalla siten, että ansio­si­don­nai­sen turvan piiriin olisi helpompi päästä. Työs­sä­oloeh­don tulee kertyä kaikesta ansio­työstä. Osana tätä uudis­ta­mista voidaan myös edis­tää yleistä työt­tö­myys­va­kuu­tusta edellä maini­tuin reunaehdoin.

Samalla on tärkeää uudis­taa kassa­jär­jes­tel­mää edis­tä­mällä työt­tö­myys­kas­so­jen määrän vähen­tä­mistä, kassoi­hin liit­ty­mi­sen helpot­ta­mista sekä etuus­kä­sit­te­lyn automatisointia.

Myös työt­tö­myys­tur­valla opis­ke­lua tulee helpottaa.

Työs­sä­käyn­tiä on tuet­tava kaikin mahdol­li­sin tavoin, esimer­kiksi jatka­malla työmat­ka­vä­hen­nyk­sen korotuksia.

3. Millä keinoilla puolu­eenne estäisi alipalk­kauk­sen (palk­ka­var­kau­den) harjoittamisen?

Alipalk­kaus aset­tuu nykyi­sen lain­sää­dän­nön puit­teissa harmaalle alueelle, jonka vuoksi siihen on vaikeaa rangais­tuk­sel­li­sesti puut­tua. Alipalk­kaus sijoit­tuu vaka­van hyväk­si­käy­tön ja yksit­täis­ten palk­kaa koske­vien erimie­li­syyk­sien väli­maas­toon. Siksi järjes­tel­mää on nykyi­sel­lään mahdol­lista käyt­tää hyväksi. Tähän tarvi­taan muutos ja alipalk­kaus on kriminalisoitava.

Tarvit­taessa rikos­lain­sää­dän­töä on tarkis­tet­tava, jotta hyväk­si­käy­töstä ja alipalk­kauk­sesta saadaan asian­mu­kai­set rangais­tuk­set ja uhrit saavat oikeutta. Tapaus­ten esiin­tu­loa voitai­siin paran­taa esimer­kiksi varmis­ta­malla rikos­lain työsyr­jin­tä­ri­kos­ten, kiskon­nan sekä petok­sen tunnus­mer­kis­tön ajan­ta­sai­suus ja huoleh­ti­malla siitä, että niiden sovel­ta­mi­seen vaka­vissa alipalk­kaus­ti­lan­teissa ei liity tulkin­nan­va­rai­suutta. Samoin työri­kos­ten vanhen­tu­mi­sai­koja tulisi piden­tää, jolloin moni­mut­kai­sissa alipalk­kaus­ta­pauk­sissa syyteoi­keus ei ehtisi vanhe­ne­maan ennen kuin asia on polii­sin ja syyt­tä­jän toimesta asian­mu­kai­sesti tutkittu. Lisäksi työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö toteut­ta­vat selvi­tyk­sen ammat­ti­lii­toille annet­ta­vasta ryhmäkanneoikeudesta.

4. Miten puolu­eenne suhtau­tuu työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­teen ja luot­ta­mus­mies­ten asemaan?

SDP puolus­taa työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuutta ja ajaa luot­ta­mus­mies­ten aseman vahvistamista.

Työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuus on tässä maassa ylei­sesti sovittu asia ja yleis­si­to­vuu­della on suoma­lais­ten laaja tuki. Työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­desta luopu­mi­nen aset­taisi työn­tekijän alttiiksi palk­ka­syr­jin­nälle ja työeh­to­jen heiken­nyk­sille. Vakaalla ja reilulla työelä­mällä on tärkeä rooli siinä, että ihmi­set voivat tuntea olonsa turval­li­seksi työpai­kal­laan. Tule­vai­suu­teen on helpompi suhtau­tua luot­ta­vai­sesti, kun omat oikeu­det on turvattu.

Luot­ta­mus, työelä­män lain­sää­däntö sekä luot­ta­mus­mies­jär­jes­telmä ja yleis­si­to­vat työeh­to­so­pi­muk­set ovat pohja, joka mahdol­lis­taa myös reilun paikal­li­sen sopi­mi­sen. Esimer­kiksi luot­ta­mus­mie­hen aseman turvaa­mi­nen lain­sää­dän­nössä olisi hyvä keino varmis­taa työn­te­ki­jöi­den asema jatkossakin.

Vihreät

1. Millä keinoilla puolu­eenne takaisi palkan­saa­jien osto­voi­man näinä inflaa­tion aikoina?

Ener­gian ja muiden elin­kus­tan­nus­ten nouse­viin kustan­nuk­siin on Vihrei­den mielestä vastat­tava sellai­silla tuki­toi­milla, jotka kohdis­tu­vat mahdol­li­sim­man hyvin niihin väes­tö­ryh­miin, joilla huoli toimeen­tu­losta on suurin. Tämä on paitsi oikeu­den­mu­kaista myös tärkeä keino inflaa­tion hallit­se­mi­seksi. Esimer­kiksi veron­alen­nus­ten jaka­mi­nen suuri­tu­loi­sille kiih­dyt­täisi tarpeet­to­masta inflaa­tiota enti­ses­tään ja olisi­vat kaikille muille väes­tö­ryh­mille haital­li­sia. Sellai­sia emme kannata. Vihreässä vero­uu­dis­tuk­sessa tavoit­teemme on alen­taa pieni- ja keski­tu­lois­ten työn vero­tusta, kun valtion­ta­lou­den tilanne antaa sille mahdollisuuden.

Palk­ka­rat­kai­sut ovat ensi­si­jai­sesti työmark­ki­naos­a­puol­ten vastuulla, mutta Vihreät ovat halli­tuk­sessa valmiit edis­tä­mään palk­ka­tasa-arvoa muun muassa määrä­tie­toi­sen sama­palk­kai­suus­oh­jel­man ja palkka-avoi­muu­den lisää­mi­sen avulla. Viime halli­tus­kau­den kiky-sopi­muk­sen kaltai­sia työn­te­ki­jöiltä leik­kaa­via ratkai­suja emme kannata.

2. Millai­sen työt­tö­myys­tur­van puolu­eenne takaisi työttömille?

Tavoit­teemme on taata niin perus- kuin ansio­tur­van varassa oleville riit­tävä ja jous­tava työt­tö­myys­turva. Vihreät korot­taisi seuraa­valla halli­tus­kau­della perus­tur­vaa 50 eurolla ja yhdis­täisi kaikki perus­tur­vae­tuu­det, mukaan lukien työt­tö­myys­tur­vae­tuu­det, yhdeksi etuu­deksi aske­leena kohti perus­tu­loa. Myös perus­tu­lo­mal­lis­samme perus­tu­lon päälle makset­tai­siin ansio­si­don­naista tukea työs­sä­oloeh­don täyttyessä.

Haluamme lisätä jous­ta­vuutta ja pois­taa työn muoto­jen raja-aidat saat­ta­malla kaiken ansio­työn yhte­näi­sen sosi­aa­li­tur­van piiriin. Näin esimer­kiksi yrit­tä­jät, itsen­sä­työl­lis­tä­jät ja free­lance­rit saavat saman turvan kuin palkan­saa­jat­kin, ja yksi­lön toimeen­tulo ei vaarannu, vaikka yhdis­te­lisi erilai­sia töitä.

Haluamme lisätä jous­ta­vuutta ja pois­taa työn muoto­jen raja-aidat saat­ta­malla kaiken ansio­työn yhte­näi­sen sosi­aa­li­tur­van piiriin.

3. Millä keinoilla puolu­eenne estäisi alipalk­kauk­sen (palk­ka­var­kau­den) harjoittamisen?

Alipalk­kauk­sen estä­mi­sessä tärkeää on, että valvon­ta­vi­ran­omai­set toimi­vat tehok­kaasti ja että työn­te­ki­jöillä on tietoa ja mahdol­li­suuk­sia saada oikeutta ja vaih­taa työpaik­kaa tarvit­taessa. Halli­tuk­sen tällä kaudella teke­mät toimet maahan­muut­ta­ja­taus­tais­ten työn­te­ki­jöi­den aseman paran­ta­mi­sesta ja esitys alipalk­kauk­sen valvon­nan tehos­ta­mi­sesta ovat hyviä aske­lia oike­aan suun­taan. Jatkossa alipalk­kauk­sen torjun­nassa keskei­siä keinoja ovat työn­te­ki­jä­jär­jes­tö­jen ryhmä­kan­neoi­keus ja alipalk­kauk­sen krimi­na­li­sointi, joka myös lisäisi viran­omais­ten mahdol­li­suuk­sia puut­tua alipalkkaukseen.

4. Miten puolu­eenne suhtau­tuu työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­teen ja luot­ta­mus­mies­ten asemaan?

Kanna­tamme työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­den turvaa­mista myös tule­vai­suu­dessa. Olemme myös valmiit lisää­mään paikal­lista sopi­mista työeh­to­so­pi­mus­jär­jes­tel­män puit­teissa, kun samalla sääde­tään paikal­li­sia työeh­to­so­pi­muk­sia koske­vasta työn­te­ki­jöi­den tulkin­tae­tuoi­keu­desta. Vihreät myös vahvis­taisi luot­ta­mus­mies­ten asemaa täsmen­tä­mällä luot­ta­mus­mie­hen valin­ta­oi­keutta ja paran­ta­malla henki­lös­tön edus­ta­jien irti­sa­no­mis­suo­jaa ja tiedonsaantioikeutta.

Keskusta

1. Millä keinoilla puolu­eenne takaisi palkan­saa­jien osto­voi­man näinä inflaa­tion aikoina?

Osto­voi­man säilyt­tä­mi­nen on palkan­ko­ro­tus­ten osalta erityi­sesti työmark­ki­naos­a­puol­ten tehtävä. On tärkeää, että niissä otetaan keskei­sesti huomioon palkan­saa­jien osto­voima. Työmark­ki­noilla tehtä­villä ratkai­suilla on iso vaiku­tus myös koko Suomen talous- ja työl­li­syys­ke­hi­tyk­seen. On varot­tava, ettei­vät palkan­ko­ro­tuk­set johda inflaa­tion kiih­ty­mi­seen enti­ses­tään. Sopi­mi­nen ja maltti ovat hyviä peri­aat­teita niin palkan­saa­jien, työnan­ta­jien kuin koko yhteis­kun­nan­kin kannalta.

Vero­tuk­sen tulee osal­taan tukea osto­voi­man säily­mistä. Keskus­tan mielestä työn­teon, yritys­ten ja yrit­tä­jien vero­tusta ei pidä kiris­tää. Ottaen huomioon yhteis­kun­nan kasva­vat hyvin­voin­ti­me­not realis­mia ei ole myös­kään merkit­tävä vero­tuk­sen keventäminen.

Halli­tus on jo tehnyt useita toimia, joilla on tuettu kulut­ta­jien osto­voi­maa ener­gia­krii­sin aikana. Niitä ovat muun muassa ylimää­räi­nen lapsi­lisä, sähkön alen­nettu alv ja muut sähkötuet.

2. Millai­sen työt­tö­myys­tur­van puolu­eenne takaisi työttömille?

Keskusta on valmis uudis­ta­maan työt­tö­myys­tur­vaa tavoilla, jotka kannus­ta­vat työn vastaanottamiseen.

Palkan­saa­jien palkasta perit­tä­vät työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sut ovat laki­sää­tei­siä, joten siksi Keskusta haluaa yhden­ver­tai­suu­den toteut­ta­mi­seksi ulot­taa myös ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van kaikille. Tämä toteu­tet­tai­siin nyky­muo­toi­sen yksi­tyi­sen työt­tö­myys­kas­sa­jär­jes­tel­män kautta, mutta sitä tulee muut­taa siten, että työt­tö­myys­kas­so­jen tehtä­viä lisä­tään mahdol­lis­ta­malla muutos­tur­va­pal­ve­lui­den tarjoa­mi­nen ja työt­tö­myys­kas­so­jen määräl­li­nen tavoite olisi enin­tään neljä toimi­vaa työttömyyskassaa.

Ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van enim­mäis­kesto tulee porras­taa työs­sä­olon pituu­den mukaan siten, että lyhyempi työs­sä­oloaika kartut­taa lyhyem­män enim­mäis­kes­ton ja pidempi pidem­män. Työs­sä­oloeh­don kerty­mi­nen pitäisi muut­taa palk­ka­tu­loi­hin perus­tu­vaksi (ns. euroistaminen).

Ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van enim­mäis­kesto tulee porras­taa työs­sä­olon pituu­den mukaan.

3. Millä keinoilla puolu­eenne estäisi alipalk­kauk­sen (palk­ka­var­kau­den) harjoittamisen?

Työeh­to­so­pi­muk­set luovat pohjan vähim­mäis­pal­koille. Alipalk­kauk­sen estä­mi­seksi valvon­taa tulee lisätä työtur­val­li­suus­vi­ran­omais­ten toimesta. On varmis­tet­tava työsuo­je­lun sekä polii­sin resurssit.

Halli­tus on linjan­nut, että käyn­nis­te­tään lain­val­mis­telu työsuo­je­lu­vi­ran­omai­sen ilmoi­tus­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­sesta sekä alipalk­kauk­sen säätä­mi­sestä seikaksi, josta työsuo­je­lu­val­vonta voi antaa keho­tuk­sen. Tässä yhtey­dessä otetaan huomioon, ettei­vät yksi­tyi­soi­keu­del­li­set tulkin­ta­rii­dat ulotu viran­omai­sen toimi­val­lan piiriin.

Tämän lisäksi on harkit­tava rikos­lain uudis­ta­mista siten, että kiskonta ja törkeä kiskonta työelä­mässä säädet­täi­siin rangais­ta­vaksi. Näin rangais­tuk­sia voidaan koven­taa olen­nai­sesti verrat­tuna nykyiseen.

Alipalk­kauk­sen krimi­na­li­sointi on vaikeaa, koska siitä tulisi säätää riit­tä­vän selkeästi ja tark­ka­ra­jai­sesti riko­soi­keu­del­li­sen lega­li­teet­ti­pe­ri­aat­teen mukaisesti.

Työnan­ta­jalle, joka tarkoi­tuk­sel­li­sesti maksaa työeh­to­so­pi­muk­sen vähim­mäis­palk­koja pienem­pää palk­kaa, voitai­siin aset­taa seuraa­mus­maksu. Toisin sanoen tällöin työan­taja olisi velvol­li­nen maksa­maan palkan ja työnan­ta­jalta vietäi­siin pois talou­del­li­nen hyöty tarkoi­tuk­sel­li­sesta alipalkkauksesta.

4. Miten puolu­eenne suhtau­tuu työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­teen ja luot­ta­mus­mies­ten asemaan?

Työeh­to­so­pi­mus­jär­jes­tel­män ja yleis­si­to­vuus­jär­jes­tel­män toimi­vuutta on syytä selvit­tää ja tehdä tarvit­ta­vat muutok­set lain­sää­dän­nön ajantasaistamiseksi.

Keskusta haluaa pois­taa paikal­li­sen sopi­mi­sen esteitä. Ensi­vai­heessa tulee pois­taa järjes­täy­ty­mät­tö­mien, alle 30 työn­te­ki­jää työl­lis­tä­vien yleis­si­to­vaa työeh­to­so­pi­musta noudat­ta­vien yritys­ten paikal­lista sopi­mista koske­vat esteet. Tällöin kirjat­tai­siin samalla lakiin työn­te­ki­jöi­den edus­tus yritys­ten hallin­nossa ja päätök­sen­teossa yli 100 henki­lön yrityk­sissä. Tämä voi tapah­tua esimer­kiksi halli­tus- tai johtoryhmätasolla.

Luot­ta­mus­mie­hen asemaa voitai­siin lain­sää­dössä selkeyt­tää siten, että jatkossa voitai­siin valita luot­ta­mus­mies myös järjes­täy­ty­mät­tö­missä yrityk­sissä. Järjes­tel­mää tulee kehit­tää niin, että kaikilla työn­te­ki­jöillä on mahdol­li­suus vaikut­taa henki­lös­tön edus­ta­jan valintaan.

Kokoo­mus

1. Millä keinoilla puolu­eenne takaisi palkan­saa­jien osto­voi­man näinä inflaa­tion aikoina?

Kokoo­mus haluaa keven­tää työn vero­tusta kaikissa tulo­luo­kissa. Lisäksi olemme esit­tä­neet halli­tuk­selle keinoja hillitä sähkön hinnan nousua. Olemme esit­tä­neet myös koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen korot­ta­mista, mikä helpot­taa erityi­sesti koti­töistä vastaa­van palkan­saa­jan arjen kuor­mi­tusta ja tuo lisää työtä varsin­kin palve­lua­loille. Eläk­keelle jäämi­sen jälkeen – jolloin toimeen­tulo väis­tä­mättä piene­nee – haluamme helpot­taa työelä­mään osal­lis­tu­mista. Tavoit­tee­namme on, että omalla työllä tulee toimeen, ja vero- ja sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­telmä ei syö ihmi­sen teke­män työn tuloja byro­kra­tia- ja kannusteloukuilla.

2. Millai­sen työt­tö­myys­tur­van puolu­eenne takaisi työttömille?

Kokoo­mus haluaa, että toimeen­tu­lon turva on työt­tö­myy­den alussa nykyistä korkeampi, minkä jälkeen tuki­summa laskee joko tasai­sesti tai portait­tain työt­tö­myy­den pitkit­tyessä. Lisäksi Kokoo­muk­sen mielestä työt­tö­myys­tur­van kestoa tulee rajata 200 päivään. Työt­tö­mien palve­luja pitää paran­taa ja työl­lis­ty­välle pitkä­ai­kais­työt­tö­mänä olleelle ihmi­selle antaa koro­tus työtu­lo­vä­hen­nyk­seen. Kokoo­mus haluaa, että työt­tö­myys­turva on kattava myös tällä hetkellä kaikista heikoim­massa asemassa olevilla, eli niillä, jotka eivät ole kassan jäse­niä. Myös ulos­o­ton suojao­san pysyvä korot­ta­mi­nen tuo apua erit­täin vaikeassa tilan­teessa oleville. Vastaa­vasti Kokoo­mus on julkais­sut lukui­sia keinoja 100 000 uuden työpai­kan saami­seksi Suomeen, jotta työt­tö­myy­den sijaan jokai­selle löytyy osaa­mista vastaa­vaa työtä.

Kokoo­muk­sen mielestä työt­tö­myys­tur­van kestoa tulee rajata 200 päivään.

3. Millä keinoilla puolu­eenne estäisi alipalk­kauk­sen (palk­ka­var­kau­den) harjoittamisen?

Kokoo­mus kannat­taa riit­tä­viä sank­tioita lain rikko­mi­sesta ja uskoo sen uhka­vai­ku­tuk­seen. Olemme tuke­neet esimer­kiksi julki­sen sekto­rin kustan­nus­ten läpi­nä­ky­vyy­den paran­ta­mista, jotta pääs­täi­siin kiinni rikko­muk­siin ja jotta harmaata taloutta pystyt­täi­siin estä­mään yhä parem­min. Olemme avoi­mia kaikille hyville keinoille torjua vilppiä.

4. Miten puolu­eenne suhtau­tuu työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­teen ja luot­ta­mus­mies­ten asemaan?

Kokoo­mus kannat­taa henki­lös­tön katta­vaa edus­ta­mista työnan­ta­jan suun­taan. Työeh­to­so­pi­muk­sissa voisi mieles­tämme jättää enem­män sovit­ta­vaksi paikal­li­sesti. Työn­te­ki­jällä ja työnan­ta­jalla on jo nyt mahdol­li­suus sopia toisi­naan varsin yksi­tyis­koh­tai­sia ehtoja vielä tarkem­min, mutta ajat­te­lemme, että voitto on kumman­kin, mikäli työeh­doissa olisi nykyistä parem­min jous­toa paikallisesti.

Perus­suo­ma­lai­set

1. Millä keinoilla puolu­eenne takaisi palkan­saa­jien osto­voi­man näinä inflaa­tion aikoina?

Oleel­lista on, mitä palkasta jää nettona käteen ja ennen kaik­kea mitä käteen­jää­vällä osuu­della on varaa ostaa. Keski­tu­lois­ten vero­tus on Suomessa erit­täin anka­raa Ruot­siin verrat­tuna. Netto­pal­kalla ei tule toimeen, koska ilmas­ton­muu­tok­sella perus­tel­lut sitou­muk­set ja toimen­pi­teet nosta­vat elin­kus­tan­nuk­sia Suomessa enem­män kuin muualla. Vero­tuk­sen ja muiden meka­nis­mien avulla välil­li­nen vero­tus on nous­sut merkit­tä­västi. Välil­li­set verot ovat usein regres­sii­vi­siä ja vaikeut­ta­vat pieni- ja keski­tu­lois­ten mahdol­li­suuk­sia tulla toimeen palkal­laan. Sähkö- ja ener­gia­ve­roja on koro­tettu useaan ottee­seen ja ne ovat osal­taan kohot­ta­neet elinkustannuksia.

Ilmas­toi­mien varjolla kallis­tu­nut polt­toaine pienen­tää merkit­tä­västi työs­sä­käyn­tia­lueita erityi­sesti suorit­ta­van työn osalta, eivätkä nykyi­set vero­vä­hen­nyk­set riitä kompen­soi­maan kasva­neita työmat­ka­ku­luja. Työn vastaa­not­ta­mi­sen kannus­ta­vuutta on mahdol­lista lisätä ainoas­taan kasvat­ta­malla käteen jäävien tulo­jen osto­voi­maa poliit­ti­silla päätöksillä.

Me perus­suo­ma­lai­set haluamme laskea elin­kus­tan­nus­ten määrää. Panos­tamme elin­kus­tan­nuk­sien alen­ta­mi­seen sekä sähkö‑, bensa‑, diese­lin- ja lämmi­tys­polt­toai­nei­den veron alen­ta­mi­seen, että jake­lu­vel­voit­teen pois­ta­mi­seen. Jälkim­mäi­nen ei edes juuri vaikuta valtion budjet­tiin. Ensim­mäi­seen miljar­dit löyty­vät, kunhan teemme lopun suuruu­den­hul­lun ilmas­to­po­li­tii­kan nimissä tapah­tu­valle taval­lis­ten suoma­lais­ten rahastamiselle.

2. Millai­sen työt­tö­myys­tur­van puolu­eenne takaisi työttömille?

Kannus­tin­louk­ku­jen korjaa­mi­seksi Suomessa tulee mallin­taa Ruot­sissa 2000-luvulla harjoi­tet­tua pitkä­jän­teistä vero­po­li­tiik­kaa, jossa ansio­tu­lo­ve­ro­tusta on keven­netty kaikilla tulo­ta­soilla, mikä on tuke­nut länsi­naa­pu­rimme vahvaa työl­li­syys­ke­hi­tystä. Ruot­sissa on keskian­sioita naut­ti­van henki­lön vero­tus useita prosent­tiyk­sik­köjä Suomea alhai­sempi, jolloin kannus­tin lisätä työn­te­koa on merkit­tä­västi korkeam­paa kuin Suomessa. Ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van porras­ta­mi­nen on myös yksi mahdol­li­nen keino kannus­taa työn­ha­kuun nykyistä aktii­vi­sem­min, koska tutki­mus­tie­don mukaan työl­lis­ty­mis­piikki havai­taan ansio­si­don­nai­sen kauden loppu­puo­lella. Tämä tarpeel­li­nen uudis­tus on pyrit­tävä toteut­ta­maan työmark­ki­naos­a­puol­ten kanssa sopien. Samalla ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van piirissä olevien ja sen ulko­puo­lelle jäävien Kelan työmark­ki­na­tuen ja perus­päi­vä­ra­han varassa olevien talou­del­lista eriar­voi­suutta tulee pienen­tää, mikä samalla vähen­tää tois­si­jais­ten tulon­siir­to­jen tarvetta.

Työn vastaa­not­ta­mi­sen kannus­ta­vuutta on mahdol­lista lisätä ainoas­taan kasvat­ta­malla käteen jäävien tulo­jen osto­voi­maa poliit­ti­silla päätöksillä.

3. Millä keinoilla puolu­eenne estäisi alipalk­kauk­sen (palk­ka­var­kau­den) harjoittamisen?

Alipalk­kauk­sen krimi­na­li­soin­tia vastus­te­taan usein vetoa­malla riko­soi­keu­del­li­seen lail­li­suus­pe­ri­aat­tee­seen. Erityi­sesti Raken­nus­liitto on käsi­tel­lyt alipalk­kauk­sen proble­ma­tiik­kaa katta­vasti ja ansiok­kaasti. Krimi­na­li­soin­nin osalta analyy­seissä on nostettu esiin seikka, että krimi­na­li­soin­tia voidaan käyt­tää vasta viime­si­jai­sena keinona (ultima ratio). Edel­leen tode­taan, että työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­den noudat­ta­mi­nen perus­tuu nime­no­maan lain normiin. Esimerk­kinä kritee­rin TES-mini­min tark­ka­ra­jai­suu­desta käyte­tään sitä, että talous­ri­kos­puo­lella yksi­tyi­sot­to­jen rangais­ta­vuus kulmi­noi­tuu käsit­tee­seen ”hyväk­syt­tävä syy” (RL 39 luku). Edel­leen tuodaan esiin, että keinon viime­si­jai­suus krimi­na­li­soin­nin edel­ly­tyk­senä on sama­ten käsit­teenä varsin suhteel­li­nen. Tähän liit­tyen esimerk­kinä käyte­tään työelä­ke­va­kuu­tus­mak­su­pe­tosta (RL 29:4a§), joka on katsottu voita­van ongel­mitta krimi­na­li­soida; toisin sanoen tilanne, jossa työelä­ke­maksu jää liian alhai­seksi eikä määräydy oikean palkan mukaan.

Raken­nus­lii­ton tulkin­taan liit­tyen vastuu­mi­nis­te­rien ulos­tu­loi­hin, joissa on väläy­telty hallin­nol­li­sen sank­tion ajatusta, on helppo yhtyä. Lieneekö tarkoi­tus­kaan ratkaista itse ongel­maa, vaan lähinnä esit­tää edes jotain tehdyn? Edel­leen tode­taan varsin osuvasti, että hallin­nol­li­nen sank­tio vaati ratkais­ta­vaksi samat viran­omais­re­surs­sien lisää­mi­sen ja lail­li­suus­pe­ri­aat­teen kysy­myk­set kuin krimi­na­li­sointi, mutta on toimen­pi­teenä vähem­män vaikut­tava. Ansio­kas Raken­nus­lii­ton analyysi alipalk­kauk­sen osalta kitey­tyy para­dok­siin siitä, että myös rikok­sen rajan täyt­ty­mi­nen (eli se, milloin epäsuhta työstä makse­tun – ja lail­li­sen vastik­keen välillä on ratkai­se­van suuri) on paljon epämää­räi­sempi kuin se olisi krimi­na­li­soi­taessa alipalk­kaus palk­ka­ri­kok­sena. Alipalk­kaus on krimi­na­li­soi­tava objek­tii­vi­sesti työeh­to­so­pi­muk­sissa sovi­tun yleis­si­to­van mini­min kautta palk­ka­ri­kok­sena. Kuten eräässä viisaassa kirjassa tode­taan: ”Työmies on palk­kansa ansainnut.”

4. Miten puolu­eenne suhtau­tuu työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­teen ja luot­ta­mus­mies­ten asemaan?

Valta­kun­nal­lis­ten työeh­to­so­pi­mus­ten vastin­pa­rina on aina työrau­ha­vel­voite. Työnan­ta­ja­jär­jes­töt näke­vät päivä­unia yritys­koh­tai­sesta työrau­ha­vel­voit­teesta. Tämä mahdol­lis­taisi sen, että heikom­min järjes­täy­ty­neissä työpai­koissa työn­te­ki­jää vietäi­siin kuin litran mittaa tule­vai­suu­den neuvotteluissa.

PRH:n ja Vero­hal­lin­non yhdessä yllä­pi­tä­män tieto­jär­jes­tel­män mukaan Suomessa on noin 20 000 yli 10 henkeä työl­lis­tä­vää yritystä. Jos jokai­nen sopisi työeh­dois­taan itse, tuo tarkoit­taisi noin 10 000 työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lua vuosit­tain. Puhu­mat­ta­kaan siitä, jos nuo neuvot­te­lut käytäi­siin työn­te­ki­jä­ta­solla. Tämän seurauk­sea työmark­ki­noi­den rauhat­to­muus kasvaa, eikä suin­kaan vähene. Kun riski työpaik­ko­jen häiriöille kasvaa ekspo­nen­ti­aa­li­sesti, Suomeen sijoit­ta­mi­sen kynnys kasvaa. Tämän, suurelta osalta poliit­ti­sen maaris­kin kasva­mi­sen takia monet yrityk­set joutu­vat miet­ti­mään kannat­taako Suomeen enää investoida.

Päämi­nis­teri Sanna Mari­nin johdolla osa poli­tii­koista tarjoaa vaih­toeh­doksi tiukem­paa lain­sää­dän­töä mini­palk­koi­neen ja alipalk­kauk­sen krimi­na­li­soin­tei­neen. Näin siir­ret­täi­siin työeh­to­so­pi­mus­toi­minta edus­kun­nan kautta kärä­jä­sa­lei­hin. Lain­sää­däntö on myös aivan liian jäykkä meka­nismi erilais­ten töiden ja työn­ku­vien eroa­vai­suuk­sien käsit­te­le­mi­seksi reilusti ja oikeudenmukaisesti.

Työeh­to­so­pi­mus­jär­jes­telmä ja yleis­si­to­vuus ovat elin­tär­keitä oikeu­den­mu­kais­ten työmark­ki­noi­den kannalta. Niiden romut­ta­mi­nen iskisi kaik­kein kipeim­min n jo valmiiksi pieni­palk­kai­sim­pien työn­te­ki­jöi­den nilk­kaan. Monet näistä aloista ovat naisvaltaisia.

Puoluei­den vastauk­set esitetty vuoden 2022 valtio­päi­vien istu­ma­jär­jes­tyk­sen mukai­sessa järjestyksessä.

Lue lisää: Kannat­taako edus­kun­ta­vaa­leissa äänes­tää? Uskotko lupauk­sia? – Sinä päätät (8.2.2023)