Palkka­sopu syntyi – prosentit kasvoivat ja paikal­liset erät piene­nivät sovit­te­lijan esityk­seen verrattuna

Teolli­suus­liiton hallitus hyväksyi sunnun­taina 5.2.2023 tekno­lo­gia­teol­li­suuden ja kemian­teol­li­suuden neuvot­te­lu­tu­lokset uusiksi työehtosopimuksiksi.

Myös työnan­tajia edustavat Tekno­lo­gia­teol­li­suuden työnan­tajat ry ja Kemian­teol­li­suus ry ovat hyväk­sy­neet neuvot­te­lu­tu­lokset, joten kaksi­vuo­tiset sopimukset astuvat voimaan.

Sopimukset korot­tavat palkkoja kahdessa vuodessa siten, että kokonais­kus­tan­nus­vai­kutus on seitsemän prosenttia.

Teolli­suus­liiton puheen­joh­taja Riku Aalto kiittää liiton luotta­mus­hen­ki­löitä ja jäseniä neuvot­te­lujen aikana osoite­tusta tuesta.

– Ilman tukea ja lakkojen hyvää pitävyyttä ei olisi ollut edelly­tyksiä päästä tällai­seen ratkai­suun, Aalto sanoo.

PAIKALLINEN SOPIMINEN ENSISIJALLA

Tekno­lo­gia­teol­li­suuden uusi työeh­to­so­pimus on voimassa marras­kuun 2024 loppuun.

Vuonna 2023 palkat nousevat 3,5 prosenttia yleis­ko­ro­tuk­sella sekä 400 euron kertae­rällä. Sopimuksen kustan­nus­vai­kutus vuonna 2023 on siten 4,5 prosenttia.

Vuonna 2024 tekno­lo­gia­teol­li­suuden palkat nousevat 2,0 prosenttia yleis­ko­ro­tuk­sella sekä 0,5 prosenttia työnan­tajan jakamana paikal­li­sena eränä. Sopimuksen kustan­nus­vai­kutus vuodelle 2024 on siten 2,5 prosenttia.

Ilman tukea ja lakkojen hyvää pitävyyttä ei olisi ollut edelly­tyksiä päästä tällai­seen ratkaisuun.

Tekno­lo­gia­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­muksen piirissä työsken­telee noin 90 000 teolli­suuden työntekijää.

Tekno­lo­gia­teol­li­suuden palkan­ko­ro­tus­malli on avoin, eli palkoista sovitaan ensisi­jai­sesti työpai­koilla. Jos paikal­li­seen sopimuk­seen ei päästä, nouda­te­taan valta­kun­nal­li­sesti sovit­tuja korotuksia.

SAMA KOROTUS, ERI JAKOTAPA

Kemian­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­mukset ovat voimassa vuoden 2024 loppuun. Sopimusten kustan­nus­vai­kutus on yhteensä 7,0 prosenttia, mutta jakotapa eroaa teknologiateollisuudesta.

Vuonna 2023 palkat nousevat 2,2 prosenttia yleis­ko­ro­tuk­sella sekä 800 eurolla, joka makse­taan kahtena 400 euro kertaeränä.

Vuonna 2024 palkat nousevat 3,3 prosenttia yleis­ko­ro­tuk­sella sekä 0,2 prosenttia työnan­tajan jakamana eränä.

Sunnun­taina hyväk­sytyt sopimukset koskevat kemian perus­teol­li­suuden, muovi­tuo­te­teol­li­suuden ja kemian tuote­teol­li­suuden sekä öljy‑, maakaasu- ja petro­ke­mian teolli­suuden sopimusa­loja. Sopimusten piirissä työsken­telee yhteensä noin 13 000 teolli­suuden työntekijää.

PAIKALLISET ERÄT PIENIKSI

Teolli­suus­liitto peruutti välit­tö­mästi kaikki tekno­lo­gia­teol­li­suuden ja kemian­teol­li­suuden sopimusa­loja koskevat työtais­te­lu­toimet. Ensim­mäiset lakot järjes­tet­tiin 1.–3. helmi­kuuta 50 työpaikalla.

– Arviomme oli, että ei olisi ollut edelly­tyksiä korkeam­paan palkan­ko­ro­tusten tasoon, vaikka lakkoja olisi pitki­tetty, Aalto kertoo.

Teolli­suus­liiton 1. varapu­heen­joh­taja Turja Lehtonen kuvailee sopimuksia solidaa­ri­siksi, sillä palkan­ko­ro­tuk­sissa on sekä prosen­tu­aa­lisia että euromää­räisiä osia.

– Sekalinjaa on pyydetty ja se toteutuu ratkai­sussa, Lehtonen sanoo.

Teolli­suus­liitto hylkäsi aiemmin valta­kun­nan­so­vit­te­lijan sopimus­esi­tyksen, jossa kahden vuoden palkan­ko­ro­tusten taso oli noin kuusi prosenttia ja jakota­vassa oli merkit­tävä työnan­tajan jaetta­vaksi jäänyt osuus.

– Sopimuksen hyväk­sy­mi­seen vaikutti erityi­sesti sopimuksen muoto, joka takaa kaikille työnte­ki­jöille käytän­nössä saman­suu­ruiset korotukset, Aalto sanoo.

LISÄÄ TOIMIA OSTOVOIMAN TUEKSI

Nyt sovitut palkan­ko­ro­tukset eivät täysin paikkaa hintojen noususta johtuvaa työnte­ki­jöiden ostovoiman heikke­ne­mistä. Teolli­suus­liitto ajaa ostovoiman paran­ta­mista myös vaati­malla kiky-maksujen siirtoa takaisin työnantajille.

Teolli­suus­liiton kanta on, että vuonna 2016 kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sessa palkan­saa­jien makset­ta­vaksi siirretyt 2,05 prosentin suuruiset sosiaa­li­va­kuu­tus­maksut on palau­tet­tava työnan­ta­jien hoidet­ta­vaksi. Kilpai­lu­kyky on nyt kunnossa, mutta palkan­saa­jien ostovoima on heikentynyt.

– Palkan­saaja on oman osuutensa tästä urakasta maksanut, Lehtonen sanoo.

Palkan­saaja on oman osuutensa tästä urakasta maksanut.

Tähän mennessä ainakin SDP ja vasem­mis­to­liitto ovat ilmoit­ta­neet kannat­ta­vansa maksujen siirtoa takaisin työnan­ta­jille. Kokoomus ja keskusta ovat ilmoit­ta­neet vastus­ta­vansa siirtoa.

Tekno­lo­gia­teol­li­suuden sopimuksen synty­misen odote­taan avaavan sopimus­mah­dol­li­suuksia myös muille aloille. Työnan­ta­ja­puolen koordi­naa­tion takia monet alat ovat odotta­neet tekno­lo­gia­teol­li­suuden ratkaisua. Myös julkisen sektorin palkan­ko­ro­tukset on sidottu keskeisten vientia­lojen sopimuksiin.