Uutinen
Palkkasopu syntyi – prosentit kasvoivat ja paikalliset erät pienenivät sovittelijan esitykseen verrattuna
Palkat nousevat teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa kahden vuoden aikana seitsemän prosentin kustannusvaikutuksella. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kiittää luottamushenkilöitä ja jäseniä neuvottelujen aikana osoitetusta tuesta.
Teollisuusliiton hallitus hyväksyi sunnuntaina 5.2.2023 teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden neuvottelutulokset uusiksi työehtosopimuksiksi.
Myös työnantajia edustavat Teknologiateollisuuden työnantajat ry ja Kemianteollisuus ry ovat hyväksyneet neuvottelutulokset, joten kaksivuotiset sopimukset astuvat voimaan.
Sopimukset korottavat palkkoja kahdessa vuodessa siten, että kokonaiskustannusvaikutus on seitsemän prosenttia.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kiittää liiton luottamushenkilöitä ja jäseniä neuvottelujen aikana osoitetusta tuesta.
– Ilman tukea ja lakkojen hyvää pitävyyttä ei olisi ollut edellytyksiä päästä tällaiseen ratkaisuun, Aalto sanoo.
PAIKALLINEN SOPIMINEN ENSISIJALLA
Teknologiateollisuuden uusi työehtosopimus on voimassa marraskuun 2024 loppuun.
Vuonna 2023 palkat nousevat 3,5 prosenttia yleiskorotuksella sekä 400 euron kertaerällä. Sopimuksen kustannusvaikutus vuonna 2023 on siten 4,5 prosenttia.
Vuonna 2024 teknologiateollisuuden palkat nousevat 2,0 prosenttia yleiskorotuksella sekä 0,5 prosenttia työnantajan jakamana paikallisena eränä. Sopimuksen kustannusvaikutus vuodelle 2024 on siten 2,5 prosenttia.
Ilman tukea ja lakkojen hyvää pitävyyttä ei olisi ollut edellytyksiä päästä tällaiseen ratkaisuun.
Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piirissä työskentelee noin 90 000 teollisuuden työntekijää.
Teknologiateollisuuden palkankorotusmalli on avoin, eli palkoista sovitaan ensisijaisesti työpaikoilla. Jos paikalliseen sopimukseen ei päästä, noudatetaan valtakunnallisesti sovittuja korotuksia.
SAMA KOROTUS, ERI JAKOTAPA
Kemianteollisuuden työehtosopimukset ovat voimassa vuoden 2024 loppuun. Sopimusten kustannusvaikutus on yhteensä 7,0 prosenttia, mutta jakotapa eroaa teknologiateollisuudesta.
Vuonna 2023 palkat nousevat 2,2 prosenttia yleiskorotuksella sekä 800 eurolla, joka maksetaan kahtena 400 euro kertaeränä.
Vuonna 2024 palkat nousevat 3,3 prosenttia yleiskorotuksella sekä 0,2 prosenttia työnantajan jakamana eränä.
Sunnuntaina hyväksytyt sopimukset koskevat kemian perusteollisuuden, muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuden sopimusaloja. Sopimusten piirissä työskentelee yhteensä noin 13 000 teollisuuden työntekijää.
PAIKALLISET ERÄT PIENIKSI
Teollisuusliitto peruutti välittömästi kaikki teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden sopimusaloja koskevat työtaistelutoimet. Ensimmäiset lakot järjestettiin 1.–3. helmikuuta 50 työpaikalla.
– Arviomme oli, että ei olisi ollut edellytyksiä korkeampaan palkankorotusten tasoon, vaikka lakkoja olisi pitkitetty, Aalto kertoo.
Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen kuvailee sopimuksia solidaarisiksi, sillä palkankorotuksissa on sekä prosentuaalisia että euromääräisiä osia.
– Sekalinjaa on pyydetty ja se toteutuu ratkaisussa, Lehtonen sanoo.
Teollisuusliitto hylkäsi aiemmin valtakunnansovittelijan sopimusesityksen, jossa kahden vuoden palkankorotusten taso oli noin kuusi prosenttia ja jakotavassa oli merkittävä työnantajan jaettavaksi jäänyt osuus.
– Sopimuksen hyväksymiseen vaikutti erityisesti sopimuksen muoto, joka takaa kaikille työntekijöille käytännössä samansuuruiset korotukset, Aalto sanoo.
LISÄÄ TOIMIA OSTOVOIMAN TUEKSI
Nyt sovitut palkankorotukset eivät täysin paikkaa hintojen noususta johtuvaa työntekijöiden ostovoiman heikkenemistä. Teollisuusliitto ajaa ostovoiman parantamista myös vaatimalla kiky-maksujen siirtoa takaisin työnantajille.
Teollisuusliiton kanta on, että vuonna 2016 kilpailukykysopimuksessa palkansaajien maksettavaksi siirretyt 2,05 prosentin suuruiset sosiaalivakuutusmaksut on palautettava työnantajien hoidettavaksi. Kilpailukyky on nyt kunnossa, mutta palkansaajien ostovoima on heikentynyt.
– Palkansaaja on oman osuutensa tästä urakasta maksanut, Lehtonen sanoo.
Palkansaaja on oman osuutensa tästä urakasta maksanut.
Tähän mennessä ainakin SDP ja vasemmistoliitto ovat ilmoittaneet kannattavansa maksujen siirtoa takaisin työnantajille. Kokoomus ja keskusta ovat ilmoittaneet vastustavansa siirtoa.
Teknologiateollisuuden sopimuksen syntymisen odotetaan avaavan sopimusmahdollisuuksia myös muille aloille. Työnantajapuolen koordinaation takia monet alat ovat odottaneet teknologiateollisuuden ratkaisua. Myös julkisen sektorin palkankorotukset on sidottu keskeisten vientialojen sopimuksiin.
