Damon Schur ja Paul Wolff osallistuivat amerikkalaisen kahvilaketjun Starbucksin työntekijöiden kansalliseen lakkopäivään Columbuksessa Ohiossa 17. marraskuuta 2022. Yli sadan Starbucksin työntekijät ympäri maata olivat lakossa ketjun tähän mennessä suurimmassa työtaistelussa järjestäytymisen puolesta.

Järjestäytyminen nousussa Yhdysvalloissa

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA BARBARA J. PERENIC / THE COLUMBUS DISPATCH / AP / LEHTIKUVA

Yksityisen sektorin työntekijöiden järjestäytyminen on vähentynyt jo vuosia Yhdysvalloissa. Julkisen sektorin työntekijöistä kuului liittoon viime vuonna 33,9 prosenttia, yksityisen 6,1 prosenttia.

Laskusuunta on ollut selvä, vaikka se osin selittyykin työllisyyden vahvalla kasvulla viime aikoina. Nyt kuitenkin näkyy merkkejä järjestäytymisen kasvusta ja liittojen vahvistumisesta.

Viime kesänä maan työelämäviranomainen NLRB tiedotti, että kolmen edellisen vuosineljänneksen aikana se sai 1 892 hakemusta ammattiliiton hyväksymisestä yritykseen. Luku nousi 58 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Teollisuuden liitot ovat yksityisen sektorin vahvimpia liittoja, mutta nyt järjestäytyminen etenee palvelualalla.

Yhdysvalloissa yrityksen kunkin yksikön työntekijöiden on ensin kerättävä kannatuskortit 30 prosentilta työntekijöistä. Silloin pitää äänestää, voiko liitto edustaa työntekijöitä. Tähän tarvitaan yli puolet äänistä.

Gallupin elokuussa tekemässä kyselytutkimuksessa ammattiliittojen suosio oli korkeammalla kuin koskaan sitten vuoden 1965. Kaikkiaan 68 prosenttia hyväksyi niiden toiminnan, demokraateista 90 prosenttia ja republikaaneista 47 prosenttia.

Teollisuuden liitot ovat yksityisen sektorin vahvimpia liittoja, mutta nyt järjestäytyminen etenee palvelualalla. Amazon, Starbucks, Chipotle ja Trader Joe’s ovat saaneet ensimmäiset järjestäytyneet yksikkönsä tänä vuonna.

Se ei ole helppoa: moni työnantaja vastustaa järjestäytymistä kaikin mahdollisin keinoin. Liiton aktiiveja painostetaan, ja palkataan liittojen häirintään erikoistuneita konsultteja.

Tämä on isoa bisnestä. Economic Policy Institute arvioi vuonna 2019, että yritykset käyttävät liittojen häirintään 340 miljoonaa dollaria vuodessa. Vuosina 2016 ja 2017 työnantajat rikkoivat liittovaltion lakia 41,5 prosentissa kaikista NLRB:n valvomista äänestyksistä, instituutti laski.

Suomalaisuus ei anna suojaa häirintää vastaan. Yhdysvaltain metalliliitto USW paljasti vuonna 2015, että Huhtamäen sikäläinen tytäryhtiö maksoi ay-toiminnan murskaamiseen erikoistuneen konsulttitoimiston palveluista liki 400 000 euroa.

 

Järjestäytymisoikeus koko tuotantoketjuun

Valtion uusi aktiivinen omistajapolitiikka edellyttää, että Norjan 70 valtionyhtiötä varmistavat työntekijöiden järjestäytymisoikeuden koko tuotantoketjussa, siis alihankkijoiltaankin.

Valtio odottaa, että sen yritykset kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia sekä ihmisoikeuksia, sanoo elinkeinoministeri Jan Christian Vestre FriFagbevegelse-lehdelle.

Norjan valtio omistaa yrityksiä 112 miljardin euron arvosta. Valtion omistus kattaa viidesosan Oslon pörssistä.