Ajassa
Jäsenet päättävät toiminnan linjat seuraaville viidelle vuodelle
Teollisuusliiton varsinainen liittokokous järjestetään viiden vuoden välein. Jäsenet valitsevat vaaleilla keskuudestaan liittokokousedustajat, jotka päättävät toiminnan linjat seuraaville viidelle vuodelle ja valitsevat liiton hallinnon.
Teollisuusliiton ensimmäinen varsinainen liittokokous järjestetään Tampereella 22.–24.5.2023 Tampere-talossa.
– Olemme kansanliike, jossa päätöksiä tekevät jäsenet demokraattisten pelisääntöjen mukaisesti. Liittokokousedustajat valitaan vaaleilla, eli samalla tavalla kuin eduskunta tai kunnanvaltuusto, toteaa Teollisuusliiton järjestöpäällikkö Vesa Aallosvirta.
Liittokokous on Teollisuusliiton korkein päättävä elin. Sääntöjen mukaan liittokokous linjaa toiminnan seuraavalle viisivuotiskaudelle ja valitsee henkilöt liiton valtuustoon ja hallitukseen.
– Liittokokouksessa tärkein tehtävä on arvioida edellistä liittokokouskautta ja linjata seuraavan kauden tärkeät asiat, Aallosvirta sanoo.
Jäsenet valitsevat vaaleilla keskuudestaan edustajat liittokokoukseen, joka päättää liiton strategiasta. Strategiaesitys puolestaan kirjoitetaan ammattiosastojen tekemien esitysten pohjalta.
– Toivon, että jäsenistö on ollut aktiivista ja osastot ovat tehneet paljon esityksiä ja kertovat, mihin suuntaan liittoa pitää kehittää, Aallosvirta sanoo.
Äänioikeutta liittokokousvaalissa kannattaa käyttää, sillä liittokokouksen linjanvedot vaikuttavat liiton kaikkeen toimintaan ja sitä kautta liiton jäsenten arkeen.
– On tärkeää, että on iso linja, johon kaikki päätökset perustuvat. Viedään asioita siihen suuntaan, mitä liittokokouksessa on päätetty, Aallosvirta sanoo.
AKTIIVISUUS ON VOIMAA
Liittokokous on mahdollisuus sekä kasvattaa järjestöllistä vahvuutta että näyttää vahvuutta ulospäin.
– Järjestön voima on aina ja kaikissa tilanteissa jäsenistön aktiivisuudessa. Olemme jäsenten liike, emme rakennus Hakaniementorin laidalla, Aallosvirta sanoo.
Ehdokkaita asettavat valitsijayhdistykset, joissa täytyy olla allekirjoittajina ehdokkaan lisäksi vähintään yhdeksän vaalikelpoista jäsentä. Jos liittokokousvaalissa olisi esimerkiksi 1 500 ehdokasta, allekirjoittajia on vähintään 15 000.
– Jokaisen liittokokousvaalin aikana tietoisuus järjestöstä kasvaa, Aallosvirta toteaa.
Korkea äänestysprosentti myös vahvistaa liiton oikeutusta edustaa jäseniään.
– Hyvä äänestysprosentti antaa viestin työnantajapuolelle, että meidän jäsenistömme on mukana ja haluaa viedä eteenpäin heille tärkeitä asioita, Aallosvirta sanoo.
442 EDUSTAJAN VOIMIN
Teollisuusliiton sääntöjen mukaan varsinainen liittokokous pidetään joka viides vuosi kalenterivuoden ensimmäisellä puoliskolla. Teollisuusliiton hallitus teki päätöksen liittokokouksen paikasta ja ajankohdasta vuonna 2019.
Sääntöjen mukaan liittokokoukseen valitaan yksi edustaja jokaista alkavaa 300 työmarkkinoiden käytössä olevaa varsinaista jäsentä kohti. Vuoden 2023 liittokokouksessa on 442 edustajaa.
Esityslistan liittokokoukselle laatii hallitus. Varsinaiselle liittokokoukselle käsiteltäviksi tarkoitetut asiat on jätettävä hallitukselle kirjallisina viimeistään neljä kuukautta ennen liittokokousta, eli viimeistään 21. tammikuuta.
Järjestön voima on aina ja kaikissa tilanteissa jäsenistön aktiivisuudessa.
Kullakin liittokokousedustajalla on yksi ääni. Äänten mennessä tasan ratkaisee asiakysymyksissä puheenjohtajan mielipide ja vaaleissa arpa.
Kokous on paperiton, eli kokousedustajat osallistuvat kokoukseen Tampere-talon salissa tietokoneilta. Kokousedustajat saavat alueelliset koulutukset ennen liittokokousta.
Liittokokoukseen on tulossa noin 700 henkeä liittokokousedustajat, Teollisuusliiton henkilökunta sekä kotimaiset ja ulkomaiset kutsuvieraat mukaan lukien.
LIITTOKOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT
Teollisuusliiton sääntöjen viidennessä pykälässä on listattu varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltävät asiat:
– Käsitellään selonteko edellisen liittokokouskauden toiminnasta
– Käsitellään ammattiosastojen ja hallituksen tekemät esitykset
– Päätetään tulevan liittokokouskauden keskeiset linjaukset
– Valitaan valtuuston puheenjohtaja, ensimmäinen, toinen ja kolmas varapuheenjohtaja sekä muut valtuuston varsinaiset jäsenet ja varajäsenet
– Valitaan hallituksen puheenjohtaja, ensimmäinen, toinen ja kolmas varapuheenjohtaja
– Valitaan hallituksen muut varsinaiset jäsenet sekä hallituksen jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet
– Valitaan tilintarkastajat
Teollisuusliiton säännöt: www.teollisuusliitto.fi/saannot
Vaalit sähköisesti ja postitse
Teollisuusliiton liittokokoukseen valitaan vaaleilla 442 henkilöä liittokokousedustajiksi. Äänestys alkaa 10.3. kello 9 ja päättyy 31.3. kello 12.
Liittokokousedustajien vaalin päälinjat on kirjattu Teollisuusliiton sääntöihin. Tarkemmin vaaleista linjataan valtuuston hyväksymässä äänestys- ja vaalijärjestyksessä.
Liittokokousedustajien vaalissa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat työmarkkinoiden käytettävissä olevat ammattiosastojen varsinaiset jäsenet.
– Äänestäminen tapahtuu sähköisesti tai postitse. Niin sanottuja uurnavaaleja ei ole, kertoo Teollisuusliiton järjestöasiantuntija Ville-Petteri Risberg.
Ammattiosastot voivat halutessaan järjestää äänestysaktiivisuustilaisuuksia, joissa on mahdollista äänestää sähköisesti.
Äänestysmateriaalit postitetaan äänioikeutetuille kotiin. Sähköiseen äänestykseen tarvitaan henkilökohtaiset pankkitunnukset tai mobiilivarmenne. Sähköiseen äänestysjärjestelmään pääsee liiton verkkosivuilta.
Jokaisen jäsenen kannattaa käydä tarkistamassa eAsioinnista, että omat jäsentiedot ovat oikein. eAsiointiin pääsee liiton verkkosivulta www.teollisuusliitto.fi/jasenyys/easiointi.
Postiäänestyksessä ei kannata aikailla, sillä äänestyksessä hyväksytään äänet, jotka ovat saapuneet perille ennen vaaliajan päättymistä. Nykyisin postin kulkuvauhti saattaa vaihdella.
– Postiäänestyksessä palautuskuori syytä lähettää heti, Risberg sanoo.
Sääntöjen mukaan vaaleissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa, joka on vastaava kuin Suomen eduskunta- ja kuntavaaleissa.
Kukin ääni annetaan jollekin ehdokaslistassa olevalle ehdokkaalle. Kullakin ehdokaslistalla eniten ääniä saanut saa vertausluvukseen ehdokaslistan saaman koko äänimäärän, toisena oleva puolet äänimäärästä, kolmantena oleva yhden kolmasosan äänimäärästä ja niin edelleen.
Valituksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä. Mahdollinen tasatulos ratkaistaan arvalla.
Lue myös puheenjohtajien haastattelu: Nostetaan äänestysprosentti historiallisen korkeaksi (11.1.2023)
LIITTOKOKOUSVAALIT
– Liittokokousedustajien vaalissa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia (eli ketkä voivat asettua ehdolle) ovat työmarkkinoiden käytettävissä olevat ammattiosastojen varsinaiset jäsenet.
– Varsinaiset jäsenet perustavat valitsijayhdistyksen, jolla on yksi ehdokas. Vähintään 10 allekirjoittajaa (ehdokas + 9), joiden kaikkien tulee olla samasta vaalipiiristä.
– Valitsijayhdistykset voivat perustaa vaaliliiton, jolla on vaalipiirissä ehdokkaita. Liiton hallinnossa tällä hetkellä toimivat ryhmät (vaaliliitot) ovat sosialidemokraattien ja sitoutumattomien Yhteistyön Tekijät ja vasemmiston ja sitoutumattomien Teollisuuden Vaikuttajat.
– Kaikki ehdokkaat ovat joko vaaliliittojen ehdokkaita tai vaaliliittojen ulkopuolisten valitsijayhdistysten asettamia ehdokkaita.
– Ammattiosaston työmarkkinoiden käytettävissä olevat varsinaiset jäsenet äänestävät vaalipiirinsä ehdokkaita 10.–31.3.2023 joko sähköisellä äänestyksellä tai postiäänestyksellä.
– Vaaleilla valitaan vuoden 2023 liittokokoukseen 442 edustajaa.
Lue lisää liittokokouksesta ja -vaaleista Teollisuusliiton verkkosivuilta.
Esityksistä käytännön toimintaan
Teollisuusliiton strategia seuraaville viidelle vuodelle kirjoitetaan ammattiosastojen esitysten pohjalta. Liittokokous tekee haluamansa muokkaukset ja hyväksyy strategian.
Tampereella 22.–24.5. kokoontuva liittokokous päättää tulevan liittokokouskauden 2023–2028 strategiasta, eli pitkän aikavälin suunnitelmasta, johon liiton toiminta perustuu.
– Strategia on se iso asia, mikä liittokokouksessa päätetään, sanoo kehityssuunnittelija Veli-Pekka Heino Teollisuusliiton kehittämisyksiköstä.
Strategian sisällöt on ryhmitelty neljään kulmakiveen: työmarkkinatoiminta, järjestöllinen vahvuus, yhteiskuntavaikuttaminen ja mahdollistajat.
Työmarkkinatoiminnassa on kyse oikeudenmukaisen ja hyvän työelämän turvaamisesta ja kehittämisestä. Järjestöllinen vahvuus tarkoittaa jäsenhankintaa, yhdessä tekemistä sekä läsnäoloa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.
Yhteiskuntavaikuttamisessa kyse on liiton tavoitteiden ajamisesta vaikuttamalla poliittisiin päätöksiin, julkiseen keskusteluun ja mielipiteisiin. Mahdollistajista puhuttaessa tarkoitetaan muun muassa osaamista, viestintää ja muita resursseja.
STRATEGIA ESITYSTEN POHJALTA
Kehittämisyksikkö piti loppuvuonna 2022 ammattiosastoille koulutustilaisuudet, joissa käytiin läpi strategisten esitysten tekemistä. Tilaisuuksia pidettiin 13 ja niissä oli edustettuina noin 120 ammattiosastoa.
Strategiaa on valmisteltu vuoden 2022 aikana liiton työryhmissä, joissa myös liiton hallitus on ollut mukana. Esitysten tekemisen tueksi valmisteltiin keskusteluasiakirja, joka on lähetetty kaikkiin ammattiosastoihin. Myös kevätvaltuusto on käsitellyt aihetta.
Strategia on se iso asia, mikä liittokokouksessa päätetään.
– Keskusteluasiakirjassa on strategisia kysymyksiä, joihin toivotaan vastauksia. Strategia kirjoitetaan ammattiosastojen esitysten pohjalta, Heino sanoo.
– Mitä useampi ammattiosasto tekee samasta aiheesta esityksen, sitä varmemmin asia löytää tiensä strategiaan, sanoo kehitysasiantuntija Kirsi Törmänen Teollisuusliiton kehittämisyksiköstä.
VALIOKUNNAT MUOKKAAVAT
Strategiaan liittyvissä koulutuksissa tuli esiin myös epäileviä kommentteja siitä, onko ammattiosastojen esityksillä merkitystä tai häviävätkö yksittäiset esitykset massan sekaan.
Heino ja Törmänen kertovat, että jokaisella esityksellä on merkitystä.
– Kokouksessa vielä kerrotaan ja näytetään, mitkä esitykset on otettu missäkin kohtaa huomioon, Heino kertoo.
Tämä lisäksi kaikki esitykset kootaan kirjaksi.
– Joka ikinen esitys seuraa kokoukseen, Heino kertoo.
Strategiateksti tulee liittokokoukseen hallituksen esityksenä, joka käydään läpi neljässä osassa kulmakivien mukaisesti. Liittokokous käy strategian osista lähetekeskustelut, minkä jälkeen asiat siirtyvät valiokuntiin.
– Valiokunnat kokoontuvat ja muokkaavat tekstejä keskustelun pohjalta, Heino kertoo.
Valiokuntakäsittelyn jälkeen muokattu strategia palaa liittokokouksen käsittelyyn ja hyväksyttäväksi.
STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN
Teollisuusliiton jäsenten kädenjälki näkyy strategiassa. Jäsenet pääsevät tekemään ammattiosastoissaan strategiaesityksiä ja jäsenten äänestämät liittokokousedustajat muokkaavat tekstiä eteenpäin.
– Jäsenistö saa sanoa sanottavansa kahdessa kohtaa, Heino kertoo.
Liittokokouksen jälkeen strategia menee käytännön toteutukseen.
– Strategia alkaa saman tien ohjata liiton toimintaa. Kokouksen jälkeen ryhdytään valmistelemaan vuoden 2024 toimintasuunnitelmaa, Heino kertoo.
Strategia on paitsi toiminnan suunnittelun väline, myös johtamisen väline.
Yhteisesti linjattu strategia jalkautetaan myös ammattiosastojen toimintaan.
– Pallo heitetään myös takaisin ammattiosastoille, Heino kertoo.
Liittokokouksen hyväksymä strategia on Teollisuusliiton toiminnan perusta, eli sen tulee näkyä käytännön toiminnassa.
– Strategia on paitsi toiminnan suunnittelun väline, myös johtamisen väline, Törmänen sanoo.
Teollisuusliiton arvot ja strategia 2018–2023: www.teollisuusliitto.fi/liiton-strategia-ja-arvot
LIITTOKOKOUKSEN VALIOKUNNAT
Strategia ja osastojen esitykset käsitellään strategian kulmakivien mukaisissa valiokunnissa:
– Työmarkkinatoiminta
– Järjestöllinen vahvuus
– Yhteiskuntavaikuttaminen
– Mahdollistajat
Muut valiokunnat ovat:
– Järjestävä valiokunta
– Menettelytapavaliokunta
– Sääntövaliokunta
TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ
2021
31.12. jäsenmäärän perusteella määräytyi edustajamäärä 442
2022
31.10. mennessä liittyneet jäsenet ovat vaalikelpoisia ja voivat toimia valitsijayhdistysten allekirjoittajina
10.12. mennessä liittyneet jäsenet ovat äänioikeutettuja
2023
21.1. mennessä on toimitettava liittokokousesitykset kirjallisesti liiton hallitukselle
31.1. klo 12–16 valitsijayhdistysten perustaminen päättyy ja tarkastaminen alkaa *
15.2. keskusvaalilautakunta vahvistaa vaaliliitot ja ehdokkaat sekä arpoo ehdokasnumerot
10.–31.3. sähköinen vaali ja postiäänestys
5.4. vaalin tulos vahvistetaan
21.5. vaaliliittojen kokoukset
22.–24.5. liittokokous Tampere-talossa
* Vaalipiirien tarkastustyöryhmät ottavat vastaan valitsijayhdistysten ja vaaliliittojen perustamisasiakirjat 31.1.2023 kello 12.00–16.00, jonka jälkeen alkaa tarkastaminen.
Vaikuta ja voita!
Kaikkien liittokokousedustajien vaalissa äänestäneiden kesken arvotaan kuusi kahden lipun VIP-pakettia jääkiekon MM-kisojen Tampereella 23.5.2023 pelattavaan alkusarjan otteluun Suomi-Tanska. Liitto kustantaa matkat, majoitukset ja tarjoilut ottelussa.
