Jäse­net päät­tä­vät toimin­nan linjat seuraa­ville viidelle vuodelle

Teol­li­suus­lii­ton ensim­mäi­nen varsi­nai­nen liit­to­ko­kous järjes­te­tään Tampe­reella 22.–24.5.2023 Tampere-talossa.

– Olemme kansan­liike, jossa päätök­siä teke­vät jäse­net demo­kraat­tis­ten peli­sään­tö­jen mukai­sesti. Liit­to­ko­kouse­dus­ta­jat vali­taan vaaleilla, eli samalla tavalla kuin edus­kunta tai kunnan­val­tuusto, toteaa Teol­li­suus­lii­ton järjes­tö­pääl­likkö Vesa Aallos­virta.

Liit­to­ko­kous on Teol­li­suus­lii­ton korkein päät­tävä elin. Sään­tö­jen mukaan liit­to­ko­kous linjaa toimin­nan seuraa­valle viisi­vuo­tis­kau­delle ja valit­see henki­löt liiton valtuus­toon ja hallitukseen.

– Liit­to­ko­kouk­sessa tärkein tehtävä on arvioida edel­listä liit­to­ko­kous­kautta ja linjata seuraa­van kauden tärkeät asiat, Aallos­virta sanoo.

Jäse­net valit­se­vat vaaleilla keskuu­des­taan edus­ta­jat liit­to­ko­kouk­seen, joka päät­tää liiton stra­te­giasta. Stra­te­giae­si­tys puoles­taan kirjoi­te­taan ammat­tio­sas­to­jen teke­mien esitys­ten pohjalta.

– Toivon, että jäse­nistö on ollut aktii­vista ja osas­tot ovat tehneet paljon esityk­siä ja kerto­vat, mihin suun­taan liit­toa pitää kehit­tää, Aallos­virta sanoo.

Äänioi­keutta liit­to­ko­kous­vaa­lissa kannat­taa käyt­tää, sillä liit­to­ko­kouk­sen linjan­ve­dot vaikut­ta­vat liiton kaik­keen toimin­taan ja sitä kautta liiton jäsen­ten arkeen.

– On tärkeää, että on iso linja, johon kaikki päätök­set perus­tu­vat. Viedään asioita siihen suun­taan, mitä liit­to­ko­kouk­sessa on päätetty, Aallos­virta sanoo.

AKTIIVISUUS ON VOIMAA

Liit­to­ko­kous on mahdol­li­suus sekä kasvat­taa järjes­töl­listä vahvuutta että näyt­tää vahvuutta ulospäin.

– Järjes­tön voima on aina ja kaikissa tilan­teissa jäse­nis­tön aktii­vi­suu­dessa. Olemme jäsen­ten liike, emme raken­nus Haka­nie­men­to­rin laidalla, Aallos­virta sanoo.

Ehdok­kaita aset­ta­vat valit­si­jayh­dis­tyk­set, joissa täytyy olla alle­kir­joit­ta­jina ehdok­kaan lisäksi vähin­tään yhdek­sän vaali­kel­poista jäsentä. Jos liit­to­ko­kous­vaa­lissa olisi esimer­kiksi 1 500 ehdo­kasta, alle­kir­joit­ta­jia on vähin­tään 15 000.

– Jokai­sen liit­to­ko­kous­vaa­lin aikana tietoi­suus järjes­töstä kasvaa, Aallos­virta toteaa.

Korkea äänes­tys­pro­sentti myös vahvis­taa liiton oikeu­tusta edus­taa jäseniään.

– Hyvä äänes­tys­pro­sentti antaa vies­tin työnan­ta­ja­puo­lelle, että meidän jäse­nis­tömme on mukana ja haluaa viedä eteen­päin heille tärkeitä asioita, Aallos­virta sanoo.

442 EDUSTAJAN VOIMIN

Teol­li­suus­lii­ton sään­tö­jen mukaan varsi­nai­nen liit­to­ko­kous pide­tään joka viides vuosi kalen­te­ri­vuo­den ensim­mäi­sellä puolis­kolla. Teol­li­suus­lii­ton halli­tus teki päätök­sen liit­to­ko­kouk­sen paikasta ja ajan­koh­dasta vuonna 2019.

Sään­tö­jen mukaan liit­to­ko­kouk­seen vali­taan yksi edus­taja jokaista alka­vaa 300 työmark­ki­noi­den käytössä olevaa varsi­naista jäsentä kohti. Vuoden 2023 liit­to­ko­kouk­sessa on 442 edustajaa.

Esitys­lis­tan liit­to­ko­kouk­selle laatii halli­tus. Varsi­nai­selle liit­to­ko­kouk­selle käsi­tel­tä­viksi tarkoi­te­tut asiat on jätet­tävä halli­tuk­selle kirjal­li­sina viimeis­tään neljä kuukautta ennen liit­to­ko­kousta, eli viimeis­tään 21. tammikuuta.

Järjes­tön voima on aina ja kaikissa tilan­teissa jäse­nis­tön aktiivisuudessa.

Kulla­kin liit­to­ko­kouse­dus­ta­jalla on yksi ääni. Äänten mennessä tasan ratkai­see asia­ky­sy­myk­sissä puheen­joh­ta­jan mieli­pide ja vaaleissa arpa.

Kokous on pape­ri­ton, eli kokouse­dus­ta­jat osal­lis­tu­vat kokouk­seen Tampere-talon salissa tieto­ko­neilta. Kokouse­dus­ta­jat saavat alueel­li­set koulu­tuk­set ennen liittokokousta.

Liit­to­ko­kouk­seen on tulossa noin 700 henkeä liit­to­ko­kouse­dus­ta­jat, Teol­li­suus­lii­ton henki­lö­kunta sekä koti­mai­set ja ulko­mai­set kutsu­vie­raat mukaan lukien.

LIITTOKOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Teol­li­suus­lii­ton sään­tö­jen viiden­nessä pykä­lässä on listattu varsi­nai­sessa liit­to­ko­kouk­sessa käsi­tel­tä­vät asiat:
– Käsi­tel­lään selon­teko edel­li­sen liit­to­ko­kous­kau­den toiminnasta
– Käsi­tel­lään ammat­tio­sas­to­jen ja halli­tuk­sen teke­mät esitykset
– Pääte­tään tule­van liit­to­ko­kous­kau­den keskei­set linjaukset
– Vali­taan valtuus­ton puheen­joh­taja, ensim­mäi­nen, toinen ja kolmas vara­pu­heen­joh­taja sekä muut valtuus­ton varsi­nai­set jäse­net ja varajäsenet
– Vali­taan halli­tuk­sen puheen­joh­taja, ensim­mäi­nen, toinen ja kolmas varapuheenjohtaja
– Vali­taan halli­tuk­sen muut varsi­nai­set jäse­net sekä halli­tuk­sen jäsen­ten henki­lö­koh­tai­set varajäsenet
– Vali­taan tilintarkastajat
Teol­li­suus­lii­ton sään­nöt: www.teollisuusliitto.fi/saannot

Vaalit sähköi­sesti ja postitse

Liit­to­ko­kouse­dus­ta­jien vaalin päälin­jat on kirjattu Teol­li­suus­lii­ton sään­töi­hin. Tarkem­min vaaleista linja­taan valtuus­ton hyväk­sy­mässä äänes­tys- ja vaalijärjestyksessä.

Liit­to­ko­kouse­dus­ta­jien vaalissa äänioi­keu­tet­tuja ja vaali­kel­poi­sia ovat työmark­ki­noi­den käytet­tä­vissä olevat ammat­tio­sas­to­jen varsi­nai­set jäsenet.

– Äänes­tä­mi­nen tapah­tuu sähköi­sesti tai postitse. Niin sanot­tuja uurna­vaa­leja ei ole, kertoo Teol­li­suus­lii­ton järjes­tö­asian­tun­tija Ville-Petteri Risberg.

Ammat­tio­sas­tot voivat halu­tes­saan järjes­tää äänes­ty­sak­tii­vi­suus­ti­lai­suuk­sia, joissa on mahdol­lista äänes­tää sähköisesti.

Äänes­tys­ma­te­ri­aa­lit posti­te­taan äänioi­keu­te­tuille kotiin. Sähköi­seen äänes­tyk­seen tarvi­taan henki­lö­koh­tai­set pank­ki­tun­nuk­set tai mobii­li­var­menne. Sähköi­seen äänes­tys­jär­jes­tel­mään pääsee liiton verkkosivuilta.

Jokai­sen jäse­nen kannat­taa käydä tarkis­ta­massa eAsioin­nista, että omat jäsen­tie­dot ovat oikein. eAsioin­tiin pääsee liiton verk­ko­si­vulta www.teollisuusliitto.fi/jasenyys/easiointi.

Posti­ää­nes­tyk­sessä ei kannata aikailla, sillä äänes­tyk­sessä hyväk­sy­tään äänet, jotka ovat saapu­neet perille ennen vaalia­jan päät­ty­mistä. Nykyi­sin postin kulku­vauhti saat­taa vaihdella.

– Posti­ää­nes­tyk­sessä palau­tus­kuori syytä lähet­tää heti, Risberg sanoo.

Sään­tö­jen mukaan vaaleissa nouda­te­taan suhteel­lista vaali­ta­paa, joka on vastaava kuin Suomen edus­kunta- ja kuntavaaleissa.

Kukin ääni anne­taan jolle­kin ehdo­kas­lis­tassa olevalle ehdok­kaalle. Kulla­kin ehdo­kas­lis­talla eniten ääniä saanut saa vertaus­lu­vuk­seen ehdo­kas­lis­tan saaman koko ääni­mää­rän, toisena oleva puolet ääni­mää­rästä, kolman­tena oleva yhden kolmas­osan ääni­mää­rästä ja niin edelleen.

Vali­tuksi tule­vat määräy­ty­vät ehdok­kai­den vertaus­lu­ku­jen mukai­sessa järjes­tyk­sessä. Mahdol­li­nen tasa­tu­los ratkais­taan arvalla.

Lue myös puheen­joh­ta­jien haas­tat­telu: Noste­taan äänes­tys­pro­sentti histo­rial­li­sen korkeaksi (11.1.2023)

LIITTOKOKOUSVAALIT

– Liit­to­ko­kouse­dus­ta­jien vaalissa äänioi­keu­tet­tuja ja vaali­kel­poi­sia (eli ketkä voivat aset­tua ehdolle) ovat työmark­ki­noi­den käytet­tä­vissä olevat ammat­tio­sas­to­jen varsi­nai­set jäsenet.
– Varsi­nai­set jäse­net perus­ta­vat valit­si­jayh­dis­tyk­sen, jolla on yksi ehdo­kas. Vähin­tään 10 alle­kir­joit­ta­jaa (ehdo­kas + 9), joiden kaik­kien tulee olla samasta vaalipiiristä.
– Valit­si­jayh­dis­tyk­set voivat perus­taa vaali­lii­ton, jolla on vaali­pii­rissä ehdok­kaita. Liiton hallin­nossa tällä hetkellä toimi­vat ryhmät (vaali­lii­tot) ovat sosia­li­de­mo­kraat­tien ja sitou­tu­mat­to­mien Yhteis­työn Teki­jät ja vasem­mis­ton ja sitou­tu­mat­to­mien Teol­li­suu­den Vaikuttajat.
– Kaikki ehdok­kaat ovat joko vaali­liit­to­jen ehdok­kaita tai vaali­liit­to­jen ulko­puo­lis­ten valit­si­jayh­dis­tys­ten aset­ta­mia ehdokkaita.
– Ammat­tio­sas­ton työmark­ki­noi­den käytet­tä­vissä olevat varsi­nai­set jäse­net äänes­tä­vät vaali­pii­rinsä ehdok­kaita 10.–31.3.2023 joko sähköi­sellä äänes­tyk­sellä tai postiäänestyksellä.
– Vaaleilla vali­taan vuoden 2023 liit­to­ko­kouk­seen 442 edustajaa.
Lue lisää liit­to­ko­kouk­sesta ja ‑vaaleista Teol­li­suus­lii­ton verk­ko­si­vuilta.

Esityk­sistä käytän­nön toimintaan

Tampe­reella 22.–24.5. kokoon­tuva liit­to­ko­kous päät­tää tule­van liit­to­ko­kous­kau­den 2023–2028 stra­te­giasta, eli pitkän aika­vä­lin suun­ni­tel­masta, johon liiton toiminta perustuu.

– Stra­te­gia on se iso asia, mikä liit­to­ko­kouk­sessa pääte­tään, sanoo kehi­tys­suun­nit­te­lija Veli-Pekka Heino Teol­li­suus­lii­ton kehittämisyksiköstä.

Stra­te­gian sisäl­löt on ryhmi­telty neljään kulma­ki­veen: työmark­ki­na­toi­minta, järjes­töl­li­nen vahvuus, yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­nen ja mahdollistajat.

Työmark­ki­na­toi­min­nassa on kyse oikeu­den­mu­kai­sen ja hyvän työelä­män turvaa­mi­sesta ja kehit­tä­mi­sestä. Järjes­töl­li­nen vahvuus tarkoit­taa jäsen­han­kin­taa, yhdessä teke­mistä sekä läsnä­oloa paikal­li­sesti, alueel­li­sesti ja valtakunnallisesti.

Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­sessa kyse on liiton tavoit­tei­den ajami­sesta vaikut­ta­malla poliit­ti­siin päätök­siin, julki­seen keskus­te­luun ja mieli­pi­tei­siin. Mahdol­lis­ta­jista puhut­taessa tarkoi­te­taan muun muassa osaa­mista, vies­tin­tää ja muita resursseja.

STRATEGIA ESITYSTEN POHJALTA

Kehit­tä­mi­syk­sikkö piti loppu­vuonna 2022 ammat­tio­sas­toille koulu­tus­ti­lai­suu­det, joissa käytiin läpi stra­te­gis­ten esitys­ten teke­mistä. Tilai­suuk­sia pidet­tiin 13 ja niissä oli edus­tet­tuina noin 120 ammattiosastoa.

Stra­te­giaa on valmis­teltu vuoden 2022 aikana liiton työryh­missä, joissa myös liiton halli­tus on ollut mukana. Esitys­ten teke­mi­sen tueksi valmis­tel­tiin keskus­te­lua­sia­kirja, joka on lähe­tetty kaik­kiin ammat­tio­sas­toi­hin. Myös kevät­val­tuusto on käsi­tel­lyt aihetta.

Stra­te­gia on se iso asia, mikä liit­to­ko­kouk­sessa päätetään.

– Keskus­te­lua­sia­kir­jassa on stra­te­gi­sia kysy­myk­siä, joihin toivo­taan vastauk­sia. Stra­te­gia kirjoi­te­taan ammat­tio­sas­to­jen esitys­ten pohjalta, Heino sanoo.

– Mitä useampi ammat­tio­sasto tekee samasta aiheesta esityk­sen, sitä varmem­min asia löytää tiensä stra­te­gi­aan, sanoo kehi­tys­asian­tun­tija Kirsi Törmä­nen Teol­li­suus­lii­ton kehittämisyksiköstä.

VALIOKUNNAT MUOKKAAVAT

Stra­te­gi­aan liit­ty­vissä koulu­tuk­sissa tuli esiin myös epäi­le­viä komment­teja siitä, onko ammat­tio­sas­to­jen esityk­sillä merki­tystä tai häviä­vätkö yksit­täi­set esityk­set massan sekaan.

Heino ja Törmä­nen kerto­vat, että jokai­sella esityk­sellä on merkitystä.

– Kokouk­sessa vielä kerro­taan ja näyte­tään, mitkä esityk­set on otettu missä­kin kohtaa huomioon, Heino kertoo.

Tämä lisäksi kaikki esityk­set kootaan kirjaksi.

– Joka ikinen esitys seuraa kokouk­seen, Heino kertoo.

Stra­te­gia­teksti tulee liit­to­ko­kouk­seen halli­tuk­sen esityk­senä, joka käydään läpi neljässä osassa kulma­ki­vien mukai­sesti. Liit­to­ko­kous käy stra­te­gian osista lähe­te­kes­kus­te­lut, minkä jälkeen asiat siir­ty­vät valiokuntiin.

– Valio­kun­nat kokoon­tu­vat ja muok­kaa­vat teks­tejä keskus­te­lun pohjalta, Heino kertoo.

Valio­kun­ta­kä­sit­te­lyn jälkeen muokattu stra­te­gia palaa liit­to­ko­kouk­sen käsit­te­lyyn ja hyväksyttäväksi.

STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN

Teol­li­suus­lii­ton jäsen­ten käden­jälki näkyy stra­te­giassa. Jäse­net pääse­vät teke­mään ammat­tio­sas­tois­saan stra­te­giae­si­tyk­siä ja jäsen­ten äänes­tä­mät liit­to­ko­kouse­dus­ta­jat muok­kaa­vat teks­tiä eteenpäin.

– Jäse­nistö saa sanoa sanot­ta­vansa kahdessa kohtaa, Heino kertoo.

Liit­to­ko­kouk­sen jälkeen stra­te­gia menee käytän­nön toteutukseen.

– Stra­te­gia alkaa saman tien ohjata liiton toimin­taa. Kokouk­sen jälkeen ryhdy­tään valmis­te­le­maan vuoden 2024 toimin­ta­suun­ni­tel­maa, Heino kertoo.

Stra­te­gia on paitsi toimin­nan suun­nit­te­lun väline, myös johta­mi­sen väline.

Yhtei­sesti linjattu stra­te­gia jalkau­te­taan myös ammat­tio­sas­to­jen toimintaan.

– Pallo heite­tään myös takai­sin ammat­tio­sas­toille, Heino kertoo.

Liit­to­ko­kouk­sen hyväk­symä stra­te­gia on Teol­li­suus­lii­ton toimin­nan perusta, eli sen tulee näkyä käytän­nön toiminnassa.

– Stra­te­gia on paitsi toimin­nan suun­nit­te­lun väline, myös johta­mi­sen väline, Törmä­nen sanoo.

Teol­li­suus­lii­ton arvot ja stra­te­gia 2018–2023: www.teollisuusliitto.fi/liiton-strategia-ja-arvot

LIITTOKOKOUKSEN VALIOKUNNAT

Stra­te­gia ja osas­to­jen esityk­set käsi­tel­lään stra­te­gian kulma­ki­vien mukai­sissa valiokunnissa:
– Työmark­ki­na­toi­minta
– Järjes­töl­li­nen vahvuus
– Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­nen
– Mahdol­lis­ta­jat
Muut valio­kun­nat ovat:
– Järjes­tävä valiokunta
– Menet­te­ly­ta­pa­va­lio­kunta
– Sään­tö­va­lio­kunta

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ

2021
31.12. jäsen­mää­rän perus­teella määräy­tyi edus­ta­ja­määrä 442
2022
31.10. mennessä liit­ty­neet jäse­net ovat vaali­kel­poi­sia ja voivat toimia valit­si­jayh­dis­tys­ten allekirjoittajina
10.12. mennessä liit­ty­neet jäse­net ovat äänioikeutettuja
2023
21.1. mennessä on toimi­tet­tava liit­to­ko­kous­esi­tyk­set kirjal­li­sesti liiton hallitukselle
31.1. klo 12–16 valit­si­jayh­dis­tys­ten perus­ta­mi­nen päät­tyy ja tarkas­ta­mi­nen alkaa *
15.2. keskus­vaa­li­lau­ta­kunta vahvis­taa vaali­lii­tot ja ehdok­kaat sekä arpoo ehdokasnumerot
10.–31.3. sähköi­nen vaali ja postiäänestys
5.4. vaalin tulos vahvistetaan
21.5. vaali­liit­to­jen kokoukset
22.–24.5. liit­to­ko­kous Tampere-talossa
* Vaali­pii­rien tarkas­tus­työ­ryh­mät otta­vat vastaan valit­si­jayh­dis­tys­ten ja vaali­liit­to­jen perus­ta­mis­asia­kir­jat 31.1.2023 kello 12.00–16.00, jonka jälkeen alkaa tarkastaminen.

Vaikuta ja voita!

Kaik­kien liit­to­ko­kouse­dus­ta­jien vaalissa äänes­tä­nei­den kesken arvo­taan kuusi kahden lipun VIP-paket­tia jääkie­kon MM-kiso­jen Tampe­reella 23.5.2023 pelat­ta­vaan alkusar­jan otte­luun Suomi-Tanska. Liitto kustan­taa matkat, majoi­tuk­set ja tarjoi­lut ottelussa.