Jäsenet päättävät toiminnan linjat seuraa­ville viidelle vuodelle

Teolli­suus­liiton ensim­mäinen varsi­nainen liitto­ko­kous järjes­te­tään Tampe­reella 22.–24.5.2023 Tampere-talossa.

– Olemme kansan­liike, jossa päätöksiä tekevät jäsenet demokraat­tisten pelisään­töjen mukai­sesti. Liitto­ko­kouse­dus­tajat valitaan vaaleilla, eli samalla tavalla kuin eduskunta tai kunnan­val­tuusto, toteaa Teolli­suus­liiton järjes­tö­pääl­likkö Vesa Aallos­virta.

Liitto­ko­kous on Teolli­suus­liiton korkein päättävä elin. Sääntöjen mukaan liitto­ko­kous linjaa toiminnan seuraa­valle viisi­vuo­tis­kau­delle ja valitsee henkilöt liiton valtuus­toon ja hallitukseen.

– Liitto­ko­kouk­sessa tärkein tehtävä on arvioida edellistä liitto­ko­kous­kautta ja linjata seuraavan kauden tärkeät asiat, Aallos­virta sanoo.

Jäsenet valit­sevat vaaleilla keskuu­des­taan edustajat liitto­ko­kouk­seen, joka päättää liiton strate­giasta. Strate­giae­sitys puoles­taan kirjoi­te­taan ammat­tio­sas­tojen tekemien esitysten pohjalta.

– Toivon, että jäsenistö on ollut aktii­vista ja osastot ovat tehneet paljon esityksiä ja kertovat, mihin suuntaan liittoa pitää kehittää, Aallos­virta sanoo.

Äänioi­keutta liitto­ko­kous­vaa­lissa kannattaa käyttää, sillä liitto­ko­kouksen linjan­vedot vaikut­tavat liiton kaikkeen toimin­taan ja sitä kautta liiton jäsenten arkeen.

– On tärkeää, että on iso linja, johon kaikki päätökset perus­tuvat. Viedään asioita siihen suuntaan, mitä liitto­ko­kouk­sessa on päätetty, Aallos­virta sanoo.

AKTIIVISUUS ON VOIMAA

Liitto­ko­kous on mahdol­li­suus sekä kasvattaa järjes­töl­listä vahvuutta että näyttää vahvuutta ulospäin.

– Järjestön voima on aina ja kaikissa tilan­teissa jäsenistön aktii­vi­suu­dessa. Olemme jäsenten liike, emme rakennus Hakanie­men­torin laidalla, Aallos­virta sanoo.

Ehdok­kaita asettavat valit­si­jayh­dis­tykset, joissa täytyy olla allekir­joit­ta­jina ehdok­kaan lisäksi vähin­tään yhdeksän vaali­kel­poista jäsentä. Jos liitto­ko­kous­vaa­lissa olisi esimer­kiksi 1 500 ehdokasta, allekir­joit­tajia on vähin­tään 15 000.

– Jokaisen liitto­ko­kous­vaalin aikana tietoi­suus järjes­töstä kasvaa, Aallos­virta toteaa.

Korkea äänes­tys­pro­sentti myös vahvistaa liiton oikeu­tusta edustaa jäseniään.

– Hyvä äänes­tys­pro­sentti antaa viestin työnan­ta­ja­puo­lelle, että meidän jäsenis­tömme on mukana ja haluaa viedä eteen­päin heille tärkeitä asioita, Aallos­virta sanoo.

442 EDUSTAJAN VOIMIN

Teolli­suus­liiton sääntöjen mukaan varsi­nainen liitto­ko­kous pidetään joka viides vuosi kalen­te­ri­vuoden ensim­mäi­sellä puolis­kolla. Teolli­suus­liiton hallitus teki päätöksen liitto­ko­kouksen paikasta ja ajankoh­dasta vuonna 2019.

Sääntöjen mukaan liitto­ko­kouk­seen valitaan yksi edustaja jokaista alkavaa 300 työmark­ki­noiden käytössä olevaa varsi­naista jäsentä kohti. Vuoden 2023 liitto­ko­kouk­sessa on 442 edustajaa.

Esitys­listan liitto­ko­kouk­selle laatii hallitus. Varsi­nai­selle liitto­ko­kouk­selle käsitel­tä­viksi tarkoi­tetut asiat on jätet­tävä halli­tuk­selle kirjal­li­sina viimeis­tään neljä kuukautta ennen liitto­ko­kousta, eli viimeis­tään 21. tammikuuta.

Järjestön voima on aina ja kaikissa tilan­teissa jäsenistön aktiivisuudessa.

Kullakin liitto­ko­kouse­dus­ta­jalla on yksi ääni. Äänten mennessä tasan ratkaisee asiaky­sy­myk­sissä puheen­joh­tajan mieli­pide ja vaaleissa arpa.

Kokous on paperiton, eli kokouse­dus­tajat osallis­tuvat kokouk­seen Tampere-talon salissa tieto­ko­neilta. Kokouse­dus­tajat saavat alueel­liset koulu­tukset ennen liittokokousta.

Liitto­ko­kouk­seen on tulossa noin 700 henkeä liitto­ko­kouse­dus­tajat, Teolli­suus­liiton henki­lö­kunta sekä kotimaiset ja ulkomaiset kutsu­vie­raat mukaan lukien.

LIITTOKOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Teolli­suus­liiton sääntöjen viiden­nessä pykälässä on listattu varsi­nai­sessa liitto­ko­kouk­sessa käsitel­tävät asiat:
– Käsitel­lään selon­teko edellisen liitto­ko­kous­kauden toiminnasta
– Käsitel­lään ammat­tio­sas­tojen ja halli­tuksen tekemät esitykset
– Pääte­tään tulevan liitto­ko­kous­kauden keskeiset linjaukset
– Valitaan valtuuston puheen­joh­taja, ensim­mäinen, toinen ja kolmas varapu­heen­joh­taja sekä muut valtuuston varsi­naiset jäsenet ja varajäsenet
– Valitaan halli­tuksen puheen­joh­taja, ensim­mäinen, toinen ja kolmas varapuheenjohtaja
– Valitaan halli­tuksen muut varsi­naiset jäsenet sekä halli­tuksen jäsenten henki­lö­koh­taiset varajäsenet
– Valitaan tilintarkastajat
Teolli­suus­liiton säännöt: www.teollisuusliitto.fi/saannot

Vaalit sähköi­sesti ja postitse

Liitto­ko­kouse­dus­ta­jien vaalin päälinjat on kirjattu Teolli­suus­liiton sääntöihin. Tarkemmin vaaleista linja­taan valtuuston hyväk­sy­mässä äänestys- ja vaalijärjestyksessä.

Liitto­ko­kouse­dus­ta­jien vaalissa äänioi­keu­tet­tuja ja vaali­kel­poisia ovat työmark­ki­noiden käytet­tä­vissä olevat ammat­tio­sas­tojen varsi­naiset jäsenet.

– Äänes­tä­minen tapahtuu sähköi­sesti tai postitse. Niin sanot­tuja uurna­vaa­leja ei ole, kertoo Teolli­suus­liiton järjes­tö­asian­tun­tija Ville-Petteri Risberg.

Ammat­tio­sastot voivat halutes­saan järjestää äänes­ty­sak­tii­vi­suus­ti­lai­suuksia, joissa on mahdol­lista äänestää sähköisesti.

Äänes­tys­ma­te­ri­aalit posti­te­taan äänioi­keu­te­tuille kotiin. Sähköi­seen äänes­tyk­seen tarvi­taan henki­lö­koh­taiset pankki­tun­nukset tai mobii­li­var­menne. Sähköi­seen äänes­tys­jär­jes­tel­mään pääsee liiton verkkosivuilta.

Jokaisen jäsenen kannattaa käydä tarkis­ta­massa eAsioin­nista, että omat jäsen­tiedot ovat oikein. eAsioin­tiin pääsee liiton verkko­si­vulta www.teollisuusliitto.fi/jasenyys/easiointi.

Posti­ää­nes­tyk­sessä ei kannata aikailla, sillä äänes­tyk­sessä hyväk­sy­tään äänet, jotka ovat saapu­neet perille ennen vaaliajan päätty­mistä. Nykyisin postin kulku­vauhti saattaa vaihdella.

– Posti­ää­nes­tyk­sessä palau­tus­kuori syytä lähettää heti, Risberg sanoo.

Sääntöjen mukaan vaaleissa nouda­te­taan suhteel­lista vaali­tapaa, joka on vastaava kuin Suomen eduskunta- ja kuntavaaleissa.

Kukin ääni annetaan jollekin ehdokas­lis­tassa olevalle ehdok­kaalle. Kullakin ehdokas­lis­talla eniten ääniä saanut saa vertaus­lu­vuk­seen ehdokas­listan saaman koko äänimäärän, toisena oleva puolet äänimää­rästä, kolman­tena oleva yhden kolmas­osan äänimää­rästä ja niin edelleen.

Valituksi tulevat määräy­tyvät ehdok­kaiden vertaus­lu­kujen mukai­sessa järjes­tyk­sessä. Mahdol­linen tasatulos ratkais­taan arvalla.

Lue myös puheen­joh­ta­jien haastat­telu: Noste­taan äänes­tys­pro­sentti histo­rial­lisen korkeaksi (11.1.2023)

LIITTOKOKOUSVAALIT

– Liitto­ko­kouse­dus­ta­jien vaalissa äänioi­keu­tet­tuja ja vaali­kel­poisia (eli ketkä voivat asettua ehdolle) ovat työmark­ki­noiden käytet­tä­vissä olevat ammat­tio­sas­tojen varsi­naiset jäsenet.
– Varsi­naiset jäsenet perus­tavat valit­si­jayh­dis­tyksen, jolla on yksi ehdokas. Vähin­tään 10 allekir­joit­tajaa (ehdokas + 9), joiden kaikkien tulee olla samasta vaalipiiristä.
– Valit­si­jayh­dis­tykset voivat perustaa vaali­liiton, jolla on vaali­pii­rissä ehdok­kaita. Liiton hallin­nossa tällä hetkellä toimivat ryhmät (vaali­liitot) ovat sosia­li­de­mo­kraat­tien ja sitou­tu­mat­to­mien Yhteis­työn Tekijät ja vasem­miston ja sitou­tu­mat­to­mien Teolli­suuden Vaikuttajat.
– Kaikki ehdok­kaat ovat joko vaali­liit­tojen ehdok­kaita tai vaali­liit­tojen ulkopuo­listen valit­si­jayh­dis­tysten asettamia ehdokkaita.
– Ammat­tio­saston työmark­ki­noiden käytet­tä­vissä olevat varsi­naiset jäsenet äänes­tävät vaali­pii­rinsä ehdok­kaita 10.–31.3.2023 joko sähköi­sellä äänes­tyk­sellä tai postiäänestyksellä.
– Vaaleilla valitaan vuoden 2023 liitto­ko­kouk­seen 442 edustajaa.
Lue lisää liitto­ko­kouk­sesta ja ‑vaaleista Teolli­suus­liiton verkko­si­vuilta.

Esityk­sistä käytännön toimintaan

Tampe­reella 22.–24.5. kokoon­tuva liitto­ko­kous päättää tulevan liitto­ko­kous­kauden 2023–2028 strate­giasta, eli pitkän aikavälin suunni­tel­masta, johon liiton toiminta perustuu.

– Strategia on se iso asia, mikä liitto­ko­kouk­sessa pääte­tään, sanoo kehitys­suun­nit­te­lija Veli-Pekka Heino Teolli­suus­liiton kehittämisyksiköstä.

Strate­gian sisällöt on ryhmi­telty neljään kulma­ki­veen: työmark­ki­na­toi­minta, järjes­töl­linen vahvuus, yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen ja mahdollistajat.

Työmark­ki­na­toi­min­nassa on kyse oikeu­den­mu­kaisen ja hyvän työelämän turvaa­mi­sesta ja kehit­tä­mi­sestä. Järjes­töl­linen vahvuus tarkoittaa jäsen­han­kintaa, yhdessä tekemistä sekä läsnä­oloa paikal­li­sesti, alueel­li­sesti ja valtakunnallisesti.

Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­sessa kyse on liiton tavoit­teiden ajami­sesta vaikut­ta­malla poliit­ti­siin päätök­siin, julki­seen keskus­te­luun ja mieli­pi­tei­siin. Mahdol­lis­ta­jista puhut­taessa tarkoi­te­taan muun muassa osaamista, viestintää ja muita resursseja.

STRATEGIA ESITYSTEN POHJALTA

Kehit­tä­mi­syk­sikkö piti loppu­vuonna 2022 ammat­tio­sas­toille koulu­tus­ti­lai­suudet, joissa käytiin läpi strate­gisten esitysten tekemistä. Tilai­suuksia pidet­tiin 13 ja niissä oli edustet­tuina noin 120 ammattiosastoa.

Strate­giaa on valmis­teltu vuoden 2022 aikana liiton työryh­missä, joissa myös liiton hallitus on ollut mukana. Esitysten tekemisen tueksi valmis­tel­tiin keskus­te­lua­sia­kirja, joka on lähetetty kaikkiin ammat­tio­sas­toihin. Myös kevät­val­tuusto on käsitellyt aihetta.

Strategia on se iso asia, mikä liitto­ko­kouk­sessa päätetään.

– Keskus­te­lua­sia­kir­jassa on strate­gisia kysymyksiä, joihin toivo­taan vastauksia. Strategia kirjoi­te­taan ammat­tio­sas­tojen esitysten pohjalta, Heino sanoo.

– Mitä useampi ammat­tio­sasto tekee samasta aiheesta esityksen, sitä varmemmin asia löytää tiensä strate­giaan, sanoo kehitys­asian­tun­tija Kirsi Törmänen Teolli­suus­liiton kehittämisyksiköstä.

VALIOKUNNAT MUOKKAAVAT

Strate­giaan liitty­vissä koulu­tuk­sissa tuli esiin myös epäileviä komment­teja siitä, onko ammat­tio­sas­tojen esityk­sillä merki­tystä tai häviä­vätkö yksit­täiset esitykset massan sekaan.

Heino ja Törmänen kertovat, että jokai­sella esityk­sellä on merkitystä.

– Kokouk­sessa vielä kerro­taan ja näyte­tään, mitkä esitykset on otettu missäkin kohtaa huomioon, Heino kertoo.

Tämä lisäksi kaikki esitykset kootaan kirjaksi.

– Joka ikinen esitys seuraa kokouk­seen, Heino kertoo.

Strate­gia­teksti tulee liitto­ko­kouk­seen halli­tuksen esityk­senä, joka käydään läpi neljässä osassa kulma­ki­vien mukai­sesti. Liitto­ko­kous käy strate­gian osista lähete­kes­kus­telut, minkä jälkeen asiat siirtyvät valiokuntiin.

– Valio­kunnat kokoon­tuvat ja muokkaavat tekstejä keskus­telun pohjalta, Heino kertoo.

Valio­kun­ta­kä­sit­telyn jälkeen muokattu strategia palaa liitto­ko­kouksen käsit­te­lyyn ja hyväksyttäväksi.

STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN

Teolli­suus­liiton jäsenten käden­jälki näkyy strate­giassa. Jäsenet pääsevät tekemään ammat­tio­sas­tois­saan strate­giae­si­tyksiä ja jäsenten äänes­tämät liitto­ko­kouse­dus­tajat muokkaavat tekstiä eteenpäin.

– Jäsenistö saa sanoa sanot­ta­vansa kahdessa kohtaa, Heino kertoo.

Liitto­ko­kouksen jälkeen strategia menee käytännön toteutukseen.

– Strategia alkaa saman tien ohjata liiton toimintaa. Kokouksen jälkeen ryhdy­tään valmis­te­le­maan vuoden 2024 toimin­ta­suun­ni­telmaa, Heino kertoo.

Strategia on paitsi toiminnan suunnit­telun väline, myös johta­misen väline.

Yhtei­sesti linjattu strategia jalkau­te­taan myös ammat­tio­sas­tojen toimintaan.

– Pallo heite­tään myös takaisin ammat­tio­sas­toille, Heino kertoo.

Liitto­ko­kouksen hyväk­symä strategia on Teolli­suus­liiton toiminnan perusta, eli sen tulee näkyä käytännön toiminnassa.

– Strategia on paitsi toiminnan suunnit­telun väline, myös johta­misen väline, Törmänen sanoo.

Teolli­suus­liiton arvot ja strategia 2018–2023: www.teollisuusliitto.fi/liiton-strategia-ja-arvot

LIITTOKOKOUKSEN VALIOKUNNAT

Strategia ja osastojen esitykset käsitel­lään strate­gian kulma­ki­vien mukai­sissa valiokunnissa:
– Työmark­ki­na­toi­minta
– Järjes­töl­linen vahvuus
– Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen
– Mahdol­lis­tajat
Muut valio­kunnat ovat:
– Järjes­tävä valiokunta
– Menet­te­ly­ta­pa­va­lio­kunta
– Sääntö­va­lio­kunta

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ

2021
31.12. jäsen­määrän perus­teella määräytyi edusta­ja­määrä 442
2022
31.10. mennessä liitty­neet jäsenet ovat vaali­kel­poisia ja voivat toimia valit­si­jayh­dis­tysten allekirjoittajina
10.12. mennessä liitty­neet jäsenet ovat äänioikeutettuja
2023
21.1. mennessä on toimi­tet­tava liitto­ko­kous­esi­tykset kirjal­li­sesti liiton hallitukselle
31.1. klo 12–16 valit­si­jayh­dis­tysten perus­ta­minen päättyy ja tarkas­ta­minen alkaa *
15.2. keskus­vaa­li­lau­ta­kunta vahvistaa vaali­liitot ja ehdok­kaat sekä arpoo ehdokasnumerot
10.–31.3. sähköinen vaali ja postiäänestys
5.4. vaalin tulos vahvistetaan
21.5. vaali­liit­tojen kokoukset
22.–24.5. liitto­ko­kous Tampere-talossa
* Vaali­pii­rien tarkas­tus­työ­ryhmät ottavat vastaan valit­si­jayh­dis­tysten ja vaali­liit­tojen perus­ta­mis­asia­kirjat 31.1.2023 kello 12.00–16.00, jonka jälkeen alkaa tarkastaminen.

Vaikuta ja voita!

Kaikkien liitto­ko­kouse­dus­ta­jien vaalissa äänes­tä­neiden kesken arvotaan kuusi kahden lipun VIP-pakettia jääkiekon MM-kisojen Tampe­reella 23.5.2023 pelat­ta­vaan alkusarjan otteluun Suomi-Tanska. Liitto kustantaa matkat, majoi­tukset ja tarjoilut ottelussa.