Muutoksen tuulia Latina­lai­sessa Amerikassa

Vasem­mis­topre­si­dent­tejä ovat nyt muun muassa Gabriel Boric (Chile), Xiomara Castro (Honduras), Gustavo Petro (Kolumbia), Andres Manuel Lopez Obrador (Meksiko) ja Pedro Castillo (Peru).

Yhdis­tä­vänä tekijänä heillä on enemmänkin talou­del­lisen uusli­be­ra­lismin vastus­ta­minen kuin tarkka­ra­jainen vasem­mis­to­lai­suus. Heidän linjansa eriävät, mutta työelämän kysymyk­sissä he ovat selvemmin työnte­ki­jöiden kuin yritysten omista­jien puolella.

Meksikon Andres Manuel Lopez Obrador on arvaa­maton populisti, mutta hän on pitkälti toteut­tanut vaali­lu­pauk­sensa aitojen ammat­ti­lii­tojen toiminnan mahdol­lis­ta­mi­sesta. Yritysten hallit­semat valeliitot ovat osin hävin­neet työnte­ki­jöiden itsensä johta­mien liittojen tieltä.

Chilen Gabriel Boric on vahvasti työelämän ehtojen paran­ta­misen kannalla. Paran­nuksia yritet­tiin saada läpi uudessa perus­tus­laissa, mutta liian pitkänä ja vaikea­sel­koi­sena se kaatui kansa­nää­nes­tyk­sessä syyskuussa 2022.

Työeh­to­so­pi­mukset kattavat prosentin väestöstä ja järjes­täy­ty­minen on hankalaa sekä vaarallista.

Perun Pedro Castillo johti opetta­jien ammat­ti­liittoa vuoden 2017 lakossa. Se vei hänet liittojen tuella politiik­kaan ja presi­den­tiksi heinä­kuusta 2021. Castillo lisäsi heti apua maaseudun köyhille ja nosti vähimmäispalkkaa.

Oikeisto vastustaa Castilloa lujasti. Häntä vastaan on nostettu syytteitä ja yritetty erottaa. Media paljasti jopa, että kulje­tusalan työnan­tajat suunnit­te­livat kulje­tus­työ­läisten lakkojen tukemista presi­dentin aseman horjuttamiseksi.

Kolum­bian Gustavo Petro on maan ensim­mäinen vasem­mis­to­lainen presi­dentti. Maata repii jatkuva väkivalta. Vuodesta 1977 on murhattu ainakin 3 062 ay-aktiivia ja murhat jatkuvat yhä.

Työeh­to­so­pi­mukset kattavat prosentin väestöstä ja järjes­täy­ty­minen on hankalaa sekä vaaral­lista. Työnte­ki­jöistä liki puolet toimii viral­lisen talouden ulkopuo­lella. Ammat­ti­liitot tukevat vankasti Petroa, jolla on kattava uudis­tus­oh­jelma jyrkkien tulo- ja luokkae­rojen maalle.

Brasi­lian Lula aloitti uransa metal­li­työ­väen liitosta. Hän lupasi korjata oikeiston vuoden 2017 työre­formin, joka vei työnte­ki­jöiltä useita oikeuksia ja leikkasi 97 prosenttia liittojen tuloista.

Erityi­sesti hän haluaa parantaa vuokra­työ­läisten ja alusta­työn tekijöiden oikeuksia sekä kohentaa oikeutta työehtosopimuksiin.

Presi­dent­tien ei ole helppoa toteuttaa ohjel­maansa. Enemmistö parla­men­tissa voi puuttua, eikä syvään juurtu­neista syrji­vistä raken­teista pääse hetkessä eroon.