Brasilian presidentiksi paluun tehnyt Luiz Inácio Lula da Silva osallistui ryhmäkuvaan maansa alkuperäisasukkaiden edustajien kanssa marraskuussa COP-27 ilmastokokouksessa Sharm el-Sheikhissä Egyptissä.

Muu­tok­sen tuu­lia Lati­na­lai­ses­sa Amerikassa

29.12.2022

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA LEHTIKUVA / AFP

Vii­me­ai­kai­set vaa­lit ovat tuo­neet eri vasem­mis­to­vir­tauk­sia val­taan Lati­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa. Tuo­rein saa­vu­tus on Luiz Inácio Lula da Sil­van eli Lulan voit­to Bra­si­lian presidentinvaaleissa.

Vasem­mis­topre­si­dent­te­jä ovat nyt muun muas­sa Gabriel Boric (Chi­le), Xio­ma­ra Castro (Hon­du­ras), Gus­ta­vo Pet­ro (Kolum­bia), Andres Manuel Lopez Obra­dor (Mek­si­ko) ja Pedro Cas­til­lo (Peru).

Yhdis­tä­vä­nä teki­jä­nä heil­lä on enem­män­kin talou­del­li­sen uus­li­be­ra­lis­min vas­tus­ta­mi­nen kuin tark­ka­ra­jai­nen vasem­mis­to­lai­suus. Hei­dän lin­jan­sa eriä­vät, mut­ta työ­elä­män kysy­myk­sis­sä he ovat sel­vem­min työn­te­ki­jöi­den kuin yri­tys­ten omis­ta­jien puolella.

Mek­si­kon Andres Manuel Lopez Obra­dor on arvaa­ma­ton popu­lis­ti, mut­ta hän on pit­käl­ti toteut­ta­nut vaa­li­lu­pauk­sen­sa aito­jen ammat­ti­lii­to­jen toi­min­nan mah­dol­lis­ta­mi­ses­ta. Yri­tys­ten hal­lit­se­mat vale­lii­tot ovat osin hävin­neet työn­te­ki­jöi­den itsen­sä joh­ta­mien liit­to­jen tieltä.

Chi­len Gabriel Boric on vah­vas­ti työ­elä­män ehto­jen paran­ta­mi­sen kan­nal­la. Paran­nuk­sia yri­tet­tiin saa­da läpi uudes­sa perus­tus­lais­sa, mut­ta lii­an pit­kä­nä ja vai­kea­sel­koi­se­na se kaa­tui kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä syys­kuus­sa 2022.

Työ­eh­to­so­pi­muk­set kat­ta­vat pro­sen­tin väes­tös­tä ja jär­jes­täy­ty­mi­nen on han­ka­laa sekä vaarallista.

Perun Pedro Cas­til­lo joh­ti opet­ta­jien ammat­ti­liit­toa vuo­den 2017 lakos­sa. Se vei hänet liit­to­jen tuel­la poli­tiik­kaan ja pre­si­den­tik­si hei­nä­kuus­ta 2021. Cas­til­lo lisä­si heti apua maa­seu­dun köy­hil­le ja nos­ti vähimmäispalkkaa.

Oikeis­to vas­tus­taa Cas­til­loa lujas­ti. Hän­tä vas­taan on nos­tet­tu syyt­tei­tä ja yri­tet­ty erot­taa. Media pal­jas­ti jopa, että kul­je­tusa­lan työ­nan­ta­jat suun­nit­te­li­vat kul­je­tus­työ­läis­ten lak­ko­jen tuke­mis­ta pre­si­den­tin ase­man horjuttamiseksi.

Kolum­bian Gus­ta­vo Pet­ro on maan ensim­mäi­nen vasem­mis­to­lai­nen pre­si­dent­ti. Maa­ta repii jat­ku­va väki­val­ta. Vuo­des­ta 1977 on mur­hat­tu aina­kin 3 062 ay-aktii­via ja mur­hat jat­ku­vat yhä.

Työ­eh­to­so­pi­muk­set kat­ta­vat pro­sen­tin väes­tös­tä ja jär­jes­täy­ty­mi­nen on han­ka­laa sekä vaa­ral­lis­ta. Työn­te­ki­jöis­tä liki puo­let toi­mii viral­li­sen talou­den ulko­puo­lel­la. Ammat­ti­lii­tot tuke­vat van­kas­ti Pet­roa, jol­la on kat­ta­va uudis­tus­oh­jel­ma jyrk­kien tulo- ja luok­kae­ro­jen maalle.

Bra­si­lian Lula aloit­ti uran­sa metal­li­työ­väen lii­tos­ta. Hän lupa­si kor­ja­ta oikeis­ton vuo­den 2017 työ­re­for­min, joka vei työn­te­ki­jöil­tä usei­ta oikeuk­sia ja leik­ka­si 97 pro­sent­tia liit­to­jen tuloista.

Eri­tyi­ses­ti hän halu­aa paran­taa vuo­kra­työ­läis­ten ja alus­ta­työn teki­jöi­den oikeuk­sia sekä kohen­taa oikeut­ta työehtosopimuksiin.

Pre­si­dent­tien ei ole help­poa toteut­taa ohjel­maan­sa. Enem­mis­tö par­la­men­tis­sa voi puut­tua, eikä syvään juur­tu­neis­ta syr­ji­vis­tä raken­teis­ta pää­se het­kes­sä eroon.