Muutoksen tuulia Latinalaisessa Amerikassa

Vasemmistopresidenttejä ovat nyt muun muassa Gabriel Boric (Chile), Xiomara Castro (Honduras), Gustavo Petro (Kolumbia), Andres Manuel Lopez Obrador (Meksiko) ja Pedro Castillo (Peru).

Yhdistävänä tekijänä heillä on enemmänkin taloudellisen uusliberalismin vastustaminen kuin tarkkarajainen vasemmistolaisuus. Heidän linjansa eriävät, mutta työelämän kysymyksissä he ovat selvemmin työntekijöiden kuin yritysten omistajien puolella.

Meksikon Andres Manuel Lopez Obrador on arvaamaton populisti, mutta hän on pitkälti toteuttanut vaalilupauksensa aitojen ammattiliitojen toiminnan mahdollistamisesta. Yritysten hallitsemat valeliitot ovat osin hävinneet työntekijöiden itsensä johtamien liittojen tieltä.

Chilen Gabriel Boric on vahvasti työelämän ehtojen parantamisen kannalla. Parannuksia yritettiin saada läpi uudessa perustuslaissa, mutta liian pitkänä ja vaikeaselkoisena se kaatui kansanäänestyksessä syyskuussa 2022.

Työehtosopimukset kattavat prosentin väestöstä ja järjestäytyminen on hankalaa sekä vaarallista.

Perun Pedro Castillo johti opettajien ammattiliittoa vuoden 2017 lakossa. Se vei hänet liittojen tuella politiikkaan ja presidentiksi heinäkuusta 2021. Castillo lisäsi heti apua maaseudun köyhille ja nosti vähimmäispalkkaa.

Oikeisto vastustaa Castilloa lujasti. Häntä vastaan on nostettu syytteitä ja yritetty erottaa. Media paljasti jopa, että kuljetusalan työnantajat suunnittelivat kuljetustyöläisten lakkojen tukemista presidentin aseman horjuttamiseksi.

Kolumbian Gustavo Petro on maan ensimmäinen vasemmistolainen presidentti. Maata repii jatkuva väkivalta. Vuodesta 1977 on murhattu ainakin 3 062 ay-aktiivia ja murhat jatkuvat yhä.

Työehtosopimukset kattavat prosentin väestöstä ja järjestäytyminen on hankalaa sekä vaarallista. Työntekijöistä liki puolet toimii virallisen talouden ulkopuolella. Ammattiliitot tukevat vankasti Petroa, jolla on kattava uudistusohjelma jyrkkien tulo- ja luokkaerojen maalle.

Brasilian Lula aloitti uransa metallityöväen liitosta. Hän lupasi korjata oikeiston vuoden 2017 työreformin, joka vei työntekijöiltä useita oikeuksia ja leikkasi 97 prosenttia liittojen tuloista.

Erityisesti hän haluaa parantaa vuokratyöläisten ja alustatyön tekijöiden oikeuksia sekä kohentaa oikeutta työehtosopimuksiin.

Presidenttien ei ole helppoa toteuttaa ohjelmaansa. Enemmistö parlamentissa voi puuttua, eikä syvään juurtuneista syrjivistä rakenteista pääse hetkessä eroon.