Työttö­myys­turvan leikkaus on uhka työttö­mien selviytymiselle

Ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan tasoa ja kestoa ei pidä leikata. Se aiheut­taisi talou­del­lisia vaikeuksia työttö­miksi jääneille ja vaikeut­taisi heidän selviytymistään.

Talou­del­liset vaikeudet heiken­tävät ihmisten henkistä hyvin­vointia. Huoli tulevasta verottaa toimin­ta­kykyä. Jos toimin­ta­kyky alentuu runsaasti tai pidem­piai­kai­sesti, muodostuu siitä ongelma ja selviy­ty­misen este.

Ihmisten taval­linen toimin­ta­malli talou­del­listen vaikeuk­sien kohda­tessa on keskittyä niiden ratkai­se­mi­seen. Tällöin muut tehtävät siirtyvät taka-alalle. Tämä on ymmär­ret­tävää. Erään­ty­neitä laskuja ja velkoja voi saada järjes­teltyä vain joksikin ajaksi tai ei lainkaan. Laskun perijää kiinnostaa vain raha. Tieto velal­lisen aktii­vi­suu­desta työmark­ki­noilla tai lähete­tyistä työha­ke­muk­sista ei auta.

Ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan varassa eläminen tarkoittaa sopeu­tu­mista aikai­sempaa alemmalle tulota­solle. Suurin osa ihmisistä onnistuu siinä sinni­tellen niin, että jaksa­minen riittää elämän hallin­taan ja työuran rakentamiseen.

Ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan keston lyhen­tä­minen tai korvaus­tason alenta­minen johtai­sivat muiden sosiaa­li­tu­kien käytön lisääntymiseen.

Perus­päi­vä­ra­halle putoa­minen tuo katastrofin ainekset elämään. Pakol­listen laskujen maksa­mi­sesta tulee pulma, ja yksikin yllät­tävä menoerä voi suistaa kotita­louden pidon vielä joten­kuten hallin­nassa olleesta tilan­teesta raiteil­taan. Vähän­kään isommat hankinnat, kuten pesuko­neen ostaminen hajon­neen tilalle, lykätään tulevai­suu­teen. Tervey­den­hoito- ja lääke­ku­luissa sääste­tään. Silti velkaan­tu­misen ja velka­kier­tee­seen joutu­misen riski kohoaa.

Vuosien 2008–2009 finans­si­krii­sistä selviy­ty­mistä edisti kaksi raken­teel­lista tekijää. Matala korko­taso ja hintojen maltil­linen kehitys suoja­sivat ihmisiä kriisin vaiku­tuk­silta. Vallit­seva tilanne on toisen­lainen. Inflaatio laukkaa ja korko­taso on noussut. Kaikki toimeen­tuloa heiken­tävät muutokset kasau­tuvat nyt näiden elämistä jo vaikeut­ta­neiden tekijöiden päälle. On ilmeistä, että ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan keston lyhen­tä­minen tai korvaus­tason alenta­minen johtai­sivat muiden sosiaa­li­tu­kien käytön lisääntymiseen.

Jos jokin seikka ihmisiä yhdistää, se on pyrkimys ja tahto selviytyä. Tämä ominai­suus ei määrity tai jakaudu työmark­kina-aseman perus­teella. Siksi talou­del­liset, koulu­tuk­sel­liset ja muut tarvit­tavat toimen­pi­teet sisäl­tävä aito tukipo­li­tiikka on avain tulevai­suu­teen. Se vastaa ihmisten haluun hallita elämäänsä itsenäi­sesti ja riippumattomasti.

Kirjoit­taja on Tekijä-lehden päätoimittaja.