Työta­pa­turman jälkeen heti lääkä­riin, kuulolla kuntouttajille

TEKSTI SUVI SAJANIEMI

Työta­pa­turman jälkeinen Käypä hoito ‑suositus olisi tämä: lääkä­riin heti eikä vasta sitten, vakuu­tus­yh­tiön kuntou­tuseh­do­tuk­sien kuunte­le­minen ja hereillä oleminen vuosi­työ­nan­sion määrittämisessä.

– Jos töissä kolahtaa, on aina lähdet­tävä lääkäriin!

Tätä Teolli­suus­liiton pitkään julis­tamaa, mutta aina yhtä ehdot­toman tärkeää ohjetta alleviivaa sosiaali- ja työym­pä­ris­tö­asian­tun­tija Marjut Lumijärvi. On myös kerrot­tava lääkä­riin lähdöstä välit­tö­mästi esimie­helle, tai jos tämä ei ole paikalla, työkaverille.

Asian­tun­tija muistuttaa vielä, että ensim­mäinen lääkä­ri­käynti korva­taan aina, myös silloin kun sattu­nutta tapausta ei jälki­kä­teen arvioi­tai­si­kaan työta­pa­tur­maksi. Eikä ”menneen maailman” vaati­muk­sesta kirjal­li­sesta vakuu­tus­to­dis­tuk­sesta kannata olla huolis­saan, sillä työnan­tajan käyttämä vakuu­tus­yhtiö saadaan kyllä selville.

Työnan­tajan on huoleh­dit­tava tapatur­mail­moi­tuksen tekemi­sestä vakuu­tus­yh­tiöön 10 päivän sisällä tapah­tu­masta. Ja lääkärin velvol­li­suus, ei vahin­goit­tu­neen, on huolehtia siitä, että E‑lausunto kirjoi­te­taan työky­vyt­tö­myy­destä vakuu­tus­yh­tiötä varten.

ITSEKIN OLTAVA HEREILLÄ

Palkan­mak­su­vel­vol­li­suuden ajan korvaus eli tapatur­ma­päi­vä­raha on sairausajan palkan suuruinen ja makse­taan työnan­ta­jalle. Neljän työky­vyt­tö­myys­viikon jälkeen ansion­me­ne­tys­kor­vaus laske­taan vakiin­tu­neen ansio­tason mukaan.

– Tämä on kohta, jossa pitää olla hereillä! Yleensä korvauksen taso pysyy samana, mutta se voi myös nousta tai laskea. Vuosi­työ­an­siossa on mukana kaikki työansio, eikä se ole sama kuin verotettu tulo. Esimer­kiksi kausi­työt­tö­myys otetaan huomioon, eli ansiot jaetaan vuoden 12 kuukaudelle.

Kuntout­ta­misen toimet ovat toinen virkkuna olon paikka.

– Pitää suhtautua vakavasti siihen, mitä vakuu­tus­yhtiö ehdottaa. Lain mukaan vahin­goit­tu­neen on itse edesau­tet­tava kuntoutustaan.

– Tapatur­ma­va­kuu­tuk­sesta makse­taan tapatur­ma­vamman vuoksi tarpeel­liset lääkä­ri­käynnit, fysio­te­rapia, myös ansion­me­netys työssä olevalle, ammatil­linen kuntoutus, laitos­kun­toutus ja lääkkeet.

Asian­tun­tija kertoo, että vuoden 2016 lakimuu­toksen jälkeen matkat hoitoon, lääkkeet ja sellaiset lääkä­rin­lausunnot, joihin ei ole saanut etukä­teen maksusi­tou­musta vakuu­tus­yh­tiöltä, on makset­tava ensin itse ja korvaus haettava jälki­kä­teen vakuu­tus­yh­tiöltä. Lumijärvi neuvookin, että toimen­pi­tei­siin kannattaa aina hankkia E‑lääkärinlausunto, mikä toimii maksusitoumuspyyntönä.

Lumijärveä harmittaa se yleinen kuvitelma, että pitää vaatia pääsyä magneet­ti­ku­vauk­seen ainoana ”kunnon tutki­muk­sena”. Yksityiset lääkä­ria­semat suosit­te­levat mielel­lään magneet­ti­ku­vauksia niiden kalliin hinnan takia.

– Jätet­tä­köön tutki­mukset lääkärin päätet­tä­viksi. Ei kaikissa tapauk­sissa edes röntgen­ku­vausta tarvita. Mutta jos tarvi­taan, se riittää ja ultra näyttää loput, Lumijärvi sanoo.

Tapatur­ma­va­kuutus maksaa tapatur­ma­päi­vä­rahaa eli ansion­me­ne­tys­kor­vausta työky­vyt­tö­myy­destä vuoden ajan. Jos työky­vyt­tö­myys jatkuu sen jälkeenkin, korvaus muuttuu tapatur­mae­läk­keeksi ja laskee 85 prosent­tiin vuosityöansiosta.