Työta­pa­tur­man jälkeen heti lääkä­riin, kuulolla kuntouttajille

TEKSTI SUVI SAJANIEMI

Työta­pa­tur­man jälkei­nen Käypä hoito ‑suosi­tus olisi tämä: lääkä­riin heti eikä vasta sitten, vakuu­tus­yh­tiön kuntou­tuseh­do­tuk­sien kuun­te­le­mi­nen ja hereillä olemi­nen vuosi­työ­nan­sion määrittämisessä.

– Jos töissä kolah­taa, on aina lähdet­tävä lääkäriin!

Tätä Teol­li­suus­lii­ton pitkään julis­ta­maa, mutta aina yhtä ehdot­to­man tärkeää ohjetta alle­vii­vaa sosi­aali- ja työym­pä­ris­tö­asian­tun­tija Marjut Lumi­järvi. On myös kerrot­tava lääkä­riin lähdöstä välit­tö­mästi esimie­helle, tai jos tämä ei ole paikalla, työkaverille.

Asian­tun­tija muis­tut­taa vielä, että ensim­mäi­nen lääkä­ri­käynti korva­taan aina, myös silloin kun sattu­nutta tapausta ei jälki­kä­teen arvioi­tai­si­kaan työta­pa­tur­maksi. Eikä ”menneen maail­man” vaati­muk­sesta kirjal­li­sesta vakuu­tus­to­dis­tuk­sesta kannata olla huolis­saan, sillä työnan­ta­jan käyt­tämä vakuu­tus­yh­tiö saadaan kyllä selville.

Työnan­ta­jan on huoleh­dit­tava tapa­tur­mail­moi­tuk­sen teke­mi­sestä vakuu­tus­yh­ti­öön 10 päivän sisällä tapah­tu­masta. Ja lääkä­rin velvol­li­suus, ei vahin­goit­tu­neen, on huoleh­tia siitä, että E‑lausunto kirjoi­te­taan työky­vyt­tö­myy­destä vakuu­tus­yh­tiötä varten.

ITSEKIN OLTAVA HEREILLÄ

Palkan­mak­su­vel­vol­li­suu­den ajan korvaus eli tapa­tur­ma­päi­vä­raha on sairausa­jan palkan suurui­nen ja makse­taan työnan­ta­jalle. Neljän työky­vyt­tö­myys­vii­kon jälkeen ansion­me­ne­tys­kor­vaus laske­taan vakiin­tu­neen ansio­ta­son mukaan.

– Tämä on kohta, jossa pitää olla hereillä! Yleensä korvauk­sen taso pysyy samana, mutta se voi myös nousta tai laskea. Vuosi­työ­an­siossa on mukana kaikki työan­sio, eikä se ole sama kuin vero­tettu tulo. Esimer­kiksi kausi­työt­tö­myys otetaan huomioon, eli ansiot jaetaan vuoden 12 kuukaudelle.

Kuntout­ta­mi­sen toimet ovat toinen virk­kuna olon paikka.

– Pitää suhtau­tua vaka­vasti siihen, mitä vakuu­tus­yh­tiö ehdot­taa. Lain mukaan vahin­goit­tu­neen on itse edesau­tet­tava kuntoutustaan.

– Tapa­tur­ma­va­kuu­tuk­sesta makse­taan tapa­tur­ma­vam­man vuoksi tarpeel­li­set lääkä­ri­käyn­nit, fysio­te­ra­pia, myös ansion­me­ne­tys työssä olevalle, amma­til­li­nen kuntou­tus, laitos­kun­tou­tus ja lääkkeet.

Asian­tun­tija kertoo, että vuoden 2016 laki­muu­tok­sen jälkeen matkat hoitoon, lääk­keet ja sellai­set lääkä­rin­lausun­not, joihin ei ole saanut etukä­teen maksusi­tou­musta vakuu­tus­yh­tiöltä, on makset­tava ensin itse ja korvaus haet­tava jälki­kä­teen vakuu­tus­yh­tiöltä. Lumi­järvi neuvoo­kin, että toimen­pi­tei­siin kannat­taa aina hank­kia E‑lääkärinlausunto, mikä toimii maksusitoumuspyyntönä.

Lumi­jär­veä harmit­taa se ylei­nen kuvi­telma, että pitää vaatia pääsyä magneet­ti­ku­vauk­seen ainoana ”kunnon tutki­muk­sena”. Yksi­tyi­set lääkä­ria­se­mat suosit­te­le­vat mielel­lään magneet­ti­ku­vauk­sia niiden kalliin hinnan takia.

– Jätet­tä­köön tutki­muk­set lääkä­rin päätet­tä­viksi. Ei kaikissa tapauk­sissa edes rönt­gen­ku­vausta tarvita. Mutta jos tarvi­taan, se riit­tää ja ultra näyt­tää loput, Lumi­järvi sanoo.

Tapa­tur­ma­va­kuu­tus maksaa tapa­tur­ma­päi­vä­ra­haa eli ansion­me­ne­tys­kor­vausta työky­vyt­tö­myy­destä vuoden ajan. Jos työky­vyt­tö­myys jatkuu sen jälkeen­kin, korvaus muut­tuu tapa­tur­mae­läk­keeksi ja laskee 85 prosent­tiin vuosityöansiosta.