Tuulta päin – kriisivuosi 2022 koetteli kotitalouksia, mutta avasi myös mahdollisuuksia

Talouden ja työllisyyden mittareiden perusteella vuosi 2022 ei näytä kriisikaudelta suomalaisessa teollisuudessa. Nyt aletaan olla koronaa edeltävän ajan lukemissa ja niiden ylikin, kertovat tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila ja erikoistutkija Timo Eklund Teollisuusliitosta.

– Selkeät korkeasuhdanteen tunnusmerkit täyttyvät tällä hetkellä, Eklund sanoo.

– Suomen työllisyysaste on pysynyt korkealla, ja lomautusten määrä on vuodessa puolittunut, Anttila kertoo.

Vuoden 2008 talouskriisi näyttää talouslukujen valossa paljon dramaattisemmalta kuin korona-ajan ja Ukrainassa käytävän sodan vaikutukset.

Valtiovalta ja yritykset ovat pystyneet tekemään tarvittavia muutoksia tilanteen mukaan. Erityisesti Pohjoismaat näyttävät selvinneet kriisiajoista pienimmillä seurauksilla.

– Näyttää, että näiden maiden taloudet kestävät hyvin tällaiset kriisit, Eklund sanoo.

YRITYKSET TAKOVAT TULOSTA

Inflaation eli hintojen nousun kiihtyessä oli huolena, pystyvätkö yritykset sopeuttamaan toimintojaan kulujen kasvaessa.

– Suomalaisilla yrityksillä on hinnoitteluvoimaa. Ne ovat pystyneet siirtämään onnistuneesti kasvaneita kuluja omiin hintoihinsa. Ja siinä sivussa kasvattamaan omia katteitaan, Eklund sanoo.

– Monien yritysten ei ole tarvinnut tinkiä voitto-osuudestaan, päinvastoin, Anttila toteaa.

Monien yritysten ei ole tarvinnut tinkiä voitto-osuudestaan, päinvastoin.

Tästä huolimatta julkisessa keskustelussa maalataan hyvin synkkiä kuvia tulevista ajoista. Tilanteeseen vaikuttavat lähestyvät eduskuntavaalit ja menossa olevat työehtosopimusneuvottelut.

– Eduskuntavaalien läheisyys paineistaa poliittista keskustelua entistä ärhäkämmäksi. Ja kun neuvotellaan palkkaratkaisuista, uhkakuvia aletaan aina maalailla työnantajapuolella, Anttila sanoo.

Valtion velan kauhistelu on myös tavallista vaalien alla.

– On harrastettu aktiivista suhdannepolitiikkaa. On vastattu perustelluilla toimilla tilanteeseen. Siksi julkinen talous on nyt syvän alijäämäinen, Eklund sanoo.

KOTITALOUKSILLA VAIKEAMPAA

Työntekijöiden näkökulmasta tilanne on vaikeampi. Kovin hintojen nousu sitten 1980-luvun syö ostovoimaa ja laittaa monet kotitaloudet tiukalle.

Teollisuusliiton jäsenpaneelille loppuvuonna 2022 tehty ostovoimakysely kertoo, että viidesosa 2 004 vastaajasta arvioi taloustilanteensa huonoksi. Luottamus tulevaan on heikkoa, sillä kolmannes arvioi taloustilanteensa olevan nykyistä huonompi vuoden kuluttua.

– Ostovoima on se, missä kriisi näkyy tavallisten ihmisten elämässä, Eklund sanoo.

Työllisyys on huipussa, ja yrityksillä menee hyvin. Eikös nyt olisi palkankorotusten aika?

Teollisuusliitto on esittänyt, että ostovoimaa parannettaisiin palauttamalla vuonna 2016 kilpailukykysopimuksessa työnantajilta työntekijöille siirretyt noin kahden prosentin sosiaalivakuutusmaksut takaisin työnantajien maksettavaksi.

– Tavalla tai toisella on kotitalouksien ostovoima saatava paremmaksi. Yhä useammalle on nyt väliä sillä, mitä eurolla saa, kun pistää rahan kiertämään, Anttila sanoo.

Selkeä tapa vastata inflaatioon on palkkojen nostaminen. Niin on tehty myös Suomen kilpailijamaissa.

– Työllisyys on huipussa, ja yrityksillä menee hyvin. Eikös nyt olisi palkankorotusten aika? Anttila kysyy.

Neuvottelemalla vakautta epävarmoihin oloihin

Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja ja teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen kertoo, että kriisivuosi 2022 ei ole tuonut suuria muutoksia sektorin toimialoille.

– Tilanne voi näkyä Venäjän kauppaa tehneissä yrityksissä, mutta isossa kuvassa vaikutuksia on vähän, Virtanen sanoo.

Energian hinnannousu on näkynyt selvimmin työpaikkojen arjessa. Teknologiasektoriin kuuluvilla alkutuotannon aloilla poikkeusajat ovat näkyneet myös kausityövoiman saatavuudessa.

– Suomessa teollisuudella on mennyt tämä vuosi hyvin. Meillä on äärettömän korkea työllisyysaste, ja yritykset ovat tehneet hyvää tulosta koko vuoden, Virtanen sanoo.

Yksittäisten yritysten tilanteista ei kannata tehdä liian pitkälle vietyjä yleistyksiä.

– Oli suhdanne mikä tahansa, aina noin 20 prosentilla yrityksistä menee huonommin, Virtanen toteaa.

Epävarma maailmantilanne ja huoli tulevasta ovat näkyneet myös loppuvuoden työehtosopimusneuvotteluissa.

Talousluvut osoittavat, että palkankorotukset eivät vaaranna Suomen teollisuuden kilpailukykyä. Epävarmoissa oloissa työehtosopimusneuvotteluissa olisi mahdollisuus vakauttaa tilannetta.

Teknologiateollisuudessa ei syntynyt sopua vuoden 2023 palkankorotuksista, joten työehtosopimukset aukesivat kokonaisuudessaan neuvoteltaviksi.

– Olisi fiksua saada vuotta pidempi ratkaisu. Tulisi ennustettavuutta ja vakautta yrityksille, Virtanen sanoo.

SOPEUTUMISKYKYÄ ON KOETELTU

Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho kertoo, että kriisivuosi 2022 on koetellut yrityksiä ja työntekijöitä hyvin eri tavoin.

– Joillain aloilla, esimerkiksi lääketeollisuudessa ja öljybisneksessä, on mennyt aivan hyvin. Sitten on aloja, joissa nykyiset sähkönhinnat ja energiakriisi vaikuttavat kannattavuuteen, Laiho kertoo.

Harva toimiala tai yritys on täysin suojassa kriisien vaikutuksilta.

– Teollisuudessa on pitkiä tuotanto- ja toimitusketjuja. Kun yksi alkaa ontua, vaikuttaa se muihinkin, Laiho sanoo.

Tulevaisuudenkuva on tällä hetkellä hyvin kirjava.

– Pelätään hiipumista ja lamaa. Samaan aikaan pitäisi saada työvoimaa lisää ja miettiipä osa yrityksistä investointejakin, Laiho sanoo.

Vuoden 2023 palkankorotuksista ei kemian aloilla päästy yhteisymmärrykseen, joten koko työehtosopimus aukesi neuvoteltavaksi. Epävarmassa tilanteessa vakaille työmarkkinoille luulisi olevan tilausta.

–  Pyrimme vaikuttamaan siten, että saataisiin stabiiliutta ja ennustettavuutta lisää, samalla kun ostovoimaakin on turvattava, Laiho kertoo.

Vuosi 2022 on näyttänyt, että mitä tahansa voi tapahtua. Sopeutumiskykyä on koeteltu.

– Pitää pystyä venymään ja taipumaan, se on tämän vuoden raskas oppi, Laiho toteaa.

USKO TULEVAAN RATKAISEVAA

Korona-aika on kohdellut puutuotealan yrityksiä pääosin positiivisesti. Ihmiset ovat sijoittaneet rahaa koteihin, kun muut kulutusmahdollisuudet ovat olleet tauolla.

– Puutuotealalla on ollut parhaita aikoja moniin vuosiin, kertoo Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut kahdensuuntaisia vaikutuksia.

– Toisaalla yrityksillä on isoja vaikeuksia selviytyä tilanteesta. Sitten on yrityksiä, joille tilanne on tuonut positiivisia asioita, Alapartanen kertoo.

Hintojen nousu ja epävarma tulevaisuudenkuva ovat huonoja merkkejä puutuotealalle. Ihmiset lykkäävät hankintoja ja rakennusprojekteja.

– Jos luottamus tulevaan horjuu, se näkyy teollisuudessa ensimmäisenä puutuotesektorilla, Alapartanen kertoo.

MUUTOSVUOSI MYÖS TES-KENTÄLLÄ

Vuosi 2022 on ollut muutoksen aikaa mekaanisessa metsäteollisuudessa. Työnantajajärjestö Metsäteollisuus ry lopetti työehtosopimusten tekemisen, joten toimialalla siirryttiin yrityskohtaisiin sopimuksiin.

Alapartanen arvioi, että epävarmoista asetelmista alkanut vuosi sujui työehtosopimuksilla mitaten onnistuneesti.

– Jäsenemme on valtaosin saatu työehtosopimusten piiriin, Alapartanen kertoo.

Mekaanisen metsäteollisuuden yrityksistä löytyi myös halua pysyä valtakunnallisen työehtosopimuksen piirissä. Useat yritykset siirtyivät soveltamaan puusepänteollisuuden sopimusta. Hirsitaloteollisuuden yritykset puolestaan järjestäytyivät ja solmivat alalle oman yleissitovan työehtosopimuksen.

Työmarkkinakierros loi pohjan yrityskohtaisten sopimusten tekemiseen, mutta jatkossakin valtakunnalliset sopimukset ovat ykkösvaihtoehto, jolla luodaan vakautta.

– Raaka-aineen, energian ja lopputuotteen hinnoissa ei näytä olevan mitään vakautta. Pitää ihmetellä, jos yhteiskunnassa ei nähdä tarvetta työmarkkinoiden tasapainolle ja ennustettavuudelle, Alapartanen toteaa.

Kriisit yhdistävät ja jakavat

– Korona muutti työskentelytapaa kansallisesti ja kansainvälisissä puitteissa, kertoo kansainvälisen toiminnan päällikkö Jari Hakkarainen Teollisuusliitosta.

Teollisuustyöntekijöiden ammattiliittojen kattojärjestössä IndustriALL Global Unionissa työskentely on siirtynyt pitkälti verkkoon.

– Yllättävän nopeasti toiminta löysi uomansa, Hakkarainen sanoo.

Käytännössä tämä on tarkoittanut, että kokouksia on entistä enemmän, kun paikan päälle ei tarvitse matkustaa. Sääntömääräisten asioiden käsittely on verkossa sujuvaa, mutta keskustelut saattavat kuihtua.

Verkostojen ja luottamuksellisten suhteiden rakentaminen on erilaista verkkokokousten yhteydessä, mutta monenlainen toiminta on mahdollista hoitaa etänä.

– Uskallan väittää, että vähintään puolet toiminnasta pystytään siirtämään verkkoon sisällön kärsimättä, Hakkarainen sanoo.

VERKOSTO TUKENA TYÖTAISTELUSSA

Positiivinen esimerkki kansainvälisen yhteistyön tiivistymisestä liittyy Paperiliiton ja UPM:n työtaisteluun alkuvuonna 2022.

– Kyettiin rakentamaan konkreettisia solidaarisuuden osoituksia globaalisti, Hakkarainen kertoo.

Monikansallisen UPM:n työntekijöiden ammattiyhdistysten verkosto kokoontui vähintään kerran kuussa ja otti kantaa tilanteeseen. Ay-toimijat Euroopasta ja Amerikan mantereilta olivat yhteydessä UPM:n johtoon ja asiakkaisiin.

Vähintään puolet toiminnasta pystytään siirtämään verkkoon sisällön kärsimättä.

– Oli upeaa seurata, kun kansainvälinen ulottuvuus rakennettiin globaalin federaation tuella ja kyettiin tekemään yhteisiä päätöksiä, Hakkarainen kertoo.

Paperiliitosta on kerrottu, että kansainvälisellä ulottuvuudella oli vaikutus työtaistelun lopputulokseen. Yhteistyö myös näytti, etteivät paperiliittolaiset olleet yksin puolustamassa työehtoja.

– Toimintatapa tullaan varmasti monistamaan muihinkin yhtiöihin, Hakkarainen arvioi.

SOTA AIHEUTTANUT JAKOLINJOJA

Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa 2022.

– Hyökkäys on käytännössä aiheuttanut hajaannusta Euroopan ja Euroopan ulkopuolisen ay-liikkeen välillä, Hakkarainen kertoo.

Euroopassa sota nähdään yksiselitteisen tuomittavana hyökkäyksenä itsenäistä valtiota ja demokraattista maailmanjärjestystä vastaan. Myös toisenlaisia näkökantoja on maailmalla.

– Etenkin Latinalaisessa Amerikassa nähdään, että kriisi on USA:n ja Venäjän välinen, Hakkarainen kertoo.

Etenkin Latinalaisessa Amerikassa nähdään, että kriisi on USA:n ja Venäjän välinen.

Yhdysvaltojen takavuosien toimet Latinalaisessa Amerikassa eivät ole unohtuneet, joten alueen ay-liikkeessäkin USA nähdään usein vihollisena.

Venäläisten ammattiliittojen erottaminen on ollut esillä IndustriALL Global Unionissa, mutta äänestykseen asti asia ei ole edennyt, eikä äänestyksen lopputulos olisi ennalta selvä. Asiaan saatiin välirauha, kun venäläiset järjestöt jäädyttivät toimintansa järjestössä.

TEHOSTAMINEN ON MAHDOLLISTA

Ilmastonmuutoksen jarruttamiseen tarvitaan massiivisia toimia, joilla on jo kiire. Kasvihuonekaasujen karsiminen tarkoittaa joillekin aloille kutistumista ja kasvua toisille.

Eurooppalainen ay-liike on vaatinut, että vihreä siirtymä täytyy hoitaa reilulla tavalla, jotta ilmastonmuutoksen torjunnan hinta hoidettaisiin yhteisvastuullisesti.

– On oikeastaan ensimmäinen kerta, että kansainvälinen ay-liike on etupainotteisesti liikkeellä. Poikkeusajoista on otettava opiksi, että kansainvälisen toiminnan tehostaminen on mahdollista, Hakkarainen sanoo.

Ilmasto lämpenee, ennakointia tarvitaan

Ilmaston lämpenemisen hidastaminen on elintärkeää, jos maapallo halutaan pitää tulevaisuudessakin elinkelpoisena miljardeille ihmisille.

Yleisellä tasolla tästä on maailmanlaajuinen yhteisymmärrys, mutta käytännön toimista sopiminen ei ole helppoa. Viimeksi asioita puitiin marraskuussa Egyptissä YK:n ilmastokokouksessa.

– Se turhauttaa vuosi vuodelta enemmän, kuinka hidasta päätöksenteko on, sanoo Egyptin kokouksessa mukana ollut SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka.

Toisaalta hän ymmärtää, etteivät päätökset ole helppoja, kun puhutaan valtavista panostuksista.

– Surullista kuitenkin on, että ilmastotoimet ja -tuet ovat paljon pienempiä, kuin mitä maailmalla annetaan tukia fossiilisiin energiamuotoihin, Björkbacka sanoo.

KANSALAISJÄRJESTÖT VAIKUTTAVAT

Ihmisoikeuksien toteutuminen ilmastonmuutoksen hillinnässä ei ole itsestään selvää. On nurinkurista, jos esimerkiksi hillintäprojektilla tuhotaan alkuperäiskansan asuin- ja metsästysmaat.

Kansalaisjärjestöjen vaikuttamistyö on tärkeää, jotta kaikki näkökulmat tulevat kuulluiksi.

– Ihmisoikeuskysymykset ovat neuvotteluissa kauppaväline, Björkbacka toteaa.

Neuvotteluissa on kyse myös tulkinnoista ja sanamuodoista. Esimerkiksi Lähi-idän rikkaat öljyvaltiot ovat tulkinneet oikeudenmukaisen vihreän siirtymän tarkoittavan, että muut maat maksavat heille öljytaloudesta irtautumisesta.

Ihmisoikeuskysymykset ovat neuvotteluissa kauppaväline.

Turhauttavista hidasteista huolimatta kansalaisjärjestöjen työ tuottaa tulosta. Esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennysten markkinahyvitysmekanismiin liittyvät suositukset palautettiin valmisteluun ihmisoikeusjärjestöjen tekemän painostuksen ansiosta. Suosituksissa oli puutteelliset ekologiset ja ihmisoikeudelliset kriteerit.

– Sillä on vaikutusta, kun kansalaisjärjestöjen kanssa saadaan rivit suoriksi, Björkbacka sanoo.

VAUHTIA VIHREÄÄN SIIRTYMÄÄN

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sekoittanut Euroopan energiatilanteen perin pohjin. Venäläisestä öljystä ja kaasusta ollaan irtautumassa huomattavasti suunniteltua nopeammin.

– Kaasuputken sulkeminen pakotti Euroopan polvilleen miettimään energiapolitiikkaa. Siinä on myös mahdollisuus, Björkbacka sanoo.

Kaasuputken sulkeminen pakotti Euroopan polvilleen miettimään energiapolitiikkaa.

Alkuun venäläistä energiaa saatetaan korvata polttamalla hiiltä ja puuta entistä enemmän, mikä kasvattaa hiilidioksidipäästöjä. Björkbacka kuitenkin arvioi, että hieman pidemmällä aikavälillä vihreiden teknologioiden kehitys ja päästöttömien energiamuotojen käyttöönotto vauhdittuvat.

– Sota voi olla iso nytkähdyspiste, kun myöhemmin katsotaan asiaa, Björkbacka arvioi.

ENNAKOINTI ELINTÄRKEÄÄ

Yritysten on jatkossa panostettava vähäpäästöiseen ja energiaa säästävään toimintaan. Näköpiirissä ei ole, että ilmastonmuutoksen torjunnassa oltaisiin ottamassa taka-askelia.

– Pitää ennakoida ja muuttaa yrityksen liiketoimistrategiaa, Björkbacka sanoo.

Kaikkien osapuolien kannalta on parasta, että yritykset ennakoiden parantavat mahdollisuuksiaan työllistää. Jos prosesseja, teknologioita ja työntekijöiden osaamista kehitetään ajoissa, säästytään tehtaiden sulkemisilta ja työttömyydeltä.

Jos työnantajat eivät ole aktiivisesti kertomassa duunareille ilmastotoimistaan, ei siihen pitäisi tyytyä.

– Työntekijöiden pitäisi kysellä toimien perään ja varmistaa, että yritykset ovat valmiita hiilineutraaliin yhteiskuntaan, Björkbacka sanoo.

Parempi maailma ei rakennu itsestään

Venäjä valtasi Krimin niemimaan vuonna 2014 ja aseellinen konflikti alkoi tuolloin Itä-Ukrainassa.

– Sodan mahdollisuus oli läsnä pitkän aikaa. Oli todennäköistä, että konflikti laajenee, jos sitä ei ratkaista, sanoo maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta.

Harva kuitenkaan osasi arvata helmikuussa 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyksen mittakaavaa.

Maailmanpolitiikan asetelmaa voi pitää myös kylmän sodan uutena tulemisena. Patomäki muistuttaa, etteivät perimmäisinä pelotteina olevat ydinaseet kadonneet Neuvostoliiton romahdukseen 1990-luvun alussa.

– Siinä mielessä kylmä sota ei koskaan loppunut, Patomäki toteaa.

Kylmän sodan jälkeinen järjestys perustettiin yksioikoiselle markkinautopialle.

1990-luvun murroskohdassa olisi kuitenkin ollut mahdollista lopettaa kylmä sota rakentamalla tasapainoista maailmanjärjestystä poliittisesti ja taloudellisesti.

– 1990-luvulla hukattiin mahdollisuus. Kylmän sodan jälkeinen järjestys perustettiin yksioikoiselle markkinautopialle, Patomäki sanoo.

Venäjällä valtio- ja talousjärjestelmä vaihtui äkkirysäyksellä, mikä tarkoitti yltiörikkaiden oligarkkien nousua ja isolle osalle kansaa epävarmuutta, köyhyyttä ja kurjuutta. Moni kaipasi kovempaa valtiovaltaa tasaamaan tilannetta.

– Vladimir Putin tuli toteuttamaan sitä sosiaalista kysyntää, Patomäki sanoo.

YK-RATKAISU UKRAINAAN?

Ukrainan sodasta ja sitä edeltäneistä kehityskuluista kannattaa ottaa opiksi, että tilaisuuksia paremman maailman luomiseen ei kannata heittää hukkaan.

– Ainoa rationaalinen politiikan suunta on, että ydinsodan todennäköisyyttä pienennetään, Patomäki sanoo.

Ukrainan tilanne näyttää monin tavoin olevan umpisolmussa, mutta rauhan palauttamisen keinoja kannattaa aktiivisesti kehittää.

– Sodat päättyvät ennemmin tai myöhemmin rauhanneuvotteluihin, Patomäki sanoo.

Patomäki arvioi, että ulospääsy sodasta voisi olla valloitettujen Ukrainan alueiden saattaminen YK:n alaisuuteen. 10–15 vuoden demokraattisen kehityksen jälkeen alueet voisivat itse päättää, mitä haluavat tulevaisuudeltaan.

– YK-ratkaisu antaisi tilanteen tasoittua, Patomäki perustelee.

Ainoa rationaalinen politiikan suunta on, että ydinsodan todennäköisyyttä pienennetään.

Venäjän hyökkäyksen alettua  julkinen mielipide ja poliitikkojen kannat Suomessa kääntyivät nopeasti Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton jäsenyyden kannalle. Suomi ja Ruotsi hakivat Naton jäseniksi toukokuussa.

Jäsenyyden vahvistamisen jälkeen Suomi pääsee Naton pöytiin keskustelemaan. Patomäki katsoo, ettei Suomen painoarvo maailmanpolitiikassa kuitenkaan vahvistu verrattuna sotilaallisen sitoutumattomuuden aikaan.

– Suomi tulee alisteiseksi osaksi länttä, joka muistuttaa kylmän sodan länttä, Patomäki arvioi.

VALTIOT YHTEISTOIMINTAAN

Talous-, terveys- ja turvallisuuskriisit ovat osoittaneet, ettei valtioiden aika ole ohi. Valtiot ja keskuspankit ovat ottaneet suurta roolia kriiseistä selviytymisessä.

Aika näyttää, palataanko kriisien tasaannuttua vanhoille raiteille. Poikkeusajat ovat kuitenkin osoittaneet, että aiemmin mahdottomiksi leimatut opit ovatkin käytännössä toimineet ja yhteistyöllä voidaan saavuttaa tuloksia.

Hyvä esimerkki yhteistyön tuloksista on kesällä 2021 OECD:ssä ja G20 maiden kesken sovittu uudistus, joka pyrkii puuttumaan monikansallisten suuryritysten veronkiertoon. Uudistuksen tavoitteena on asettaa yritysverotukseen kansainvälinen minimi ja kohdentaa ylikansallisten yritysten veronmaksua maihin, joissa yritykset varsinaisesti toimivat.

Tähän asti valtiot ovat kilpailleet yritysten huomiosta alentamalla yritysveroja. Tällaisessa kilpailussa useimmiten yritykset ovat voittajia ja tavalliset kansalaiset häviäjiä. Yhteiset pelisäännöt luovat myös yhteistä hyvää.

– Peliasetelma on sama kuin ay-liikkeessä. Kun pystyy organisoimaan yhteistoimintaa, voi parantaa asemaa. Samaa voidaan tehdä valtioiden kesken, Patomäki sanoo.