Uutinen
Tiesitkö, ettei turvatiedote aina tiedä akrylaatteja?
Käyttöturvallisuustiedotteissa ei välttämättä mainita ihottumia ja jopa astmaa aiheuttavia akrylaattiyhdisteitä. Ruuvilukitteiden ja tasotiivisteiden kaltaisissa aineissa esiintyvien akrylaattien tuomia terveysriskejä voi kuitenkin torjua.
TTL:n eli Työterveyslaitoksen monivuotinen akrylaattitutkimus on nyt poikinut tuloksia, ja laitos on julkaissut päivitetyt käytännön ohjeet siitä, miten ehkäistään akrylaattien aiheuttamia ihottumia ja hengitystiesairauksia.
Tyypillisesti akrylaattituotteita käytetään asennus- ja kokoonpanotöissä, samoin esimerkiksi autokorjaamoissa tuulilasien liimaus- ja korjaustöissä. Tärkeintä on välttää kaikki ihokosketus vielä kovettumattomaan liimaan, eli käyttää aina kemikaalinsuojakäsineitä. Työpaikalle on saatava myös hyvä yleisilmanvaihto, tarvittaessa kohdepoistojakin. Työntekijän on päästävä lääkärin tutkimuksiin, jos hänellä on pitkittynyttä ihottumaa, nuhaa tai astmaoireita.
Akrylaateille altistumisen estämistä hankaloittaa se, että käyttöturvatiedotteet eivät välttämättä paljasta tuotteen kaikkia allergisoivia ainesosia. Löysien EU-määräysten takia akrylaatteja ei siis välttämättä mainita lainkaan tai sitten niiden pitoisuudet ilmoitetaan liian pieninä.
Akrylaateista pidettiin 24.11. webinaari, jossa puhetta johti koko TTL:n hankettakin johtanut vanhempi asiantuntija Katri Suuronen. Hän huomautti, että valmistaja saattaa jättää mainitsematta riskialttiit aineet myös kaupallisten myyntitavoitteiden takia. Asiantuntija kehottikin tutkimaan myös liimojen omat tuoteselosteet, jotta kaikki allergisoivat aineet tunnistettaisiin.
– Kokoonpanotyössä ihokosketusallergian riski on vähintään kohtalainen, eli pääsääntöisesti näitä liimoja ei pidä käsitellä ilman suojakäsineitä.
Suojaamiseen käyvät kertakäyttöiset nitriili- tai neopreenikäsineet, joissa on merkinnät EN 374–1 ja CE.
HANSKOISTA TYÖKALUIHIN
Vanhempi asiantuntija, suojainekspertti Erja Mäkelä kuului kolmen hengen asiantuntijaryhmään, joka kävi muutamilla työpaikoilla tekemässä tarkkoja havaintoja ja mittauksia.
Jopa näillä työturvallisuuteen vakavasti suhtautuvilla työpaikoilla tehtiin joitain tyyppivirheitä.
– Riskinarviointiin ei välttämättä kuulunut lakisääteistä kemikaaliriskien arviointia. Työnjohto tiesi ihottumavaarasta, mutta työntekijöiden haastatteluista kävi ilmi, ettei akrylaattiallergia ollut tuttu asia. Liimapullojen kyljet olivat lähes järjestelmällisesti likaantuneita.
Pääsääntöisesti näitä liimoja ei pidä käsitellä ilman suojakäsineitä.
Kun näitä tahraantuneita pulloja sitten käsiteltiin suojahanskaisilla käsillä, akrylaattiyhdisteet tarttuivat käsineistä muihin työkaluihin ja niiden kahvoihin, eli allergisoivat aineet pääsivät leviämään.
Tahriintuneita pintoja saatettiin puhdistaa jatkuvasti samalla kangasliinalla ja näin vain levittää akrylaatteja. Oikea tapa olisi käyttää etanoliin kostutettua kertakäyttöliinaa, edetä pyyhinnässä puhtaimmasta likaisimpaan ja hävittää sitten kertakäyttöliina asianmukaisesti.
Käsiä ei aina pesty riittävän usein, ja joskus esteenä saattoi olla yksinkertaisesti se, että käsienpesupaikka oli liian kaukana.
SAIRASTUMISTA EI VOI ENNUSTAA
– Allergiariski koskee kaikkia akrylaattipitoisten tuotteiden käsittelijöitä. Ei voi ennustaa, kuka saa ihokosketusallergian, totesi ihotautilääkäri Maria Pesonen.
Kun on mahdotonta etukäteen tietää, kuka herkistyy, on suojattava kaikki. Se oli webinaarin yksi viesti.
Tyypillisin kosketusihottuman oire on halkeileva ihottuma sormenpäissä. Ihottuman puhjettua akrylaateille allergisoitunut henkilö ei yleensä enää voi käsitellä akrylaattiperusteisia tuotteita.
Aina ei ole helppo erottaa, johtuuko esimerkiksi hyvin tukkoinen nuha tai vaikka yleinen huonovointisuus nimenomaan akrylaateille altistumisesta töissä. Joka tapauksessa työnantaja on työturvallisuuslain mukaan velvollinen järjestämään työterveyshuoltopalvelut, jos yrityksessä on yksikin työntekijä. Mikäli työntekijällä esiintyy työpäiviin liittyvää ihottumaa, nuhaa, yskää, hengenahdistusta tai hengityksen vinkunaa, on hänen tärkeää hakeutua tutkimuksiin työterveyshuoltoon.
Työnantajan on lain mukaan vakuutettava työntekijänsä ammattitautien ja työtapaturmien varalta. Tapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvataan muiden muassa ammattitautiepäilyjen tutkimuskustannuksia, ammattitaudin hoitoa ja sen aiheuttamia työstä poissaoloja, työkyvyttömyyttä ja ammatillista kuntoutusta.
