Tuulilasien korjaamisessa voidaan käyttää akrylaattipitoisia liimoja. Myös teollisuuden asennus- ja kokoonpanotöissä niiden käyttö on yleistä. Kuvituskuva.

Tiesitkö, ettei turvatiedote aina tiedä akrylaatteja?

25.11.2022

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA ISTOCK

Käyt­tö­tur­val­lisu­ustiedot­teis­sa ei vält­tämät­tä maini­ta ihot­tumia ja jopa ast­maa aiheut­tavia akry­laat­tiy­hdis­teitä. Ruuvilukit­tei­den ja tasoti­ivis­tei­den kaltai­sis­sa aineis­sa esi­in­tyvien akry­laat­tien tuo­mia ter­veysriske­jä voi kuitenkin tor­jua.

TTL:n eli Työter­veyslaitok­sen monivuoti­nen akry­laat­ti­tutkimus on nyt poik­in­ut tulok­sia, ja laitos on julkaissut päivite­tyt käytän­nön ohjeet siitä, miten ehkäistään akry­laat­tien aiheut­tamia ihot­tumia ja hen­gi­tystie­sairauk­sia.

Tyyp­il­lis­es­ti akry­laat­ti­tuot­tei­ta käytetään asen­nus- ja kokoon­pan­otöis­sä, samoin esimerkik­si autoko­r­jaamoissa tuulilasien liimaus- ja kor­jaustöis­sä. Tärkein­tä on vält­tää kaik­ki ihokos­ke­tus vielä kovet­tumat­tomaan liimaan, eli käyt­tää aina kemikaalin­suo­jakäsineitä. Työ­paikalle on saata­va myös hyvä yleisil­man­vai­h­to, tarvit­taes­sa kohde­pois­to­jakin. Työn­tek­i­jän on päästävä lääkärin tutkimuk­si­in, jos hänel­lä on pitkit­tynyt­tä ihot­tumaa, nuhaa tai ast­maoire­i­ta.

Akry­laateille altistu­misen estämistä han­kaloit­taa se, että käyt­tö­tur­vatiedot­teet eivät vält­tämät­tä pal­jas­ta tuot­teen kaikkia aller­gisoivia aine­sosia. Löysien EU-määräys­ten takia akry­laat­te­ja ei siis vält­tämät­tä maini­ta lainkaan tai sit­ten niiden pitoisu­udet ilmoite­taan liian pien­inä.

Akry­laateista pidet­ti­in 24.11. webi­naari, jos­sa puhet­ta johti koko TTL:n han­ket­takin johtanut van­hempi asiantun­ti­ja Katri Suuro­nen. Hän huo­maut­ti, että valmis­ta­ja saat­taa jät­tää mainit­se­mat­ta riskialt­ti­it aineet myös kau­pal­lis­ten myyn­ti­tavoit­tei­den takia. Asiantun­ti­ja kehot­tikin tutki­maan myös liimo­jen omat tuote­selosteet, jot­ta kaik­ki aller­gisoi­vat aineet tun­nis­tet­taisi­in.

– Kokoon­pan­otyössä ihokos­ke­tusal­ler­gian ris­ki on vähin­tään kohta­lainen, eli pääsään­töis­es­ti näitä liimo­ja ei pidä käsitel­lä ilman suo­jakäsineitä.

Suo­jaamiseen käyvät ker­takäyt­töiset nitri­ili- tai neo­preenikäsi­neet, jois­sa on merkin­nät EN 374–1 ja CE.

HANSKOISTA TYÖKALUIHIN

Van­hempi asiantun­ti­ja, suo­jainekspert­ti Erja Mäkelä kuu­lui kol­men hen­gen asiantun­ti­jaryh­mään, joka kävi muu­tamil­la työ­paikoil­la tekemässä tarkko­ja havain­to­ja ja mit­tauk­sia.

Jopa näil­lä työ­tur­val­lisu­u­teen vakavasti suh­tau­tuvil­la työ­paikoil­la tehti­in joitain tyyp­pivirheitä.

– Riski­narvioin­ti­in ei vält­tämät­tä kuu­lunut lak­isääteistä kemikaaliriskien arvioin­tia. Työn­jo­hto tiesi ihot­tumavaaras­ta, mut­ta työn­tek­i­jöi­den haas­tat­teluista kävi ilmi, ettei akry­laat­tial­ler­gia ollut tut­tu asia. Liima­pul­lo­jen kyl­jet oli­vat läh­es jär­jestelmäl­lis­es­ti likaan­tunei­ta.

Pääsään­töis­es­ti näitä liimo­ja ei pidä käsitel­lä ilman suo­jakäsineitä.

Kun näitä tahraan­tunei­ta pul­lo­ja sit­ten käsitelti­in suo­ja­han­skaisil­la käsil­lä, akry­laat­tiy­hdis­teet tart­tui­v­at käsineistä mui­hin työkalui­hin ja niiden kahvoihin, eli aller­gisoi­vat aineet pää­sivät lev­iämään.

Tahri­in­tunei­ta pin­to­ja saatet­ti­in puhdis­taa jatku­vasti samal­la kan­gasli­inal­la ja näin vain levit­tää akry­laat­te­ja. Oikea tapa olisi käyt­tää etano­li­in kos­tutet­tua ker­takäyt­töli­inaa, ede­tä pyy­hin­nässä puh­taim­mas­ta likaisim­paan ja hävit­tää sit­ten ker­takäyt­töli­ina asian­mukaises­ti.

Käsiä ei aina pesty riit­tävän usein, ja joskus esteenä saat­toi olla yksinker­tais­es­ti se, että käsien­pe­su­paik­ka oli liian kaukana.

SAIRASTUMISTA EI VOI ENNUSTAA

– Aller­gia­ris­ki kos­kee kaikkia akry­laat­tip­i­tois­t­en tuot­tei­den käsit­telijöitä. Ei voi ennus­taa, kuka saa ihokos­ke­tusal­ler­gian, tote­si iho­tau­tilääkäri Maria Peso­nen.

Kun on mah­do­ton­ta etukä­teen tietää, kuka herk­istyy, on suo­jat­ta­va kaik­ki. Se oli webi­naarin yksi viesti.

Tyyp­il­lisin kos­ke­tusi­hot­tuman oire on halkeil­e­va ihot­tuma sor­men­päis­sä. Ihot­tuman puh­jet­tua akry­laateille aller­gisoitunut henkilö ei yleen­sä enää voi käsitel­lä akry­laat­tipe­rusteisia tuot­tei­ta.

Aina ei ole help­po erot­taa, johtuuko esimerkik­si hyvin tukkoinen nuha tai vaik­ka yleinen huonovoin­tisu­us nimeno­maan akry­laateille altistu­mis­es­ta töis­sä. Joka tapauk­ses­sa työ­nan­ta­ja on työ­tur­val­lisu­us­lain mukaan velvolli­nen jär­jestämään työter­veyshuoltopalve­lut, jos yri­tyk­sessä on yksikin työn­tek­i­jä.   Mikäli työn­tek­i­jäl­lä esi­in­tyy työpäivi­in liit­tyvää ihot­tumaa, nuhaa, yskää, hen­ge­nahdis­tus­ta tai hen­gi­tyk­sen vinku­naa, on hänen tärkeää hakeu­tua tutkimuk­si­in työter­veyshuoltoon.

Työ­nan­ta­jan on lain mukaan vaku­utet­ta­va työn­tek­i­jän­sä ammat­ti­tau­tien ja työ­ta­p­atur­mien var­al­ta. Tap­atur­ma- ja ammat­ti­tau­ti­vaku­u­tuk­ses­ta kor­vataan muiden muas­sa ammat­ti­tau­tiepäi­ly­jen tutkimuskus­tan­nuk­sia, ammat­ti­taudin hoitoa ja sen aiheut­tamia työstä pois­saolo­ja, työkyvyt­tömyyt­tä ja ammatil­lista kuntou­tus­ta.