Peppi Tervo-Hiltula: Hyvä mieli sähkö­pos­tin saamisesta

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVA KITI HAILA

”Minua kiin­nos­taa ihan hirveän paljon, mitä meidän liit­to­jen työt­tö­mille jäse­nille kuuluu”, sanoo Peppi Tervo-Hiltula.

PEPPI TERVO-HILTULA

Tatsin toimin­nan­joh­taja (2021–).
Media-alan opet­taja Stadin AO:ssa (ammatti- ja aikuis­opisto) 2018–21.
Aiem­min työs­ken­nel­lyt muun muassa nuori­so­jär­jes­töissä ja media­kas­va­tuk­sen parissa.
FM (filo­so­fian mais­teri), kult­tuu­ri­tuot­taja (AMK), amma­til­li­nen opet­taja, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja.
Suorit­ta­nut opetus­hal­lin­toon, johta­mi­seen, digi­taa­li­seen mark­ki­noin­tiin ja myyn­tiin liit­ty­viä koulutuskokonaisuuksia.

Melko harva ihmi­nen kertoo ilah­tu­vansa, kun inboxiin kilah­taa uusi työsäh­kö­posti, kun puhe­lin soi tai piip­paa teks­ti­vies­tin merkiksi. Mutta toimin­nan­joh­taja Peppi Tervo-Hiltula ilah­tuu, varsin­kin kun vies­tit tule­vat Tatsin eli Työt­tö­mien ay-jäsen­ten tukiyh­dis­tyk­seen kuulu­vien ammat­ti­liit­to­jen työt­tö­miltä jäseniltä.

– Jäsen­ten yhtey­de­no­tot vievät eteen­päin omassa työssä. Niistä saa uusia ideoita, joiden pohjalta voi kehit­tää Tatsin toimintaa.

On aika vaih­taa työtä, kun koen, että oma työ senhet­ki­sessä paikassa on tehty.

Tervo-Hiltula on ollut Tatsin toimin­nan­joh­ta­jana reilun vuoden. Hän siir­tyi tehtä­vään ammat­tiop­pi­lai­tok­sen media-alan opet­ta­jan virasta. 36-vuoti­aana hänelle on jo kerty­nyt koke­musta erilai­sista nuori­so­työ­hön ja järjes­tö­toi­min­taan liit­ty­vistä tehtä­vistä, ja lisäksi osaa­mista on tuonut ahkera opis­kelu työn ohessa.

– Töitä olen tehnyt noin kolmen vuoden pätkissä. Olen noudat­ta­nut Maija Poppa­sen urafi­lo­so­fiaa: On aika vaih­taa työtä, kun koen, että oma työ senhet­ki­sessä paikassa on tehty. Ja aina on tullut jotain uutta vastaan.

Ammat­tiyh­dis­tys­toi­mi­jan taus­taa Tervo-Hiltu­lalla ei ole. Hän kuiten­kin näkee, että liit­to­jen säily­mi­nen vahvoina toimi­joina on yhteis­kun­nalle hyväksi. Eikä ainoas­taan siksi, että ne puolus­ta­vat jäsen­tensä palk­koja ja muita työehtoja.

– On hyvin tärkeää, että järjes­täy­ty­mis­pro­sen­tit ovat mahdol­li­sim­man korkealla. Työelämä on sirpa­leista, mutta ammat­ti­liit­to­jen kautta ihmi­set koke­vat kuulu­vansa johon­kin poruk­kaan. Vaik­kapa koneis­ta­jalla tai auto­maa­tio­tek­ni­kolla on usein vahva ammatti-iden­ti­teetti, ja liitot voivat tukea tätä. Liitto on kotipesä.

TYÖTTÖMÄN ENSIAPUPAKETTI SANOITTAA TUNTEITA

Tatsin teke­mistä asioista iso osa on projek­ti­luon­tei­sia, mikä sopii toimin­nan­joh­ta­jan työs­ken­te­ly­fi­lo­so­fi­aan hyvin. Elokuun lopussa julkais­tiin Työt­tö­män ensia­pu­pa­ketti, joka on tarkoi­tettu työt­tö­mille, lomau­te­tuille ja työt­tö­myy­den uhkaamille.

– Paketti on nyt saata­villa verkossa ja sitä on mainos­tettu koulu­tuk­sissa ja uutis­kir­jeissä, kertoo Tervo-Hiltula.

Muutok­sen keskellä pitää toisaalta pystyä teke­mään päätök­siä ja toisaalta käsit­te­le­mään tunteita.

Työt­tö­män ensia­pu­pa­ke­tissa on käytän­nön toimin­taoh­jeita esimer­kiksi omien talous­asioi­den järjes­tä­mi­seen ja uuden työn hake­mi­seen. Erityistä siinä on, että kun työt­tö­myyttä yleensä lähes­ty­tään haet­ta­vien etuuk­sien kautta, paketti sanoit­taa myös tunne­reak­tioita, elämän­ti­lan­teen krii­siä sekä työt­tö­myyttä kokemuksena.

– Ensia­pu­pa­ke­tin avulla oppii ehkä tunnis­ta­maan omia tuntei­taan, joita työt­tö­mäksi jäämi­seen liit­tyy. Tunteet kulke­vat vaiheit­tain. Usein alussa tulee shok­ki­vaihe, sitten reak­tio­vaihe, käsit­te­ly­vaihe, uudel­leen suun­tau­tu­mi­sen vaihe. Muutok­sen keskellä pitää toisaalta pystyä teke­mään päätök­siä ja toisaalta käsit­te­le­mään tunteita.

Tatsin lisäksi Työt­tö­män ensia­pu­pa­ke­tin teke­mi­seen osal­lis­tui kolme muuta järjes­töä: Suomen mielen­ter­veys­seura MIELI ry, velkaan­tu­neita ja talous­on­gel­mai­sia auttava Takuusää­tiö sekä Työt­tö­mien keskusjärjestö.

Työpaik­ko­jen luot­ta­mus­hen­ki­löille on oma paket­tinsa, jonka saa pyyn­nöstä Tatsilta. Järjestö tarjoaa muuten­kin tukea luot­ta­mus­hen­ki­löille vaati­vissa tilan­teissa, ja mahdol­li­sia toimen­pi­teitä voidaan miet­tiä yhdessä.

– Luot­ta­mus­mies tai työsuo­je­lu­val­tuu­tettu saavat usein huoli­pu­he­luita ja heidän pitää vastata monen­lai­siin kysy­myk­siin, kun työn­te­ki­jät halua­vat heiltä tietoa, sanoo Tervo-Hiltula.

KORTTELIKEITTIÖ JA PÄIHDERIIPPUVAISTEN KOTIPESÄ

Tatsin hank­keita ovat myös Lahden Home­base ja Porvoon Kort­te­li­keit­tiö. Home­base on päih­de­toi­pu­jien päih­tee­tön, mata­lan kynnyk­sen kohtaa­mis­paikka, jonka ideana on yhtei­söl­li­nen vertais­tuki. Kolme vuotta sitten avattu tila syntyi päih­de­toi­pu­jien omasta aloit­teesta. Kort­te­li­keit­tiö puoles­taan on avoin paikka, jossa tiis­tai­sin tarjo­taan lounasta, tors­tai­sin järjes­te­tään kahvilatoimintaa.

Leiri­toi­min­taa­kin Tatsi käyn­nis­te­lee jälleen. Se ehti olla koro­nan takia pari vuotta tauolla, ja kiin­nos­tus on herän­nyt nyt uudestaan.

– Aluksi ihmi­set olivat koro­nan jälkeen arkoja lähte­mään mihin­kään. Nyt taas uskal­le­taan, ja on selvästi tarve kohdata toisia, Tervo-Hiltula kertoo.

Myös yhteis­kun­nal­li­nen vaikut­ta­mi­nen kuuluu Tatsin tehtä­viin, ja toimin­nan­joh­ta­jan työhön kuuluu paljon tapaa­mi­sia jäsen­liit­to­jen edus­ta­jien ja muit­ten yhteis­työ­ta­ho­jen kanssa. Kesän ja alkusyk­syn aikana Tervo-Hiltu­laa on työl­lis­tä­nyt touko­kuussa voimaan tullut pohjois­mai­nen työvoi­ma­pal­ve­lu­malli, jonka sovel­ta­mi­nen on herät­tä­nyt keskus­te­lua. Mallin tarkoi­tus on antaa työt­tö­mälle yksi­löl­li­sem­pää tukea työn­haussa, mutta se on johta­nut harmil­li­sen kirja­viin tulkintoihin.

– Eri puolilla Suomea työvoi­ma­toi­mis­toissa on eroja siinä, millä perus­teilla voi hakea opis­ke­le­maan tai milloin pitää hakea töitä. Loppu­tu­lok­sena voi olla, että työn­ha­kija joutuu jännit­tä­mään ansio­si­don­nai­sensa jatkoa.

TYÖTTÖMILLE LÖYDETTÄVÄ KIIREESSÄKIN AIKAA

– Harras­tan vaikut­ta­mista vapaal­la­kin erilai­sissa järjes­töissä. Esimer­kiksi lapseni koulun johto­kun­nan puheen­joh­ta­jana yritän vaikut­taa siihen, millaista pikku­kou­lu­lais­ten ilta­päi­vä­toi­minta on, kertoo Tervo-Hiltula.

Jos minulla ei olisi vart­tia aikaa keskus­tella työt­tö­män kanssa, olisin väärässä ammatissa.

Hän luon­neh­tii itse­ään toimin­nan käyn­nis­tä­jäksi, joka tart­tuu paran­nuk­sia vaati­viin asioihin.

– Mottoni taitaa nyky­ään olla, että tart­tis varmaan tehdä jotain. Monesti itse pitää tart­tua toimeen ja houku­tella sitten muita­kin mukaan.

Kuvaa­vaa Tervo-Hiltu­lan asen­teelle on, että kun Tatsi haki toimis­to­työn­te­ki­jää palk­ka­tu­ki­paik­kaan, hän kävi puhe­li­messa läpi työl­lis­ty­mis­vaih­toeh­toja kaik­kien hänelle soit­ta­nei­den haki­joi­den kanssa – myös niiden, joilla ei ollut mahdol­li­suutta tulla vali­tuksi, koska tehtävä oli jo täytetty.

– Yritimme puhe­li­messa miet­tiä yhdessä, mistä soit­ta­jalla olisi koke­musta. Ihmi­set kun eivät aina tunnista omia vahvuuk­si­aan eivätkä tule harkin­neeksi, voisi­vatko mahdol­li­sesti mennä jolle­kin ihan toiselle alalle töihin.

Muutama hakija lähetti jälkeen­päin sähkö­pos­tia ja kiitti Tervo-Hiltulaa.

– On vali­tet­ta­vasti paljon työnan­ta­jia, jotka eivät vastaa edes, että kiitos hake­muk­sesta, mikä on tosi epäkoh­te­liasta. Mutta jos minulla ei olisi 10–15 minuut­tia aikaa tällai­seen, olisin väärässä amma­tissa ja väärässä järjes­tössä. Aina saa soit­taa. Aina ei ehdi vastata, mutta soitan kyllä takai­sin tai laitan teks­ta­rin. Ihmi­set ovat tässä työssä parasta.

TATSI

  • Työt­tö­mien ay-jäsen­ten tukiyh­dis­tys ry
  • Edun­val­vonta- ja palve­lu­jär­jestö, perus­tettu 1996
  • Järjes­tää tuki­toi­min­taa, koulu­tusta ja tapah­tu­mia jäsen­jär­jes­tö­jensä työt­tö­mille jäse­nille, tuot­taa tietoa, raken­taa uusia toimin­ta­mal­leja hank­kei­den kautta
  • Jäsen­jär­jes­töinä 13 ammat­ti­liit­toa, myös Teollisuusliitto
  • Työn­te­ki­jöitä 5–10, toimisto Helsin­gin Hakaniemessä
    www.tatsi.fi