Peppi Tervo-Hiltula: Hyvä mieli sähkö­postin saamisesta

PEPPI TERVO-HILTULA

Tatsin toimin­nan­joh­taja (2021–).
Media-alan opettaja Stadin AO:ssa (ammatti- ja aikuis­opisto) 2018–21.
Aiemmin työsken­nellyt muun muassa nuori­so­jär­jes­töissä ja media­kas­va­tuksen parissa.
FM (filoso­fian maisteri), kulttuu­ri­tuot­taja (AMK), ammatil­linen opettaja, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja.
Suorit­tanut opetus­hal­lin­toon, johta­mi­seen, digitaa­li­seen markki­noin­tiin ja myyntiin liittyviä koulutuskokonaisuuksia.

Melko harva ihminen kertoo ilahtu­vansa, kun inboxiin kilahtaa uusi työsäh­kö­posti, kun puhelin soi tai piippaa teksti­viestin merkiksi. Mutta toimin­nan­joh­taja Peppi Tervo-Hiltula ilahtuu, varsinkin kun viestit tulevat Tatsin eli Työttö­mien ay-jäsenten tukiyh­dis­tyk­seen kuulu­vien ammat­ti­liit­tojen työttö­miltä jäseniltä.

– Jäsenten yhtey­de­notot vievät eteen­päin omassa työssä. Niistä saa uusia ideoita, joiden pohjalta voi kehittää Tatsin toimintaa.

On aika vaihtaa työtä, kun koen, että oma työ senhet­ki­sessä paikassa on tehty.

Tervo-Hiltula on ollut Tatsin toimin­nan­joh­ta­jana reilun vuoden. Hän siirtyi tehtä­vään ammat­tiop­pi­lai­toksen media-alan opettajan virasta. 36-vuoti­aana hänelle on jo kertynyt kokemusta erilai­sista nuori­so­työhön ja järjes­tö­toi­min­taan liitty­vistä tehtä­vistä, ja lisäksi osaamista on tuonut ahkera opiskelu työn ohessa.

– Töitä olen tehnyt noin kolmen vuoden pätkissä. Olen noudat­tanut Maija Poppasen urafi­lo­so­fiaa: On aika vaihtaa työtä, kun koen, että oma työ senhet­ki­sessä paikassa on tehty. Ja aina on tullut jotain uutta vastaan.

Ammat­tiyh­dis­tys­toi­mijan taustaa Tervo-Hiltu­lalla ei ole. Hän kuitenkin näkee, että liittojen säily­minen vahvoina toimi­joina on yhteis­kun­nalle hyväksi. Eikä ainoas­taan siksi, että ne puolus­tavat jäsen­tensä palkkoja ja muita työehtoja.

– On hyvin tärkeää, että järjes­täy­ty­mis­pro­sentit ovat mahdol­li­simman korkealla. Työelämä on sirpa­leista, mutta ammat­ti­liit­tojen kautta ihmiset kokevat kuulu­vansa johonkin poruk­kaan. Vaikkapa koneis­ta­jalla tai automaa­tio­tek­ni­kolla on usein vahva ammatti-identi­teetti, ja liitot voivat tukea tätä. Liitto on kotipesä.

TYÖTTÖMÄN ENSIAPUPAKETTI SANOITTAA TUNTEITA

Tatsin tekemistä asioista iso osa on projek­ti­luon­teisia, mikä sopii toimin­nan­joh­tajan työsken­te­ly­fi­lo­so­fiaan hyvin. Elokuun lopussa julkais­tiin Työttömän ensia­pu­pa­ketti, joka on tarkoi­tettu työttö­mille, lomau­te­tuille ja työttö­myyden uhkaamille.

– Paketti on nyt saata­villa verkossa ja sitä on mainos­tettu koulu­tuk­sissa ja uutis­kir­jeissä, kertoo Tervo-Hiltula.

Muutoksen keskellä pitää toisaalta pystyä tekemään päätöksiä ja toisaalta käsit­te­le­mään tunteita.

Työttömän ensia­pu­pa­ke­tissa on käytännön toimin­taoh­jeita esimer­kiksi omien talous­asioiden järjes­tä­mi­seen ja uuden työn hakemi­seen. Erityistä siinä on, että kun työttö­myyttä yleensä lähes­ty­tään haetta­vien etuuk­sien kautta, paketti sanoittaa myös tunne­reak­tioita, elämän­ti­lan­teen kriisiä sekä työttö­myyttä kokemuksena.

– Ensia­pu­pa­ketin avulla oppii ehkä tunnis­ta­maan omia tuntei­taan, joita työttö­mäksi jäämi­seen liittyy. Tunteet kulkevat vaiheit­tain. Usein alussa tulee shokki­vaihe, sitten reaktio­vaihe, käsit­te­ly­vaihe, uudel­leen suuntau­tu­misen vaihe. Muutoksen keskellä pitää toisaalta pystyä tekemään päätöksiä ja toisaalta käsit­te­le­mään tunteita.

Tatsin lisäksi Työttömän ensia­pu­pa­ketin tekemi­seen osallistui kolme muuta järjestöä: Suomen mielen­ter­veys­seura MIELI ry, velkaan­tu­neita ja talous­on­gel­maisia auttava Takuusäätiö sekä Työttö­mien keskusjärjestö.

Työpaik­kojen luotta­mus­hen­ki­löille on oma paket­tinsa, jonka saa pyynnöstä Tatsilta. Järjestö tarjoaa muutenkin tukea luotta­mus­hen­ki­löille vaati­vissa tilan­teissa, ja mahdol­lisia toimen­pi­teitä voidaan miettiä yhdessä.

– Luotta­mus­mies tai työsuo­je­lu­val­tuu­tettu saavat usein huoli­pu­he­luita ja heidän pitää vastata monen­lai­siin kysymyk­siin, kun työnte­kijät haluavat heiltä tietoa, sanoo Tervo-Hiltula.

KORTTELIKEITTIÖ JA PÄIHDERIIPPUVAISTEN KOTIPESÄ

Tatsin hankkeita ovat myös Lahden Homebase ja Porvoon Kortte­li­keittiö. Homebase on päihde­toi­pu­jien päihteetön, matalan kynnyksen kohtaa­mis­paikka, jonka ideana on yhtei­söl­linen vertais­tuki. Kolme vuotta sitten avattu tila syntyi päihde­toi­pu­jien omasta aloit­teesta. Kortte­li­keittiö puoles­taan on avoin paikka, jossa tiistaisin tarjo­taan lounasta, torstaisin järjes­te­tään kahvilatoimintaa.

Leiri­toi­min­taakin Tatsi käynnis­telee jälleen. Se ehti olla koronan takia pari vuotta tauolla, ja kiinnostus on herännyt nyt uudestaan.

– Aluksi ihmiset olivat koronan jälkeen arkoja lähte­mään mihin­kään. Nyt taas uskal­le­taan, ja on selvästi tarve kohdata toisia, Tervo-Hiltula kertoo.

Myös yhteis­kun­nal­linen vaikut­ta­minen kuuluu Tatsin tehtä­viin, ja toimin­nan­joh­tajan työhön kuuluu paljon tapaa­misia jäsen­liit­tojen edusta­jien ja muitten yhteis­työ­ta­hojen kanssa. Kesän ja alkusyksyn aikana Tervo-Hiltulaa on työllis­tänyt touko­kuussa voimaan tullut pohjois­mainen työvoi­ma­pal­ve­lu­malli, jonka sovel­ta­minen on herät­tänyt keskus­telua. Mallin tarkoitus on antaa työttö­mälle yksilöl­li­sempää tukea työnhaussa, mutta se on johtanut harmil­lisen kirja­viin tulkintoihin.

– Eri puolilla Suomea työvoi­ma­toi­mis­toissa on eroja siinä, millä perus­teilla voi hakea opiske­le­maan tai milloin pitää hakea töitä. Loppu­tu­lok­sena voi olla, että työnha­kija joutuu jännit­tä­mään ansio­si­don­nai­sensa jatkoa.

TYÖTTÖMILLE LÖYDETTÄVÄ KIIREESSÄKIN AIKAA

– Harrastan vaikut­ta­mista vapaal­lakin erilai­sissa järjes­töissä. Esimer­kiksi lapseni koulun johto­kunnan puheen­joh­ta­jana yritän vaikuttaa siihen, millaista pikku­kou­lu­laisten iltapäi­vä­toi­minta on, kertoo Tervo-Hiltula.

Jos minulla ei olisi varttia aikaa keskus­tella työttömän kanssa, olisin väärässä ammatissa.

Hän luonnehtii itseään toiminnan käynnis­tä­jäksi, joka tarttuu paran­nuksia vaati­viin asioihin.

– Mottoni taitaa nykyään olla, että tarttis varmaan tehdä jotain. Monesti itse pitää tarttua toimeen ja houku­tella sitten muitakin mukaan.

Kuvaavaa Tervo-Hiltulan asenteelle on, että kun Tatsi haki toimis­to­työn­te­kijää palkka­tu­ki­paik­kaan, hän kävi puheli­messa läpi työllis­ty­mis­vaih­toeh­toja kaikkien hänelle soitta­neiden hakijoiden kanssa – myös niiden, joilla ei ollut mahdol­li­suutta tulla valituksi, koska tehtävä oli jo täytetty.

– Yritimme puheli­messa miettiä yhdessä, mistä soitta­jalla olisi kokemusta. Ihmiset kun eivät aina tunnista omia vahvuuk­siaan eivätkä tule harkin­neeksi, voisi­vatko mahdol­li­sesti mennä jollekin ihan toiselle alalle töihin.

Muutama hakija lähetti jälkeen­päin sähkö­postia ja kiitti Tervo-Hiltulaa.

– On valitet­ta­vasti paljon työnan­tajia, jotka eivät vastaa edes, että kiitos hakemuk­sesta, mikä on tosi epäkoh­te­liasta. Mutta jos minulla ei olisi 10–15 minuuttia aikaa tällai­seen, olisin väärässä ammatissa ja väärässä järjes­tössä. Aina saa soittaa. Aina ei ehdi vastata, mutta soitan kyllä takaisin tai laitan tekstarin. Ihmiset ovat tässä työssä parasta.

TATSI

• Työttö­mien ay-jäsenten tukiyh­distys ry
• Edunval­vonta- ja palve­lu­jär­jestö, perus­tettu 1996
• Järjestää tukitoi­mintaa, koulu­tusta ja tapah­tumia jäsen­jär­jes­tö­jensä työttö­mille jäsenille, tuottaa tietoa, rakentaa uusia toimin­ta­mal­leja hankkeiden kautta
• Jäsen­jär­jes­töinä 13 ammat­ti­liittoa, myös Teollisuusliitto
• Työnte­ki­jöitä 5–10, toimisto Helsingin Hakaniemessä
  www.tatsi.fi