Irene Niska­nen: Ansio­tur­van merki­tys epävar­moina aikoina

Työt­tö­myys­kas­san jäsen­ten työt­tö­myy­sa­jan ansio­turva on ollut yhteis­kun­nal­li­sessa keskus­te­lussa esillä muun muassa sosi­aa­li­tur­va­uu­dis­tuk­sen vuoksi, ja ikävä kyllä turvan heiken­tä­mi­sen näkö­kul­masta. Talou­del­li­sessa krii­sissä tai muutoin epäva­kaana aikana turvan heiken­tä­mi­nen ei ole oikea ratkaisu. Ansio­tur­valla on suuri merki­tys paitsi yksit­täi­sen jäse­nen työt­tö­myy­sa­jan toimeen­tu­loon myös yhteis­kun­nal­li­sesti. Perus­tur­vaa korkeam­paa ansio­tur­vaa saava joutuu turvau­tu­maan vähem­män muuhun sosiaaliturvaan.

Krii­sejä ja epäva­kautta olemme viime vuosina saaneet kokea suur­ten ja maail­man­laa­juis­ten poik­keus­ti­lan­tei­den vuoksi. Koro­nan aikana ansio­tur­van merki­tys näkyi, kun tuli yhtäk­ki­nen suur­työt­tö­myys. Koro­na­pan­de­mian talt­tuessa Eurooppa kohtasi keväällä jo uuden krii­sin Venä­jän hyökä­tessä Ukrai­naan. Sota­toi­met vaikut­ta­vat laajalti Euroo­pan ja muun maail­man talou­teen, kulu­tuk­seen, työl­li­syy­teen ja hyvin­voin­tiin. Vaiku­tuk­set Suomeen Venä­jän naapu­ri­maana ovat luon­nol­li­sesti laaja-alaiset.

Ansio­tur­vaa uudis­tet­taessa pitää huomioida myös sen yhteis­kun­nal­li­nen merki­tys erilai­sissa krii­si­ti­lan­teissa. Järjes­tel­mää on uudis­tet­tava, mutta erilai­set työsuh­teet ja ‑tilan­teet huomioi­den. Kun työn­te­ki­jällä on luot­ta­mus siihen, että hänellä perhei­neen on turva krii­si­vai­heen yli, säilyy luot­ta­mus tule­vai­suu­teen. Luot­ta­mus puoles­taan vahvis­taa julkista taloutta ja tukee yhteis­kun­nan toimivuutta.

Ansio­tur­vaa uudis­tet­taessa tulee huomioida myös sen yhteis­kun­nal­li­nen merki­tys erilai­sissa kriisitilanteissa.

Avoi­men työt­tö­myys­kas­san vakuu­tet­tuina on tämän vuoden alusta ollut monien eri alojen työn­te­ki­jöitä. Jäsen­temme ansio­päi­vä­raha muodos­tuu useista erilai­sista työsuhde- ja työai­ka­muo­doista. Työt­tö­myys­tur­va­lain­sää­dän­töön tehtä­vät muutok­set heijas­tu­vat eri tavoin erilai­siin työsuh­tei­siin. Esimer­kiksi ansio­tur­van työs­sä­oloeh­toon on tekeillä laki­muu­tos, jossa työs­sä­oloehto kertyisi euro­pe­rus­tei­sesti. Tältä osalta uudis­tus on kannatettava.

Lakie­si­tyk­sessä olevaan malliin liit­tyy kuiten­kin element­tejä, jotka aiheut­ta­vat sen, että työs­sä­oloehto kertyy ja etuu­den suuruus määräy­ty­vät jopa sattu­man­va­rai­sesti tietyissä työsuhde- tai palkan­mak­su­ti­lan­teissa. On vaarana, että laki­muu­tos heiken­täisi työs­sä­oloeh­don kerty­mistä ja etuu­den tasoa. Uudis­tuk­sen vaiku­tuk­set on arvioi­tava tark­kaan varsin­kin epätyy­pil­li­sillä työaloilla tai ‑ajoilla työs­ken­te­le­vien sekä osa-aika­työtä, keik­ka­työtä tai vaih­te­le­vaa työai­kaa teke­vien osalta.

Jotta jäsen­temme työt­tö­myy­sai­kai­nen toimeen­tulo olisi turvattu myös epäva­kau­den aikana, olisi ansio­tur­van laki­muu­tok­set valmis­tel­tava huolella ja pidet­tävä etuu­den määrä ja kesto nykyi­sellä tasolla.

Kirjoit­taja on Avoi­men työt­tö­myys­kas­san johtaja.