Rimoittaja Eetu Sintonen työskentelee Westaksen sahalla.

Teollisuus on varautunut poikkeusaikoihin – sähköpula ei sulje tehtaita Suomessa

TEKSTI JUKKA NORTIO
KUVAT JANI LAUKKANEN

Teollisuus on varautunut tulevaan sähköpulaan. Monille se ei ole edes ongelma, koska tehtaiden energialaitokset tuottavat ilmaista lämpöä ja sähköä jopa yli niiden oman tarpeen.

Kuorimakoneen nystyröitä täynnä olevat rautaiset rullat vetävät ja pyörittävät puuta samalla kun kuoren repijä kiskoo tukin pintakerrosta irti. Kuoriaines kasataan Westaksen Koski Tl:ssä sijaitsevan Raunion sahan pihalla oleviin valtaviin kasoihin kuivumaan.

Kuorta kertyy vuosittain 110 000 kuutiota, josta poltetaan tehtaan lämpölaitoksessa 65 prosenttia. Loput myydään muun muassa lähiseudun lämpölaitoksille. Eikä tässä vielä kaikki: kun tukki jalostetaan lautatavaraksi, syntyy prosessissa haketta ja sahanpurua. Hake myydään sellutehtaalle ja puru lämpölaitoksille energialähteeksi.

Remonttimies Kari Heikkilä ei usko, että energiapula uhkaa hänen työpaikkaansa.

ISO OSA OMAA ENERGIAA

Lämpövoimalan sisällä on valtava kattila, jonka sisällä oleville arinoille kuoriaines syötetään palamaan. Näin saadaan lämpöä veden lämmitykseen. Polttolaitos tuottaa kaiken sahan tarvitseman lämpöenergian, joka on noin 80 prosenttia sahan energiankulutuksesta. Varalla on myös kymmenen megawatin öljykattila, jos hakkeen saanti häiriintyy.

Lämpölaitoksessa tapaamme remonttimies Kari Heikkilän, joka tuntee 14 vuoden kokemuksella liki jokaisen ruuvin, mutterin ja kojeen sahalla. Parhaillaan työn alla on paineilmaventtiilin vaihto. Työntekijöiden keskuudessa ei tunneta huolta energiakriisin vaikutuksista työpaikkaan.

– Poltamme täällä omaa kuorta ja sähkön hinnoillehan me emme voi mitään, Heikkilä sanoo.

Lämpölaitoksen kuuma vesi on tehtaan monen prosessin lämmön lähde. Lämpöä tarvitaan varsinkin kuivaamossa, jossa vahvat puhaltimet kierrättävät ilmaa vesilämmitteisten pattereiden säleköiden läpi kohti kuivattavia lautapinoja. Kuivausaika ja -lämpötila määräytyvät sahatavaran paksuuden ja muiden ominaisuuksien mukaan.

– Kuivaamonhoitaja valitsee oikean kuivauskaavan kullekin tuotteelle. Se on hänen ammattitaitoaan, Westaksen tuotantojohtaja Sakari Virtanen sanoo.

Tuotantojohtaja Sakari Virtanen.

SAHALINJAT SYÖVÄT ENITEN SÄHKÖÄ

Sahalinjat käyttävät koko sahalaitoksella eniten sähköä. Niillä on runsaasti väkivahvoja moottoreita, jotka ohjaavat puiden kulkua ja sahausta prosessin eri vaiheissa.

Työntekijöitä ei sahauksessa juuri näy, vaan prosessia valvoo pääluottamusmies ja prosessinhoitaja Jukka Kleme valvomohuoneessa yli kahden vuosikymmenen kokemuksella. Samalla kun hän pitää silmällä paria kymmentä monitoria, ohjaa hän koneita varmoin ottein kahdella joystick-ohjaimella.

– Vaikka prosessi on automatisoitu, pitää sitä jatkuvasti seurata ja tarvittaessa puuttua työn etenemiseen. Erityisesti särmäyskonetta pitää ohjata, Kleme sanoo.

Energiakysymykset eivät ole tulleet hänen pöydälleen. Enemmän keskusteluja käydään johdon kanssa tulevan talven työtilanteesta, koska sahatavaran kysyntä on laskenut. Sahan työntekijät ovat säästyneet vuosikymmenet lomautuksilta muutamia lyhyitä jaksoja lukuun ottamatta.

Prosessia valvoo pääluottamusmies ja prosessinhoitaja Jukka Kleme.

NIUKASTI SÄÄSTÖKOHTEITA

Westaksen Koski Tl:n saha käyttää vuodessa noin 15 000 megawattituntia sähköä ja 60 000 megawattituntia lämpöä. Sähkön hinnasta osa on kulutusarvioon perustuen kiinteähintaista ja ylimenevä osa pörssisähköä.

Westaksella ei juurikaan ole käyty keskusteluja työn painottamisesta yöaikaan, jolloin sähkö on halvempaa.

– Teemme muutenkin töitä kolmessa vuorossa. Myös lämpölaitoksemme käy jatkuvasti läpi vuorokauden, Westaksen talousjohtaja Minna Saaranluoma-Carpelan sanoo.

Pari vuotta sähkö on turvattu nykyisillä hintakiinnityksillä.

Myös omaa sähköntuotantoa on mietitty. Aurinkoenergia ei kuitenkaan olisi paras vaihtoehto, koska sähköä tarvitaan jatkuvasti ja korkealla teholla.

– Pari vuotta sähkö on turvattu nykyisillä hintakiinnityksillä, ja ainakaan toistaiseksi ei ole suunnitelmia siirtyä omaan sähköntuotantoon, Saaranluoma-Carpelan sanoo.

Merkittäviä sähkön säästömahdollisuuksia ei Westaksella juuri ole. Westas on mukana Motivan energiansäästöohjelmassa, jonka tavoitteena on saada teollisuuden energiankäyttöä vähennettyä. Yrityksen tärkein energiansäästökohde on ollut lämpökeskuksen savukaasujen puhdistuslaitokseen asennettu Economizer-laite. Se nappaa savukaasuista lämpöenergian talteen.

Kallistuva sähkö kasvattaa sahatavaran hintapaineita.

– Kysyntä on vielä tällä hetkellä melko hyvä, mutta näköpiirissä on, että sekä kysyntä että hinnat lähtevät laskemaan. Tilanne muuttuu haastavammaksi. En kuitenkaan usko, että sähkön hinta vaikuttaa meillä siihen, pidämmekö sahan pyörimässä vai emme, Saaranluoma-Carpelan pohtii.

Kuivaamon valvomossa ovat kuivaamon hoitajat Markus Nuotio ja Heikki Hahko. Heillä on yhteensä noin 50 vuotta kokemusta sahatavaran käsittelystä. Kuivaamo on energiankäytön kannalta mielenkiintoinen paikka. Siellä käytetään valtaosa sahan lämpöenergiasta ja suuret puhaltimet ovat nekin melkoisia sähkön kuluttajia.

AUTOMAATIOTA JA KÄSITYÖTÄ

Työntekijäpulaa Westaksella ei kärsitä, vaan nuoria tulee tasaisesti eläköityvien tilalle. Vaikka automaatio on lisääntynyt, ei työntekijöiden määrä ole laskenut, koska tuotanto on vastaavasti kasvanut.

Rimoittaja Eetu Sintonen on työntekijöiden nuorempaa sukupolvea. Hän työskentelee tuotantolinjan loppupäässä valmiin sahatavaran parissa.

Sintonen ohjaa rimoituskonetta, jossa lautojen väliin asetetaan rimat vastakkaiseen suuntaan lautojen kanssa. Rimoja tarvitaan, jotta lautapinot ovat sopivan ilmavia, kun niitä kuivataan.

Työ on kuitenkin rentoa, kun saa tehdä omaan tahtiin.

– Kun kaikki toimii, ei automaatioon tarvitse paljoa puuttua. Harvoin niin kuitenkin on, vaan aika paljon pitää päivän aikana painaa hommia. Työ on kuitenkin rentoa, kun saa tehdä omaan tahtiin.

Neljä vuotta Westaksella työskennelleen Sintosen mukaan paikkakunnalla ei ole juuri muita työpaikkoja.

– Olin teurastamolla määräaikaisena neljä vuotta. Se alkoi tympimään. Siksi tulin tänne heti, kun vakituinen paikka vapautui.

Rimoittaja Eetu Sintonen on tyytyväinen, että saha on tarjonnut hänelle vakituisen työpaikan.

PUU ON TÄRKEÄ TEOLLISUUDEN ENERGIAN LÄHDE

Puu on edelleen tärkeä raaka-aine teollisuudelle ja koko Suomen taloudelle. Puuta jalostavat teollisuuslaitokset käyttävät puuta liki poikkeuksetta myös energialähteenä.

Puusta ei ole pula, ei ainakaan tukkipuusta Etelä-Suomessa. Sahoja on harvemmassa kuin esimerkiksi Pohjanmaalla tai Itä-Suomessa. Westaksella on liki 150 vuoden perinteet ja hyvät suhteet metsänomistajiin koko länsi- ja etelärannikon alueella. Pääosa puusta tulee Koski Tl:n sahalle noin sadan kilometrin sääteeltä. Sama koskee Westaksen toista sahaa Porissa.

Valmiista sahatavarasta noin 90 prosenttia menee vientiin, pääasiassa Eurooppaan, Pohjois-Afrikkaan ja Japaniin. Tuotteista 70 prosenttia on kuusta ja 30 prosenttia mäntyä.

– Voimme toimittaa hyvin tarkasti asiakastuotteita, kun tilaamme metsästä juuri tietynkokoista puuta ja sahaamme niistä tuotteita määrämittaan. Niistä asiakkaamme valmistavat lopputuotteita mahdollisimman vähällä hukalla, Virtanen sanoo.

Kun puut tulevat sahalle, ne lajitellaan automaattilajittelulla, jossa laser- ja röntgenmittarit mittaavat puun mitat. Lajittelu tehdään esimerkiksi puun pituuden, latvaläpimitan ja laadun mukaan. Kahdessa vuorossa rullaava lajittelija näyttää vanhalta laitteelta, mutta sen mekaniikka on vasta 20-vuotias. Mittareita on uusittu vuosien varrella.

 

Puu ja tuuli korvaavat fossiilista energiaa

Parhaillaan ajankohtaisen kaasun rooli on vaihdellut suomalaisen teollisuuden energianlähteenä. Sen käyttö nousi voimakkaasti 50 vuotta sitten. Vuosituhannen alussa käyttö alkoi hiipua ja nyt se lopahtaa kokonaan. Samoin käy hiilen energiakäytölle.

Samalla teollisuus on rakentanut melkoisesti biomassavoimaloita. Tuulen merkitys teollisuuden voimanlähteenä on pieni.

Energiantuotannon ja ostetun energian osuus vaihtelee melkoisesti teollisuuden eri alojen välillä.

– Kemianteollisuudessa ei ole juurikaan omaa energiantuotantoa, mutta metsäteollisuus tuottaa energiaa jopa yli oman tarpeen, Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen sanoo.

Isojen tehtaiden yhteydessä olevat energialaitokset ovat pääasiassa itsenäisiä yrityksiä, mutta tehtaat omistavat niistä suurimman osan. Tällä järjestelyllä tehdas saa edullista energiaa, josta riittää usein kaukolämpöä lähiseudun kotitalouksiin.

Suomessa ja Ruotsissa on paljon vesivoimaa, bioenergiaa ja ydinvoimaa.

Vakkilainen muistuttaa, että suomalainen teollisuus maksaa huomattavasti vähemmän sähköstä kuin esimerkiksi saksalainen.

– Suomessa ja Ruotsissa on paljon vesivoimaa, bioenergiaa ja ydinvoimaa. Niiden avulla sähkön hinta on alempi. Saksassa sähköntuotanto on perustunut kalliiseen fossiilienergiaan.

Teollisuuden sähkönkäyttö periytyy Vakkilaisen mukaan ajalta, jolloin Imatran Voima ja sittemmin Fortum hinnoitteli sähkön hinnan korkealle. Sen seurauksena teollisuus alkoi rakentaa omaa, voittoa tavoittelematonta sähköntuotantoa, kuten Teollisuuden Voiman Olkiluodon ydinvoimalan.

Jos Olkiluodon kolmosreaktori ei ole talvella käytössä, kohtaamme ongelmia. Vaikka sähkö laskennallisesti riittäisi, hinta nousee. Tilanne kärjistyy, jos Saksassa loppuu kaasu, sillä se heijastuu myös suomalaiseen sähkön hintaan.

– Osa sähkön tuotannosta on erittäin kallista, ja tämä nostaa sähkön hintaa kaikkialla. Todennäköisesti ensi talvi on pahempi kuin viime talvi. Paljon on kiinni sääoloista, Vakkilainen sanoo.

KILPAILUKYKY VAARASSA

Korkea sähkön hinta vaikuttaa suomalaisen teollisuuden hintakilpailukykyyn, koska energiakriisi on pääasiassa eurooppalainen ilmiö. Amerikkalaiset ja kiinalaiset tehtaat saavat näissä oloissa kilpailuetua, kun energian hinta ei nouse siellä. Energiaomavaraiseen metsäteollisuuteen kriisi ei iske, mutta konerakentajien ja metallinjalostajien energialaskussa muutos näkyy.

Vakkilaisen mukaan teollisuus on varautunut tähänkin kriisiin niin hyvin kuin voi, mutta sekään ei riitä.

– Sähkön hinnannousu on ollut täysi yllätys kaikille ja se vaikuttaa kaikkiin energiaintensiivisiin aloihin koko EU-alueella, hän sanoo.

TUULTA, EI PUUTA

Kun sähkön hinta nousee, parantaa se puun kilpailukykyä energialähteenä. Metsäteollisuuden pitkäaikainen huoli siitä, että kilpailu puusta kiihtyy, on nyt totta. Tähän saakka energiateollisuus on käyttänyt lähinnä metsätähteitä ja sahojen ylijäämäpuuta.

– Näillä sähköhinnoilla kannattaa energiapuusta maksaa liki sama hinta kuin tukkipuusta. Yhteiskunnan kannalta se, että puuta käytetään suoraan energiaksi, ei kuitenkaan ole suunta mihin pitäisi mennä. Siksi on hyvä, että tuulivoimaa rakennetaan paljon, koska se tuottaa uusiutuvaa sähköä, Vakkilainen sanoo.

 

Suuri kuluttaja säästää isosti

Polttoaineiden jalostaja Neste saa merkittävän osan energiastaan raakaöljyn ja muiden syöteaineidensa mukana. Tätä energiaa käytetään paljon jalostusprosessin eri vaiheissa.

Neste tarvitsee sähköä, lämpöä ja höyryä, joita saadaan useista lähteistä.

– Kilpilahden voimalaitos (KPP, Kilpilahti Power Plant) ostaa sivuvirtojamme ja vastaanottaa prosessilämpöämme. Tuotamme lämpöä noin 30 megawatin teholla, josta riittää Kilpilahden muillekin teollisuuslaitoksille, Nesteen Öljytuotteiden johtaja Markku Korvenranta sanoo.

GIGALUOKAN KULUTUS

Sähköä kuluu Porvoon jalostamolla noin 1 000 gigawattituntia vuodessa muun muassa raskaiden koneiden käyttöön läpi jalostusprosessin. Tämä energiamäärä vastaa noin 50 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuoden sähkönkulutusta.

Paljon voidaan kuitenkin säästää. Yhtiö on ilmoittanut, että se saavutti esimerkiksi vuonna 2021 kokonaisuutena 98,5 gigawattitunnin energiansäästön. Se merkitsi sähköä noin 5 000 sähkölämmitteiselle omakotitalolle.

Neste on turvannut sähkönsaantia pitkäaikaisilla tuulivoiman hankintasopimuksilla Fortumin, Ilmattaren ja Statkraftin kanssa. Sopimuksista osa on markkinahintaista sähköä ja osa on tehty erilaisilla suojautumistoimilla hinnanvaihteluja vastaan.

Sähkö on vedyn raaka-aine, jolla korvaamme maakaasun ja propaanin.

Lämpöenergiaa ja polttoaineita kuluu puolestaan noin 8 000 gigawattituntia vuodessa.

Neste on korvannut maakaasun lähes kokonaan maailmanmarkkinoilta ostetulla propaanilla. Vaihdon suurin vaikutus on Nesteen vetylaitoksella, jossa muutos tehtiin odotettua nopeammin.

SÄHKÖ KORVAA MUITA ENERGIALÄHTEITÄ

Korvenranta uskoo sähkön kilpailukykyiseen hintaan tulevaisuudessa. Pääsyy tähän on nopeasti kasvava tuulivoimatuotanto. Sen myötä tuotetaan myös vihreää vetyä, jota voidaan hyödyntää monin tavoin energialähteenä.

– Sähkö on vedyn raaka-aine, jolla korvaamme maakaasun ja propaanin.

Kilpilahden teollisuusalue, missä Nesteen jalostamo on suurin toimija, tuottaa merkittävästi enemmän lämpöenergiaa kuin siellä kulutetaan. Keskustelu hukkalämmön käytöstä pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuottajana jatkuu.

– Hanke on edelleen harkinnassa, Korvenranta tiivistää.

JATKUVAT ENERGIATALKOOT

Porvoon jalostamolla on erikoistunut tiimi, joka arvioi kaikissa yksiköissä ja kaikkien energiamuotojen osalta, miten energiatehokkuutta voidaan parantaa.

– Paljon työtä on tehty, mutta edelleen löytyy parannettavaa.

Nesteen prosessit ovat sellaisia, ettei niitä voi ajaa alas sähkönsaantiongelmien vuoksi.

– Emme voi ajaa mitään laitoksiamme ilman sähköä. Oletuksemme onkin, että saamme tarvitsemamme sähkön tuotannon ylläpitämiseen, vaikka sähkömarkkinoilla olisikin ajoittaista niukkuutta, Korvenranta sanoo.

 

Otavalla osataan säästää

Jokainen yritys pyrkii energiansäästämiseen aina kun säästäminen on kaikin puolin järkevää.

– Siirryimme neljä vuotta sitten älykkääseen led-valaistukseen, olemme toteuttaneet kompressorihuoneen lämmön talteenoton ja paransimme painohallin kattoremontin yhteydessä eristyksiä, Otavan Kirjapaino Oy:n toimitusjohtaja Marko Silventoinen kertoo konkreettisista energiatehokkuustoimista.

Painotalo käytti viime vuonna energiaa 5 500 megawattituntia, josta reilu 40 prosenttia tuli Keuruun Energialta kaukolämpönä.

– Kaukolämpömme on vihreää energiaa ja sähkö ekoenergiaa, vaikka ne ovat hieman tavallista energiaa kalliimpia, Silventoinen sanoo.

Sähkön hinnan Otavan Kirjapaino turvaa koko Otava-konsernin hankintasopimuksilla.

– Kiinteähintaiset sopimuksemme ovat huomattavan edullisia verrattuna nykyiseen sähkön hintaan. Ensi vuodeksi vähän yli puolet sähköstä hankitaan sovitulla kiinteällä hinnalla ja lopun joudumme neuvottelemaan. Seuraaville vuosille hintasuojatun sähkön määrä vähenee vuosittain, Silventoinen sanoo.

Kulunut vuosi ei ole muuttanut Otavan tapaa tehdä energianhankintasopimuksia, mutta paperin hankintaongelmiin on varauduttu saatavuusongelmien vuoksi. Varastossa on aiempaan verrattuna huomattavasti enemmän paperia, koska toimitusajat ovat pidentyneet.

Samalla kun paperin hinnan nousu on nostanut kirjojen materiaalikustannuksia, on energiakustannus pysynyt edelleen muutamassa prosentissa. Kirjapainon 12 miljoonan euron liikevaihdosta energian osuus on 300 000–400 000 euroa.

– Merkittäviä nousupaineita suojaamattomalle sähkölle toki on. Kaukolämmössä odotettavissa olevat hinnankorotukset ovat maltillisemmat, Silventoinen sanoo.

AINA ON VARAA PARANTAA

Energiansäästötoimet ovat Otavalla jokapäiväistä työtä. Tämän lisäksi on käynnistetty energian säästöön tähtäävä projekti.

– Vaikka energiansäästö on hyvässä mallissa, aina on parannettavaa, Silventoinen sanoo.

Koneiden, kuten sidontalaitteiden tai painokoneiden, hankinnoissa energiatehokkuus ei ole toistaiseksi ollut hankintakriteeri. Tärkeintä on ollut se, että koneet soveltuvat parhaalla mahdollisella tavalla käyttötarpeeseen.

Otava harkitsee parhaillaan aurinkosähköjärjestelmää. Se voisi tuottaa 5–10 prosenttia painon tarvitsemasta sähköstä. Investoinnin takaisinmaksuajaksi on arvioitu 7–10 vuotta.

 

Teollisuus pärjää tiukassakin paikassa

Energiamarkkinoiden ketjureaktio on realisoitunut karmealla tavalla: kun Venäjä laittoi kaasuhanat kiinni, piti Saksan turvata kotien kaasunsaanti. Voimalaitokset saavat vähemmän kaasua, jolloin kivihiilivoimaloita käynnistettiin korvaamaan puuttuvaa energiaa.

Kivihiili tarvitsee tuplaten päästöoikeuksia verrattuna maakaasuun, joka on nostanut päästöoikeuksien hinnan Euroopassa pilviin. Tämä vaikuttaa suoraan sähkön hintaan myös meillä.

– Maksamme sähköstä ylihintaa. Se haittaa teollisuuden prosessien kehittämistä, eli trendiä, jossa siirrytään polttoaineiden käytöstä sähkön käyttöön, Teknologiateollisuus ry:n energiapolitiikan johtava asiantuntija Martti Kätkä sanoo.

Kun sähkön hinta nousee, perustetaan turpeen varmuusvarastoja ja metsähakkeen käyttöä lisätään valtion tuella.

Tavoitteena on, että kaikki kaukolämpö voidaan tuottaa Sisä-Suomessa metsähakkeella.

Vaikka teollisuuden muutostrendi nyt hidastuu ja jopa kääntyy, pitkällä aikavälillä sähkönkäyttö lisääntyy. Samalla se korvaa fossiilisia polttoaineita ja turvetta.

Energiapuun saanti turvataan Kätkän mukaan sillä, että se koostuu metsäteollisuuden sivuvirroista ja tähteistä sekä nuoren metsän harvennuspuusta. Vaikka puuntuonti Venäjältä loppui, saadaan nuoren metsän hoitohakkuista korvaava puumassa.

– Tavoitteena on, että kaikki kaukolämpö voidaan tuottaa Sisä-Suomessa metsähakkeella, Kätkä sanoo.

METALLINJALOSTAJAT JA KONEPAJAT ONGELMISSA

Teollisuuden energiankäytöstä metallin jalostajat ovat suuria sähkönkuluttajia. Tornion jaloterästehdas on Pohjoismaiden suurin sähkönkuluttaja yli kolmella terawattitunnilla vuodessa. Metallijalostuksen ohella myös kemianteollisuudessa on sähköintensiivisiä prosesseja kuten kloraatin valmistus.

Toisaalla on metsäteollisuus, joka tuottaa suuret määrät teollisuushöyryä, lämpöä ja sähköä – usein jopa yli oman tarpeen.

Teollisuus tuottaa valtavat määrät hukkalämpöä. Sen hyödyntämisessä on Kätkän mukaan vielä paljon parannettavaa. Modernit kaukolämpöverkot pystyvät lämpöpumppujen avulla käyttämään hyödyksi aiempaa tehokkaammin alemman lämpötilan hukkalämpöjä.

TEOLLISUUS ON VARAUTUNUT

Teollisuus on varautunut poikkeusaikoihin polttoaineiden velvoitevarastoilla ja sähkön hintasuojauksilla. Suojauksilla taataan sähkön kattohinta. Polttoainehankinnassa käytetään useita lähteitä.

Kysyntäjoustot ovat tehokas keino energiakustannusten hillinnässä.

– Jos esimerkiksi prosessissa on elektrolyyseri, laite sammutetaan korkean sähkönhinnan ajaksi ja käynnistetään, kun sähkö on halvempaa. Samaa voivat tehdä esimerkiksi valimot. Mutta jatkuvatoimiset prosessit, kuten masuunit, eivät tällaista keinoa voi käyttää, Kätkä sanoo.

Varautumista ovat myös teollisuuden LNG-terminaalit, joita on Kemissä ja Porissa sekä rakenteilla Haminassa.

Hintasuojaukset pitää tehdä ajoissa eli ennen kuin näemme suuria hintoja.

Vaikka energiakriisi kehkeytyy kuinka pahaksi, ei Kätkä usko tulevana talvena tehtaiden sulkemiseen energianhinnan vuoksi.

– Hintasuojaukset pitää tehdä ajoissa eli ennen kuin näemme suuria hintoja. Kun piikkihinnat ovat ilmaantuneet, saa kyllä suojauksen, mutta se maksaa, Kätkä sanoo.

Toinen asia on tehoreservin, eli esimerkiksi Meri-Porin voimalan, käyttöönotto. Kolmas ja viimeinen tie ovat kiertävät parin tunnin sähkökatkot, jotka eivät aiheuta tuotannolle vakavaa haittaa.

– Teollisuus tekee kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa ennakkoon sopimuksia osallistumisesta säätösähkömarkkinoille joko tarjoamalla omaa sähköntuotantoaan tai vähentämällä sähkönkulutustaan, joista ne saavat korvausta, Kätkä kertoo.

Lue lisää: Korkea sähkön hinta syö tuhansien kemianteollisuuden työntekijöiden leipää