Vihdoin­kin – turval­li­sesta työstä perusoikeus!

Tähän asti työelä­män perus­oi­keuk­sia ovat olleet järjes­täy­ty­mis­va­paus ja kollek­tii­vi­nen neuvot­te­luoi­keus, kaiken­lai­sen pakko­työn pois­ta­mi­nen, lapsi­työ­voi­man pois­ta­mi­nen ja syrjin­nän kielto. ILO:n kesä­kui­sessa työkon­fe­rens­sissa työter­veys ja ‑turval­li­suus nostet­tiin niiden rinnalle viiden­neksi perus­oi­keu­deksi. Ydin­so­pi­mus­ten asemaan nostet­tiin sopi­muk­set numero 155 ja 187.

Laki­mies Paula Ilves­kivi SAK:sta painot­taa, että nyt jokai­sen ILO:n jäsen­maan velvol­li­suu­tena on edis­tää turval­li­suutta riip­pu­matta siitä, onko sopi­muk­sia rati­fioitu eli viety kansal­li­seen lain­sää­dän­töön. Ilves­kivi pitää hyvänä, että tähän liit­tyy myös vuotui­nen seuranta. Kun kansal­li­sia raport­teja käsi­tel­lään ILO:n kokouk­sessa, joutuu jäsen­val­tio puut­tei­den paljas­tuessa niin sano­tusti häpeä­paa­luun. Suomen­kin halli­tus joutuu vastaa­maan ILO:n kysymyksiin.

Ilves­ki­ven mukaan melko lähel­tä­kin löytyy työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sien rapaut­ta­mis­yri­tyk­siä. Sipi­län halli­tuk­sen esit­tä­mät pakko­lait, Suomen Yrit­tä­jien jatku­vat hyök­käyk­set ay-liikettä vastaan, EK:n päätös vetäy­tyä neuvot­te­luista ja UPM:n yrityk­set hajot­taa neuvot­telu- ja sopi­mus­jär­jes­tel­mää voivat johtaa työelä­män perus­oi­keuk­sien loukkauksiin.

”EI ENÄÄ RANA PLAZOJA”

– Vielä­kin kylmät väreet kulke­vat selkä­piissä, Ilves­kivi kuvai­lee järky­tyk­sen tunteitaan.

Yli 1 100 työn­te­ki­jää kuoli ja yli 2 500 louk­kaan­tui vuonna 2013, kun bangla­des­hi­lai­nen Rana Plaza ‑vaate­teh­das romahti ja paloi. Kata­stro­fin kansain­vä­li­nen huomio ei ole tuonut ratkai­se­vaa muutosta työoloi­hin. Maail­man­laa­jui­sesti kolme miljoo­naa työn­te­ki­jää kuolee vuosit­tain edel­leen työta­pa­tur­missa ja työn tuot­ta­miin sairauk­siin. Kymme­net miljoo­nat sairas­tu­vat tai vammau­tu­vat työnsä takia. Ilves­kivi koros­taa, että ILO:n uudet sopi­muk­set anta­vat ay-liik­keelle työka­luja työolo­jen korjaamiseen.

– Nyt voimme vedota ILO:n perus­so­pi­muk­siin kansain­vä­li­sillä fooru­meilla. ILO:lla on myös velvol­li­suus tehdä teknistä yhteis­työtä jäsen­mai­densa kanssa eli auttaa perus­oi­keuk­sien toteuttamisessa.

Qatar on tunnettu jalka­pal­lo­py­hät­töjä raken­ta­vien vieras­työ­läis­ten raskaista ihmi­soi­keus­louk­kauk­sista. Ilves­kivi sanoo, että Qata­ris­sa­kin on otettu ”pieniä aske­lia” työolo­jen kohen­ta­mi­sessa muiden muassa ILO:n ansiosta.

– Mutta missä jamassa olisim­me­kaan ilman kansain­vä­li­siä sopi­muk­sia? Ilves­kivi kysyy.

On totta, että edes Suomen kaltai­sessa, oikeus­val­tioksi väite­tyssä EU-maassa ei eten­kään ulko­maa­lais­ten työn­te­ki­jöi­den hyväk­si­käyt­töä tai kaltoin kohte­lua ole pystytty estä­mään. Joudut­tiin­han Suomi taas ilmian­ta­maan ay-liik­keen kansain­vä­li­selle katto­jär­jes­tölle ITUC:lle, kun UPM-metsä­jätti kiel­täy­tyi ensin neuvot­te­le­masta kollek­tii­vi­sista työehdoista.

Laki­mies painot­taa myös, että Suomen­kin työlain­sää­dön taus­talla ovat tukena ja lähteinä kansain­vä­li­set sopi­muk­set ja että halli­tuk­set otta­vat vaka­vasti ILO:sta tule­vat kysy­myk­set perus­oi­keuk­sien toteutumisesta.

”KESKEINEN TAVOITE LÄPI”

– Tulee lämmin olo, kuvai­lee Teol­li­suus­lii­ton työym­pä­ris­tö­pääl­likkö Vesa Kota­viita iloa siitä, että ay-liik­keen vaati­mus työsuo­je­lusta perus­oi­keu­tena saatiin ILO:ssa läpi.

– Kent­tä­työtä teke­vien työsuo­je­lu­tar­kas­ta­jien luku­määrä on vähen­ty­nyt Suomessa. Nyt voimme vedota perus­oi­keu­teen, kun yritämme saada lisä­pontta viran­omais­val­von­taan, Kota­viita kaavailee.

Suomes­sa­kin, Kota­vii­dan sanoin, tarvi­taan ”lisä­buus­tia”.

– Meillä on yrityk­siä, jotka eivät piit­taa lain­sää­dän­nöstä tai työeh­to­so­pi­muk­sista. Monille käy huonosti suoma­lai­sel­la­kin työpai­kalla, Kota­viita viit­taa vaka­viin työta­pa­tur­miin ja kuolemantapauksiin.

Työnan­ta­jia Kota­viita muis­tut­taa siitä, että enna­koiva toiminta turval­li­suu­den eteen merkit­see sääs­töjä esimer­kiksi sairaus­me­noissa ja vakuutusmaksuissa.

– Ihan kaikessa. Turval­li­nen työpaikka on kaik­kein tuot­ta­vin työpaikka.