Työssä
Vihdoinkin – turvallisesta työstä perusoikeus!
Ay-liike on ajanut pitkään oikeutta turvalliseen ja terveelliseen työhön kaikille. Kesäkuussa oikeus kirjattiin kansainvälisen työjärjestön ILO:n perussopimuksiin.
Tähän asti työelämän perusoikeuksia ovat olleet järjestäytymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus, kaikenlaisen pakkotyön poistaminen, lapsityövoiman poistaminen ja syrjinnän kielto. ILO:n kesäkuisessa työkonferenssissa työterveys ja -turvallisuus nostettiin niiden rinnalle viidenneksi perusoikeudeksi. Ydinsopimusten asemaan nostettiin sopimukset numero 155 ja 187.
Lakimies Paula Ilveskivi SAK:sta painottaa, että nyt jokaisen ILO:n jäsenmaan velvollisuutena on edistää turvallisuutta riippumatta siitä, onko sopimuksia ratifioitu eli viety kansalliseen lainsäädäntöön. Ilveskivi pitää hyvänä, että tähän liittyy myös vuotuinen seuranta. Kun kansallisia raportteja käsitellään ILO:n kokouksessa, joutuu jäsenvaltio puutteiden paljastuessa niin sanotusti häpeäpaaluun. Suomenkin hallitus joutuu vastaamaan ILO:n kysymyksiin.
Ilveskiven mukaan melko läheltäkin löytyy työntekijöiden oikeuksien rapauttamisyrityksiä. Sipilän hallituksen esittämät pakkolait, Suomen Yrittäjien jatkuvat hyökkäykset ay-liikettä vastaan, EK:n päätös vetäytyä neuvotteluista ja UPM:n yritykset hajottaa neuvottelu- ja sopimusjärjestelmää voivat johtaa työelämän perusoikeuksien loukkauksiin.
”EI ENÄÄ RANA PLAZOJA”
– Vieläkin kylmät väreet kulkevat selkäpiissä, Ilveskivi kuvailee järkytyksen tunteitaan.
Yli 1 100 työntekijää kuoli ja yli 2 500 loukkaantui vuonna 2013, kun bangladeshilainen Rana Plaza -vaatetehdas romahti ja paloi. Katastrofin kansainvälinen huomio ei ole tuonut ratkaisevaa muutosta työoloihin. Maailmanlaajuisesti kolme miljoonaa työntekijää kuolee vuosittain edelleen työtapaturmissa ja työn tuottamiin sairauksiin. Kymmenet miljoonat sairastuvat tai vammautuvat työnsä takia. Ilveskivi korostaa, että ILO:n uudet sopimukset antavat ay-liikkeelle työkaluja työolojen korjaamiseen.
– Nyt voimme vedota ILO:n perussopimuksiin kansainvälisillä foorumeilla. ILO:lla on myös velvollisuus tehdä teknistä yhteistyötä jäsenmaidensa kanssa eli auttaa perusoikeuksien toteuttamisessa.
Qatar on tunnettu jalkapallopyhättöjä rakentavien vierastyöläisten raskaista ihmisoikeusloukkauksista. Ilveskivi sanoo, että Qatarissakin on otettu ”pieniä askelia” työolojen kohentamisessa muiden muassa ILO:n ansiosta.
– Mutta missä jamassa olisimmekaan ilman kansainvälisiä sopimuksia? Ilveskivi kysyy.
On totta, että edes Suomen kaltaisessa, oikeusvaltioksi väitetyssä EU-maassa ei etenkään ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä tai kaltoin kohtelua ole pystytty estämään. Jouduttiinhan Suomi taas ilmiantamaan ay-liikkeen kansainväliselle kattojärjestölle ITUC:lle, kun UPM-metsäjätti kieltäytyi ensin neuvottelemasta kollektiivisista työehdoista.
Lakimies painottaa myös, että Suomenkin työlainsäädön taustalla ovat tukena ja lähteinä kansainväliset sopimukset ja että hallitukset ottavat vakavasti ILO:sta tulevat kysymykset perusoikeuksien toteutumisesta.
”KESKEINEN TAVOITE LÄPI”
– Tulee lämmin olo, kuvailee Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Vesa Kotaviita iloa siitä, että ay-liikkeen vaatimus työsuojelusta perusoikeutena saatiin ILO:ssa läpi.
– Kenttätyötä tekevien työsuojelutarkastajien lukumäärä on vähentynyt Suomessa. Nyt voimme vedota perusoikeuteen, kun yritämme saada lisäpontta viranomaisvalvontaan, Kotaviita kaavailee.
Suomessakin, Kotaviidan sanoin, tarvitaan ”lisäbuustia”.
– Meillä on yrityksiä, jotka eivät piittaa lainsäädännöstä tai työehtosopimuksista. Monille käy huonosti suomalaisellakin työpaikalla, Kotaviita viittaa vakaviin työtapaturmiin ja kuolemantapauksiin.
Työnantajia Kotaviita muistuttaa siitä, että ennakoiva toiminta turvallisuuden eteen merkitsee säästöjä esimerkiksi sairausmenoissa ja vakuutusmaksuissa.
– Ihan kaikessa. Turvallinen työpaikka on kaikkein tuottavin työpaikka.
