Oikeu­den­mu­kai­nen matka hiili­va­paa­seen maailmaan

Tuuli on kään­ty­nyt. Niin Euroo­pan unioni kuin yksit­täi­set ihmi­set ovat haluk­kaita torju­maan ilmas­ton­muu­tosta. Myös euroop­pa­lai­set ammat­ti­lii­tot, Teol­li­suus­liitto mukaan lukien tuke­vat vihreää siir­ty­mää. Mutta miten käy niille, joiden työpai­kat tai alat katoa­vat? Puhu­taan oikeu­den­mu­kai­sesta siirtymästä.

– Vaikka kyseessä on vält­tä­mä­tön muutos, se ei ole näiden duuna­rei­den vika, jotka aloilla työs­ken­te­le­vät. Yhteis­kun­nan on tultava vastaan, ettei isku ole niin kipeä, elin­kei­no­asioi­den pääl­likkö Lauri Mura­nen SAK:sta kuvaa oikeu­den­mu­kai­sen siir­ty­män mekanismia.

EU on luonut oikeu­den­mu­kai­sen siir­ty­män rahas­ton kompen­soi­maan muutosta. Just Tran­si­tion Fund eli JTF tarjoaa tukea vuoteen 2027 niille alueille ja toimia­loille, joita hiili­neut­raa­liin yhteis­kun­taan siir­ty­mi­nen koettelee.

– Ei se miten­kään täydel­li­nen ratkaisu ole, mutta tässä saadaan vähän lisä­ai­kaa maail­man mullis­tus­ten vuoksi, Mura­nen sanoo.

Hän uskoo, että löytyy meka­nis­meja, joilla työn­te­ki­jät pysty­vät koulut­tau­tu­maan uudel­leen. On muutos­tur­van kaltai­sia työka­luja raken­ne­muu­to­sa­lo­jen ihmi­sille. Oikeu­den­mu­kai­nen siir­tymä koko EU:n tasolla on kuiten­kin tarpeen. Sillä saadaan legi­ti­mi­teetti eli oikeu­tus kunnian­hi­moi­selle ilmastopolitiikalle.

– Nyt on hyvä ajan­kohta miet­tiä asiaa, sillä ihmis­ten arkea ovat alka­neet naker­taa ener­gian hinnat.

Venä­jän hyök­käys Ukrai­naan kytkey­tyy ener­gian hinn­an­nousuun. Toisaalta muutos on nopeut­ta­nut fossii­li­sista polt­toai­neista luopu­mista. Samaan hetkeen ovat osuneet Suomesta katsot­tuna erikoi­silta tuntu­vat päätök­set, kun sekä Saksa että Belgia ovat vähen­tä­neet ydin­voi­ma­ka­pa­si­teet­tia. Viimei­sim­pänä Euroop­paa koet­te­lee kuivuus.

– Tästä tulee aika vaikea­kin vääntö. Elämme kiin­nos­ta­via aikoja politiikassa.

SUOMI VOI SILTI OLLA ARMOLLISESSA ASEMASSA

Vaikka isku on dramaat­ti­nen turvea­lalle, ja turkis­tar­hoja uhkaa arvo­maa­il­man muutos, niin Puolassa tai Saksassa on satoja tuhan­sia töissä hiili­teol­li­suu­dessa. Puhu­mat­ta­kaan ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­sesta kehit­ty­viin maihin.

On kuiten­kin hyvä tunnis­taa raken­ne­muu­tok­sen ilmiöt, sillä ne leik­kaa­vat läpi koko yhteis­kun­nan. Miten nykyi­nen teol­li­suus ja ylipää­tään elin­kei­noe­lämä pystyy yllä­pi­tä­mään työpaik­koja ja toime­liai­suutta? Polt­to­moot­to­ri­au­ton sadat öljyi­set osat, varao­sa­teol­li­suus ja huol­to­mon­tut vaih­tu­vat sähkö­au­ton harvoi­hin liik­ku­viin osiin.

Fossii­lis­ten polt­toai­nei­den jalos­tus hiipuu, mutta kemian­teol­li­suus jatkuu, vaikka mate­ri­aa­lit vaihtuvat.

Ratkai­su­ja­kin on. Suoma­lai­nen akku­teol­li­suus kehit­tyy ja Uusi­kau­punki raken­taa sähkö­au­toja. Yhtenä esimerk­kinä on pieny­din­voima, jossa VTT:llä on Suomessa poik­keuk­sel­lista osaamista.

– Fossii­lis­ten polt­toai­nei­den jalos­tus hiipuu, mutta kemian­teol­li­suus jatkuu, vaikka mate­ri­aa­lit vaih­tu­vat. Yksit­täi­sen työn­tekijän näkö­kul­masta asiat eivät silloin muutu. On toivei­kas olo, miten tämä vaikut­taa työl­li­syy­teen, Mura­nen sanoo.

– Koro­nasta voisi sanoa, että se oli esimerkki yhteis­kun­nal­li­sesta shokista meidän elin­ai­ka­namme. Aika päät­tä­väi­sesti ja varsin onnis­tu­neesti siihen on pystytty maail­massa vastaamaan.

Turveala sai dramaat­ti­sen iskun

Keski-Suomi turve­tuo­tan­toa­luei­neen on yksi maakun­nista, jotka valmis­tau­tu­vat muutok­seen kohti hiili­neut­raa­lia yhteis­kun­taa. Oikeu­den­mu­kai­sen siir­ty­män JTF-rahoi­tusta on sinne jo myön­netty. Ensim­mäi­set eurot Keski-Suomen 47,2 miljoo­nan euron potista saadaan ensi vuonna.

Raportti elokuulta 2022 kertoo, ettei­vät asiat silti ole menneet kuin Ström­sössä. ”Vaikut­taa siltä, että rahoi­tus ja toimen­pi­teet eivät juuri­kaan kohdennu heihin, jotka jäävät ilman työtä ja toimeen­tu­loa (…) Myös rahas­ton viiväs­ty­mi­nen johtaa kovaan kiiree­seen vuonna 2023. Pahim­mil­laan merkit­tävä osa rahoi­tusta jää hyödyn­tä­mättä, vaikka maakun­ta­ta­solla toimit­tai­siin kuinka ripeästi.”

Neovan eli enti­sen Vapon turve­tuo­tan­non johtaja Pasi Ranto­nen kertoo, että turveala joutui vuonna 2021 todella kovaan syök­syyn. Ala työl­listi vielä neljä vuotta sitten Suomessa suoraan 2 500 henki­löä ja välil­li­sesti puolet lisää.

Turve nähtiin poliit­ti­sesti yhtenä helpoim­mista tavoista vähen­tää pääs­töjä. Suomen halli­tus teki päätök­sen, että turpeen käyttö vähin­tään puoli­te­taan vuoteen 2030 mennessä. Varsi­nai­sen niska­lau­kauk­sen antoi pääs­tö­kauppa. Se teki turpeesta niin kalliin, että osta­jat kaikkosivat.

– Puolit­tu­mi­nen tapah­tui­kin vuoteen 2022 mennessä. Se teki todella rumaa jälkeä tässä kentässä, Ranto­nen kertoo.

Eniten ovat kärsi­neet suoraan työtä tehneet ihmi­set tai yritykset.

Turvey­rit­tä­jille tämä tarkoitti sane­lu­po­li­tiik­kaa: ”Voit turvetta tänne lämpö­lai­tok­selle ajaa, mutta hinta on tuo”. Oli tahoja, jotka eivät osta­neet enää mitään. Turve­kauppa loppui kuin seinään. Tuli konkurs­seja ja joudut­tiin reali­soi­maan omai­suutta. Näin teki myös alan suurin toimija Neova, joka selvisi teke­mällä yli 100 miljoo­nan euron alaskirjaukset.

JTF-rahasto ei ehti­nyt alan krii­si­het­kellä apuun. Rahasto perus­tuu siihen, että moni­puo­lis­te­taan alueel­lista elin­kei­noa ja tuetaan työvoi­maa uudel­leen koulu­tuk­sella. Ajatuk­sena se on hyvä, mutta hidas.

– Eniten ovat kärsi­neet suoraan työtä tehneet ihmi­set tai yrityk­set. Heille ei ole suoraa tukea, jolla olisi­vat tästä pääs­seet yli. Yrit­tä­jät ja työn­te­ki­jät ovat kärsi­neet jo liki kaksi vuotta. Kun yritys on mennyt vara­rik­koon, se on siinä. Ei paljon lämmitä, jos maakunta retos­te­lee, että rahoi­tusta tulee, kun yrit­tä­jän elämän­työ on mennyt.

SUORAAN SYÖKSYYN SYNTYI PIENI TASANNE

Ukraina muutti tilan­netta. Kun Venä­jän ener­gia­puu­tuo­tanto pysäh­tyi, myös turvetta tarvit­tiin. Se hidasti turpeen kysyn­nän laskua, vaikka pääs­tö­kauppa pitää hinnan todella korkeana. Syntyi pieni tasanne, joka tasoitti alas­päin syöksyä.

– Koen tärkeänä, että Suomi, meidän päät­tä­jämme ja halli­tus kävi­si­vät huolella läpi, miten tässä aikaik­ku­nassa voitai­siin JTF-raho­jen jako­kri­tee­rejä muut­taa, että se tukisi oikeasti kärsi­neitä ihmi­siä suoraan. Pitäisi olla jotain tehtä­vissä. Puhun ylei­sesti alan puolesta, Ranto­nen sanoo.

Hänen mukaansa nyt olisi äärim­mäi­sen tärkeää nähdä kauem­mas, tehdä suun­ni­tel­maa yli vuoden 2025. Ener­gia­tur­peella pitäisi olla yhteis­kun­nal­li­sesti hyväk­sytty rooli ener­gia­pa­le­tissa. Silti hänkin arvioi, että jo vuosi­kym­me­nen lopulla ener­gia­tur­peen merki­tys tulee olemaan minimaalinen.

– Silloin pärjä­tään toivot­ta­vasti jo muilla ratkaisuilla.

TURKISALA SINNITTELEE OMASSA STRESSITESTISSÄÄN

Turki­sala on paineessa, joka ei ole vielä konkre­ti­soi­tu­nut Suomessa. Useassa Euroo­pan maassa koko toimiala on ajettu alas.

– Turki­se­lin­kei­nolle on etsitty uutta stra­te­giaa, ja vuonna 2035 meillä on hiili­neut­raali turkis­tila. Hyvin tiukasti otetaan huomioon ympä­ristö- ja eläin­ten hyvin­voin­ti­ky­sy­myk­set, Suomen Turki­se­läin­ten Kasvat­ta­jain Liiton FIFUR:in toimin­nan­joh­taja Marja Tiura sanoo.

– Uskon vahvasti turki­sa­lan tule­vai­suu­teen Suomessa ja EU:ssa. Suomi on ollut edel­lä­kä­vijä tila­ser­ti­fioin­ti­jär­jes­tel­mässä. Meillä on valta­van hyvä data ja tieto, mikä on eläin­ten hyvin­voin­nin taso.

Turki­se­lin­kei­nolle on etsitty uutta stra­te­giaa, ja vuonna 2035 meillä on hiili­neut­raali turkistila.

Voiko tästä kiit­tää kettu­tyt­töjä, jotka patis­ti­vat alaa? Tiura nauraa, että jos laveasti tulkit­see niin kyllä. Hän kertoo alan kunnian­hi­moi­sista ratkai­suista: käyte­tään aurin­ko­ken­noe­ner­giaa, rasva muute­taan biodie­se­liksi, ruhot jauhe­taan rehuksi. Tuotan­to­pro­ses­sista ei jää mitään yli.

– Olisi hirveän tärkeä, kun puhu­taan turki­se­lin­kei­nosta, että otet­tai­siin asiasta selvää. Puhtaim­mil­laan ala edus­taa kierto- ja biota­loutta. Turkis on mate­ri­aali muiden mate­ri­aa­lien joukossa.

Alalla on viimei­sim­pien vuosi­ti­las­to­jen mukaan noin 3 000 työpaik­kaa. Mutta jos syntyisi poliit­ti­nen päätös, että turkis­tuo­tanto halu­taan Suomes­sa­kin ajaa alas? Silloin sekin muut­tuu yhdessä yössä kriisialaksi.

TARVITAAN KOKONAISKUVA JA SUUNTA, MIHIN MENNÄÄN

Kaup­pa­tie­tei­den tohtori Paavo Järven­sivu edus­taa vuonna 2015 perus­tet­tua moni­tie­teistä Bios-tutki­musyk­sik­köä, joka tutkii ympä­ristö- ja resurs­si­te­ki­jöi­den vaiku­tuk­sia suoma­lai­seen yhteiskuntaan.

– Jotta tule­vai­suu­dessa on edel­ly­tyk­siä talou­delle ja elin­kel­poi­selle planee­talle ylipää­tään, täytyy siir­tyä radi­kaa­listi vähem­män kasvi­huo­ne­pääs­töjä aiheut­ta­vaan tuotan­toon. Lisäksi luon­non­va­ro­jen käyttö on saatava kestä­välle tasolle, tätä ei käytän­nössä vielä edes säädellä, hän huomauttaa.

– Se, missä olemme olleet jäljessä, on suun­ni­tel­mal­li­suus ja sen mukai­nen proak­tii­vi­nen toiminta. Yksi hokema on, että kaikki tapah­tuu nyt ”yhtäk­kiä”, vaikka asiat ovat taval­laan olleet tiedossa vuosikymmeniä.

Ilman muuta rikkaissa maissa myös kulu­tusta täytyy vähentää.

Pääs­tö­kau­pan tie on ollut liian hidas. Ennen kaik­kea tarvit­tai­siin koko­nais­kuva ympä­ris­tön reunaeh­doista ja muutok­sista, jotka teol­li­suu­den tuotan­nossa ja yhteis­kun­nan perus­jär­jes­tel­missä on saatava aikaan. Tarvi­taan tutki­muk­sia, kaupal­li­sia inno­vaa­tioita ja inves­toin­teja. On oltava aktii­vi­suutta ja keski­näistä koordinointia.

– Jos on koko­nai­sempi ymmär­rys ja tieto­pohja, eri tahot voivat enna­koida toimin­taansa. Tuotan­nossa pide­tään huolta, että uutta taloutta ja työpaik­koja syntyy.

Myös globaali oikeu­den­mu­kai­suus painaa. Mistä otetaan mine­raa­lit akkui­hin ja millai­sia ovat halpo­jen vaat­tei­den vaikutukset.

– Ilman muuta rikkaissa maissa myös kulu­tusta täytyy vähentää.

EDESSÄ UUDENLAISET JÄLLEENRAKENNUKSEN VUODET?

Ja kun talvea kohti mennään, ener­gia­krii­siä pukkaa Euroo­pas­sa­kin. Silti Järven­si­vu­kaan ei näe mielek­käänä vaih­taa kaik­kia polt­to­moot­to­ri­au­toja sähköi­siksi, vaan luoda enem­män moot­to­ri­tonta liik­ku­mista, julkista liiken­nettä, käve­lyä ja pyöräi­lyä. Siitä, millai­sia autot ja liiken­ne­jär­jes­tel­mät ovat tai miten ne on tuotettu, pääs­tään kaupun­ki­suun­nit­te­luun ja ihmis­ten käyttäytymiseen.

– Muutok­set eivät vält­tä­mättä ihmi­se­lä­mälle ole niin kummal­li­sia kuitenkaan.

Tarvi­taan ohje­nuora, ymmär­ret­tävä tarina, mitä kohti kulje­taan. Suomessa ollaan ylpeitä sotien jälkei­sestä jälleen­ra­ken­nusa­jasta. Nyt voisi olla kyse jostain samankaltaisesta.

– Loisi tiet­tyä selkä­ran­kaa, jos oltai­siin teke­mässä yhteistä ekolo­gista jälleenrakennusta.

– Mahdol­li­suuk­sia on, jos ei niin härkä­päi­sesti pidetä kiinni vanhoista, vaan luodaan näkymä uuteen.

Onhan Suomessa nähty Nokia-ihmeitä ennenkin.

– Eikä se ehkä mitään ihmeitä vaadi. Keskit­ty­nyttä suun­ni­tel­mal­lista teke­mistä, se olisi minun mieles­täni se avain.