Työmarkkinatoiminta

Töitä säällisillä ehdoilla

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVITUS VELI-PEKKA HEINO JA EMILIE UGGLA

Teollisuusliiton uusi strategia rakentuu neljästä kulmakivestä. Liiton työmarkkinatoiminta on kulmakivi, joka kehittää ja turvaa oikeudenmukaista ja hyvää työelämää Suomessa.

1/4: TYÖMARKKINATOIMINTA

Juttusarja esittelee Teollisuusliiton uuden strategian neljä kulmakiveä.

Teollisuusliiton uusi strategia vuosille 2023–2028 käsitellään ja hyväksytään toukokuun 2023 liittokokouksessa. Strategiaan kirjataan liiton tavoitteet sekä tavoitteisiin vievät työkalut.

Uuden strategian kulmakiviä on neljä: työmarkkinatoiminta, järjestöllinen vahvuus, yhteiskuntavaikuttaminen ja mahdollistajat.

– Työmarkkinatoiminta on hyvin laaja kokonaisuus. Se liippaa organisaation sisällä jokaisen toimenkuvaa, sanoo Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen.

Jyrki Virtanen

Toiminnan ytimessä ovat jäsenten jokapäiväisten työehtojen ja aseman turvaaminen ja parantaminen.

Näkyvimmillään työmarkkinatoiminta on työehtosopimusneuvottelujen aikaan, mutta siihen sisältyy monenlaista vaikuttamista. Työpaikkojen erimielisyyksien ratkaisu on keskeinen osa toimintaa.

– Työmarkkinatoiminta on myös koulutusta, tiedottamista ja luottamusmiesten aseman parantamista ja kehittämistä työpaikoilla, Virtanen luettelee.

Koko toiminnan perusta on laaja ja aktiivinen jäsenkunta.

– Suurin haaste on saada työpaikkojen työntekijät kiinnostumaan työehdoistaan ja omien etujensa valvonnasta. Sitä kautta pystytään vastaamaan paremmin myös muihin haasteisiin, Virtanen sanoo.

YLEISSITOVUUS KESKEINEN KYSYMYS

Työehtosopimusten yleissitovuuden määrittely on noussut tärkeäksi kysymykseksi työmarkkinoilla.

– Vaikka työntekijöiden järjestäytyminen olisi kuinka hyvä, se ei takaa yleissitovuutta, Virtanen tiivistää ongelman ytimen.

Nykyisin valtakunnallisesta työehtosopimuksesta tulee yleissitova, eli kaikkia alan yrityksiä koskeva, kun sopimuksessa mukana olevissa järjestäytyneissä yrityksissä työskentelee vähintään noin puolet kyseisen alan työntekijöistä.

– Työlainsäädäntö on tehty heikomman suojaksi, mutta tämä elementti on työnantajan käsissä, Virtanen sanoo.

SOPIMISEN KULTTUURI ON KILPAILUETU

Suomalainen sopimiseen perustuva työmarkkinajärjestelmä on säilyttämisen arvoinen.

– Näen sopimusyhteiskunnan kehittämisen mahdollisuutena. Sitä kautta yritykset ja työntekijät pärjäävät paremmin, Virtanen sanoo.

Hän arvioi, että sopimusyhteiskunnalle löytyy kannatusta valtaosasta yrityksiä. Sopimisen kulttuuri luo vakautta ja ennustettavuutta työmarkkinoille ja yhteiskuntaan. Ei ole kenenkään etu, jos työmarkkinoilla pitää jatkuvasti olla sammuttamassa tulipaloja.

– Ay-liikkeenä ajatellaan joka ratkaisussa, että Suomessa olisi työtä jatkossakin ja jäsenillä olisi säälliset työehdot ja palkat. Siksi tätä tehdään, Virtanen toteaa.

Ilman strategiaa laivamme seilaa tuuliajolla ilman päämäärää.

Strateginen suunnittelu on tärkeää, jotta toimintaa voidaan kehittää ja viedä määrätietoisesti eteenpäin. Samalla myös valmistaudutaan eri kehityskulkuihin.

–  Ilman strategiaa laivamme seilaa tuuliajolla ilman päämäärää, Virtanen kuvailee.

STRATEGIA KÄYTÄNTÖÄ LÄHELLE

Strategiassa tunnistetaan ongelmia ja linjataan niihin ratkaisuja. Yleissitovuuden heikkoudet ovat tulleet ilmeisiksi, kun työnantajapuolella on tehty irtiottoja valtakunnallisesta tes-toiminnasta.

– Lainsäädännön puutteet eivät ole aiemmin tulleet esille, kun on menty jonkinlaisessa yhteisymmärryksessä työnantajapuolen kanssa, sanoo kehityssuunnittelija Veli-Pekka Heino Teollisuusliiton kehittämisyksiköstä.

Veli-Pekka Heino

Teollisuusliitto haluaa olla aloitteellinen.

– Strategia tulee olemaan vastaus siihen, miten halutaan kehittää työmarkkinoita, Heino sanoo.

Uuteen strategiaan kirjoitetaan selvästi se, kuka tekee mitäkin.

– Linkki tavoitteiden ja tekijöiden välillä on tärkeä, Heino sanoo.

Ammattiosastoja pyydetään järjestämään loppuvuoden aikana jäsenille tilaisuuksia, joissa keskustellaan strategiasta ja laaditaan strategian sisältöön liittyviä liittokokousaloitteita.

– Kun strategiaa työstetään keväällä, jäsenten ääni pitää kuulua siinä, Heino sanoo.

Porukalla rakennettuihin suunnitelmiin on yleensä mielekästä sitoutua.

– Yhteisvoimin tehdään, jotta strategia ja tavoitteet ovat loppujen lopuksi yhteisiä, Heino sanoo.

Tavoitteena on, että strategia on niin selvästi kirjoitettu, että sen vieminen käytäntöön on helppoa.

– Päästään suoraan asiaan, eikä tarvita tulkkia väliin, Heino sanoo.